Sel­kä on ke­hoa kan­nat­te­le­va tu­ki­ra­ken­ne, jota lan­tio lii­kut­taa. Ra­ken­ne on ol­lut ko­vil­la sii­tä as­ti, kun ih­mi­sen esi-isät nou­si­vat kah­del­le ja­lal­le.

Se­län ja lan­ti­on yh­ty­mä­koh­ta on ar­kaa alu­et­ta, jon­ka ku­dok­set vä­sy­vät ja ra­sit­tu­vat her­käs­ti. Var­sin­kin ala­sel­kä ki­pey­tyy hel­pos­ti vää­räs­tä kuor­mi­tuk­ses­ta. Myös is­tu­mi­nen ja liik­ku­mat­to­muus ovat myrk­kyä se­läl­le.

Jo­kai­nen jou­tuu jos­kus tai­tei­le­maan ki­pe­än se­län kans­sa. Vaik­ka vai­va oli­si ai­van vaa­ra­ton, kipu voi ol­la pe­lot­ta­van kova. Pit­kä ajo­mat­ka tai ko­kous­rum­ba il­man tau­ko­ja, va­ro­ma­ton nos­to­lii­ke, kouk­ki­mi­nen kyl­mäs­sä sääs­sä tai ’tyh­jän pääl­le’ as­tu­mi­nen voi ai­heut­taa niin sa­no­tun noi­dan­nuo­len: li­hak­set me­ne­vät kramp­piin, ja pa­him­mil­laan keho vään­tyy vä­häk­si ai­kaa pak­ko­a­sen­toon.

Ta­val­li­ses­ti noi­dan­nuo­li lau­ke­aa muu­ta­mas­sa päi­väs­sä, ja sel­kä rau­hoit­tuu omia ai­ko­jaan.

Jos­kus li­hask­ramp­pi en­na­koi vä­li­le­vyn pul­lis­tu­maa; ku­dok­set ra­ken­ta­vat suo­jaus­ta vä­li­le­vyl­le, et­tei se pää­si­si pul­lah­ta­maan ulos tai re­pe­ä­mään. Yleen­sä pul­lis­tu­ma­kin pa­ra­nee it­ses­tään, to­sin hi­taam­min kuin pelk­kä li­has­ki­pu. Puo­let vä­li­le­vy­oi­reis­ta kär­si­vis­tä pää­see niis­tä eroon kuu­kau­den ku­lu­es­sa.

”Tai­pu­mus se­län vä­li­le­vyn pul­lis­tu­maan kul­kee su­vuit­tain. On su­ku­ja, jois­sa tä­hän on huo­mat­ta­va tai­pu­mus, ja pul­lis­tu­mia tu­lee nuo­reh­koil­le­kin mie­hil­le ja nai­sil­le. Nämä po­ti­laat pys­ty­vät sa­no­maan heti lä­hi­pii­ris­tä kol­mes­ta nel­jään sel­kä­vai­vais­ta”, fy­si­at­ri Har­ri Hä­mä­läi­nen ker­too.

Hän työs­ken­te­lee yli­lää­kä­ri­nä Hyk­sin Fy­si­at­ri­an po­lik­li­ni­kal­la, jon­ka po­ti­lais­ta 60 pro­sen­til­la on jon­kin­lai­nen sel­kä­vai­va.

Yleen­sä sel­kä­vai­va tu­lee ja me­nee. Yh­dek­säl­lä kym­me­nes­tä ki­pu­jak­so väis­tyy en­nen pit­kää. Akuut­ti­vai­hees­sa ko­vaa ki­pua on hyvä lie­vit­tää lääk­keil­lä, jot­ta se­län kans­sa pys­tyy liik­ku­maan.

Ki­vul­la on teh­tä­vä

Hä­mä­läi­nen muis­tut­taa, et­tä akuu­til­la ki­vul­la on myös teh­tä­vä: ”Kipu pyr­kii suo­jaa­maan, ei­kä sitä pidä peit­tää lii­kaa. Kes­kus­her­mos­to pis­tää se­län luk­koon, et­tei ih­mi­nen ai­heut­tai­si it­sel­leen mi­tään va­ka­vam­paa. Kun vaa­raa ei ole­kaan, kipu lau­ke­aa.”

Jos sel­kä­ki­pu kes­tää yli kuu­si kuu­kaut­ta, on vaa­ra, et­tä se kroo­nis­tuu. Noin 10–15 pro­sent­tia pit­kit­ty­nees­tä sel­kä­ki­vus­ta kär­si­vis­tä jou­tuu ti­lan­tee­seen, jos­sa ki­pua ei saa­da pois­tet­tua. Jos­kus on vai­kea pää­tel­lä, mis­tä sel­kä­oi­re tu­lee. Sel­kä­vai­vo­jen sel­vit­te­lys­sä iso on­gel­ma on se, mitä rönt­gen- tai mag­neet­ti­ku­vas­sa näh­dään ja mi­ten po­ti­las oi­rei­lee. Pa­has­ti oi­rei­le­van ku­vas­sa vä­li­le­vyt voi­vat ol­la ai­van kirk­kaat, ja oi­reet­to­man se­läs­sä saat­taa ol­la mon­ta vä­li­le­vyä mus­ta­na. Se­län ku­van­ta­mis­tut­ki­muk­sia ei yleen­sä teh­dä­kään, el­lei epäil­lä va­ka­vam­paa sai­raut­ta.

”Jos on sel­vä epäi­ly her­mo­juur­ta pai­na­vas­ta vä­li­le­vyn pul­lis­tu­mas­ta ja mie­ti­tään jo ki­rur­gis­ta hoi­to­lin­jaa, ku­van­ta­mi­sel­la näh­dään, mil­tä pul­lis­tu­ma näyt­tää”, Hä­mä­läi­nen sa­noo.

Ku­vien tul­kin­ta on vai­ke­aa spe­si­a­lis­teil­le­kin: toi­nen rönt­gen­lää­kä­ri voi näh­dä ku­vas­sa vä­li­le­vyn pul­lis­tu­man, prot­ruu­si­on, ja toi­nen re­pe­ä­män, pro­lap­sin. Jos vä­li­le­vy on re­ven­nyt, sen ha­pan­ta si­säl­töä on turs­kah­ta­nut si­de­ku­dos­ren­kaan ul­ko­puo­lel­le, mikä al­tis­taa tu­leh­dus­re­ak­ti­ol­le.

Ei ole ih­me, et­tä sel­kä on tosi ki­peä, jos li­hak­set ovat tiu­kas­sa sol­mus­sa, tu­leh­dus­ti­la pääl­lä ja her­mo pin­tees­sä. Is­ki­as­vai­vas­sa ra­sit­ta­va her­mo­ki­pu sä­tei­lee jal­kaan. Jos is­ki­as­her­mo on niin pa­has­ti pu­ris­tuk­sis­sa, et­tä ja­las­ta al­kaa men­nä toi­min­ta­ky­ky ja her­mo­ku­dos uh­kaa vau­ri­oi­tua, se on pak­ko es­tää leik­kauk­sel­la.

Leik­kauk­seen har­ki­ten

Ko­vas­ta sel­kä­ki­vus­ta kär­si­vä toi­voo usein, et­tä ki­rur­gi ot­tai­si se­läs­tä ’pa­han pois’.

”Vä­li­le­vy­leik­kaus ei kos­kaan pa­ran­na – sil­lä vain es­te­tään pa­hem­paa ta­pah­tu­mas­ta. Leik­kauk­sen jäl­keen voi tul­la uu­si pul­lis­tu­ma hy­vin­kin no­pe­as­ti”, Hä­mä­läi­nen muis­tut­taa. Hän suh­tau­tuu hy­vin va­rauk­sel­li­ses­ti vä­li­le­vy­leik­kauk­siin. Kun lei­kat­tu­ja ja muul­la ta­voin hoi­det­tu­ja po­ti­lai­ta on ver­rat­tu vii­den vuo­den ku­lut­tua han­ka­las­ta sel­kä­ki­pu­jak­sos­ta, hei­dän se­läs­sään ja oi­reis­saan ei ole min­kään­lai­sia ero­ja. Sel­kä­vai­vai­sel­le on tur­haut­ta­vaa, et­tä te­hok­kai­ta hoi­to­ja ei ole, el­lei se­läs­tä löy­dy sel­keä, hoi­det­ta­vis­sa ole­va tu­leh­dus tai sai­raus.

Jos­kus bak­tee­ri pää­see ve­reen esi­mer­kik­si ham­mas­lää­kä­ri­käyn­nin jäl­keen, ha­keu­tuu sel­kään ja al­kaa teh­dä mär­kä­pe­säk­kei­tä luu­ku­dok­seen, peh­myt­ku­dok­siin tai her­mo­ku­dok­siin. Täl­lais­ta tu­leh­dus­ta hoi­de­taan pit­käl­lä an­ti­bi­oot­ti­kuu­ril­la. Jos­kus tar­vi­taan li­säk­si leik­kaus.

Nai­sil­la rin­ta­syö­vän ja mie­hil­lä etu­rau­has­syö­vän etä­pe­sä­ke voi si­joit­tua sel­kään. Sik­si yli 55-vuo­ti­ail­le teh­dään her­käs­ti ku­van­ta­mis­tut­ki­mus sii­nä ta­pauk­ses­sa, et­tä van­han sel­kä­vai­van oi­re­ku­va on sel­ke­äs­ti muut­tu­nut ei­kä sel­kä ai­kai­sem­paan ta­paan rau­hoi­tu ki­pu­jak­son jäl­keen.

Se­läs­sä tun­tu­va kipu voi tul­la muu­al­ta­kin kuin se­läs­tä, esi­mer­kik­si mu­nu­ai­ses­ta. Jos­kus har­voin sel­kä­ki­pu on hai­ma­syö­vän oi­re.

Ah­das ka­na­va

Sel­käy­din­ka­na­van ah­tau­ma eli spi­naa­lis­te­noo­si on ikäih­mis­ten vai­va. Yleen­sä ah­tau­ma on lan­ne­se­läs­sä, ja tyy­pil­li­siä oi­rei­ta ovat kä­vel­les­sä tun­tu­va kipu, puu­tu­mi­nen ja pis­te­ly. Ah­tau­ma ke­hit­tyy hi­taas­ti, ja oi­reet voi ol­la aluk­si lie­viä ja vaih­te­le­via.

Her­mo­ku­dos jää pik­ku hil­jaa pu­ris­tuk­siin, kun sel­käy­din­ka­na­va ah­tau­tuu. Ka­na­vaa avar­re­taan leik­kauk­sel­la, jos kipu on sie­tä­mä­tön­tä tai jos po­ti­las ei pys­ty vai­van vuok­si liik­ku­maan. Spi­naa­lis­te­noo­si­leik­kauk­set li­sään­ty­vät, kos­ka vä­es­tö van­he­nee.

Sel­kä­ni­ka­man ta­ka­kaa­ren höl­ty­miä on noin seit­se­mäl­lä pro­sen­til­la sel­kä­vai­vai­sis­ta. Ni­ka­ma­kaa­ren rik­kou­tu­mi­seen, spon­dy­lo­lyy­siin, liit­tyy ku­lu­ma­muu­tok­sia, ja sel­käy­din­her­mo on pu­ris­tuk­sis­sa, ku­ten spi­naa­lis­te­noo­sis­sa­kin.

”Ei tie­de­tä, on­ko spon­dy­lo­lyy­si syn­nyn­näis­tä vai tu­lee­ko se ra­si­tuk­sen myö­tä. Sii­nä ni­ka­ma­pi­la­ri ’mul­juu’ lan­ti­oon näh­den, ja täs­tä ai­heu­tuu han­ka­lia ra­si­tus­ki­pu­ja. Sel­kä voi­daan ta­val­laan luu­dut­taa jäy­kis­tys­leik­kauk­sel­la. Leik­kaus­ten tu­los vaih­te­lee pal­jon, ei­kä on­nis­tu­mis­ta pys­ty sa­no­man edes leik­kaa­va or­to­pe­di”, Hä­mä­läi­nen ker­too.

Moni pär­jää mul­ju­van se­län kans­sa tree­naa­mal­la kes­ki­var­ta­lon hal­lin­taa ja vält­tä­mäl­lä ra­si­tus­te­ki­jöi­tä työs­sä ja har­ras­tuk­sis­sa. On esi­tet­ty, et­tä van­he­ne­mi­nen te­kee ih­mi­sel­le luon­nol­li­sen luu­du­tus­leik­kauk­sen. ”Osal­la po­ti­lais­ta sel­kä rau­hoit­tuu ku­lu­ma­muu­tos­ten jäl­keen, em­me­kä tie­dä mik­si”, Hä­mä­läi­nen kom­men­toi.

Ku­ma­ra ryh­ti kuor­mit­taa rin­ta­ran­kaa ja li­sää ylä­se­län ki­pu­ja sekä ol­ka-har­ti­a­vai­vo­ja.

Kiin­ni­tä huo­mi­o­ta ryh­tiin

Van­he­tes­sa ryh­ti muut­tuu ku­ma­ram­mak­si, el­lei sii­hen kiin­ni­tä eri­tyis­tä huo­mi­o­ta. Sa­mal­la rin­ta­ran­gan alue kuor­mit­tuu, ja ylä­se­län ki­vut ja ol­ka-har­ti­a­vai­vat yleis­ty­vät.

Os­te­o­po­roo­si voi ai­heut­taa ki­vu­li­ai­ta sel­kä­ni­ka­man mur­tu­mia. En­ti­sai­kaan tu­ber­ku­loo­si saat­toi hä­vit­tää ko­ko­nai­sen ni­ka­man.

Jos sel­kä­vai­va al­kaa pit­kit­tyä, työ­i­käi­sil­le työ­ter­veys­huol­to on tär­keä väy­lä se­län hoi­toon ja kun­tou­tuk­siin. Työs­tä pois jää­mi­nen usein pa­hen­taa ti­lan­net­ta, jo­ten työs­sä kan­nat­taa sin­ni­tel­lä.

Kroo­ni­seen ki­puun liit­tyy myös ma­sen­tu­nei­suut­ta, ja dep­res­si­o­ti­las­sa ki­pu­kin tun­tuu vai­ke­am­mal­ta.

”Ma­sen­nuk­ses­sa toi­mi­vat sa­mat vä­lit­tä­jä­ai­neet, jot­ka vä­lit­tä­vät ki­pua. Näin ki­vul­le voi her­kis­tyä. Ma­sen­nus voi ai­heut­taa sel­kä­oi­rei­ta, mut­ta ei sel­kä­sai­raut­ta”, Hä­mä­läi­nen sa­noo.

Vä­li­le­vyt ovat kuin au­ton ren­kaat

Vä­li­le­vyt ovat peh­mus­te­tyy­ny­jä sel­kä­ni­ka­mien vä­lis­sä. Niis­tä 70 pro­sent­tia on vet­tä, joka on hyvä eris­te – jous­ta­va ja luja.

Van­he­tes­sa vä­li­le­vyt rap­peu­tu­vat ja nii­den ve­si­pi­toi­suus vä­he­nee. Ne me­net­tä­vät kim­moi­suut­taan kuin käy­te­tyt au­ton ren­kaat.

Toi­sil­le hau­ras­tu­neis­ta vä­li­le­vyis­tä tu­lee oi­rei­ta ja on­gel­mia, toi­sil­le ei.

Mag­neet­ti­ku­vas­sa vä­li­le­vyn ve­si­pi­toi­suus nä­kyy kirk­kaa­na. Kun vesi vä­he­nee, vä­li­le­vy ku­vas­sa tum­me­nee. Nuo­ren ih­mi­sen ku­vat ovat kirk­kai­ta, van­hem­mil­la voi ol­la mon­ta­kin ly­tys­sä ole­vaa, mus­taa ren­gas­ta.

Is­tu­es­sa vä­li­le­vyyn koh­dis­tuu kova pai­ne. Vä­li­le­vy voi vau­ri­oi­tua myös äkil­li­ses­tä liik­kees­tä. Jos pai­neen­sie­to­ky­ky pet­tää, vä­li­le­vy pul­lah­taa ulos tai re­pe­ää ja tyh­je­nee.

Vä­li­le­vyis­sä on pal­jon tu­leh­duk­sen vä­lit­tä­jä­ai­nei­ta, ja osa sel­kä­vai­vai­sis­ta il­mei­ses­ti re­a­goi nii­hin her­käs­ti.

Ran­ka kai­paa lii­ket­tä ja käyt­töä

● Huo­leh­di, et­tä er­go­no­mia on kun­nos­sa työs­sä ja ko­to­na.

● Kuor­mi­ta ke­ho­a­si mo­ni­puo­li­ses­ti.

● Va­lit­se lii­kun­taa, joka tun­tuu hy­väl­tä ja jos­ta nau­tit.

● Se­läl­le so­pii kä­ve­ly, sau­va­kä­ve­ly, pyö­räi­ly, uin­ti, ve­si­juok­su, hiih­to ja tans­si.

● Väl­tä har­ras­tuk­sia ja puu­hia, jois­sa sel­kä ki­pey­tyy.

● Väl­tä pit­kiä is­tu­mi­sia. Pidä tau­ko­ja au­to­mat­koil­la.

● Va­lit­se hy­vät jal­ki­neet ja kim­moi­sa kä­ve­ly­a­lus­ta.

● Älä sei­so pol­vet lu­kos­sa. Nii­ai­le ja kei­nut­te­le ke­vy­es­ti seis­tes­sä­si.

● Ke­hi­tä voi­maa vat­sa­li­hak­siin.

● Tee ta­sa­pai­no­har­joi­tuk­sia.

● Har­joi­ta kes­ki­var­ta­lon hal­lin­taa.

Näin hoi­dat ki­pe­ää sel­kää

● Lii­ku niin kuin tun­tuu hy­väl­tä ja sen ver­ran kuin kipu sal­lii.

● Ota han­ka­lim­paan vai­hee­seen ki­pu­lää­ket­tä.

● Ko­kei­le, aut­taa­ko kyl­mä­tai läm­pö­hoi­to.

● Akuut­ti­vai­heen jäl­keen ma­ni­pu­laa­ti­o­hoi­to voi aut­taa. Var­mis­ta, et­tä hoi­don an­ta­ja on kou­lu­tet­tu ja tai­ta­va am­mat­ti­lai­nen, joka on hy­väk­syt­ty Val­vi­ran ter­vey­den­huol­lon am­mat­ti­hen­ki­löi­den re­kis­te­riin: OMT-fy­si­o­te­ra­peut­ti, nap­ra­paat­ti, os­te­o­paat­ti tai kou­lu­tet­tu ki­rop­rak­tik­ko.

● Hie­ron­ta ei ole hy­väk­si, kun sel­kä on ki­peä, mut­ta sil­lä on vai­ku­tus­ta sel­kä­vai­vo­jen eh­käi­sys­sä.

● Fy­si­at­ri Har­ri Hä­mä­läi­nen on ha­vain­nut, et­tä moni si­su­kas suo­ma­lai­nen tu­ho­aa sel­kän­sä ter­veyt­tä jää­rä­päi­sel­lä ajat­te­lul­la, mi­hin kaik­keen pi­tää pys­tyä: ”Jos on­gel­ma on puu­tar­ha­työ tai kan­ta­mi­nen tai lu­mi­työ, mik­si nii­tä pi­täi­si teh­dä, jos pal­kin­to­na on hir­veä sel­kä­ki­pu ja työ­ky­vyt­tö­myys?”

● Tee vain sitä, mikä ter­veel­lä jär­jel­lä ja omas­sa kro­pas­sa tun­tuu hy­väl­tä!