Jos lapsettoman molemmat vanhemmat ovat elossa, he perivät hänet puoliosuuksin. Jos vanhemmat ovat kuolleet, omaisuuden perivät sisarukset tai heidän lapsensa.
Jos sisaruksia ei ole, mutta toinen vanhemmista elää, hän perii koko omaisuuden.
Veli- ja sisarpuolet saavat täyssisarien ja -veljien kanssa sen osan perinnöstä, joka olisi tullut heidän isälleen tai äidilleen.
Veli- ja sisarpuolet voivat saada myös koko perinnön, mikäli perittävän täyssisaria tai -veljiä tai heidän lapsiaan ei ole ja molemmat perittävän vanhemmat ovat kuolleet. Kuolleen sisar- tai velipuolen sijaan tulevat hänen lapsensa.
Ilman testamenttia voi syntyä mutkikas tilanne
Mikäli ketään edellä mainittuja perillisiä ei ole, saa koko perinnön puoliksi perittävän isän ja äidin vanhempien kumpikin sukuhaara.
Mikäli isänisä, isänäiti, äidinisä tai äidinäiti on kuollut, menee hänen lapsilleen se osa perinnöstä, joka hänelle olisi kuulunut. Jos lapsia eli perittävän tätejä tai setiä ei ole toisessa sukuhaarassa, saa toinen sukuhaara koko periytyvän omaisuuden. Tätien ja setien lapset eli perittävän serkut eivät enää ole oikeutettuja perintöön.
Jos lakimääräisiä perillisiä eikä testamenttia ole, omaisuus menee valtiolle. Tästä enemmän jäljempänä.
Testamentilla voit päättää itse
Jos lapsettoman vanhemmat ovat kuolleet, lakimääräisiksi perillisiksi tulee usein monta ihmistä, sellaisiakin, joihin vainaja ei välttämättä ole ollut yhteydessä. Heitä kutsutaan nauraviksi perillisiksi. He ovat jo niin kaukaisia, etteivät kiintymyksestä sure menetystä. Siksi kannattaisi harkita testamentin tekemistä.
Lapseton saa vapaasti päättää, kenelle hän haluaa testamentata omaisuutensa. Lakiosaa koskevat säännökset pätevät ainoastaan rintaperillisiin.
Hyväksikäyttöä esiintyy
Joskus valitettavasti törmää hyväksikäyttöön. Henkilö, joka ei aiemmin ole ollut vanhukselle läheinen, alkaa yhtäkkiä käydä hänen luonaan hyvin useasti ja tarkoitushakuisesti. Joskus hän perinnön toivossa jopa varaa lakimieheltä ajan testamentin tekoa varten. Tällaiset tilanteet ovat lakimiehelle hankalia ja epämiellyttäviä.
Räikeimmissä tapauksissa ne saattavat johtaa testamentin kumoutumiseen testamenttikanteen johdosta. Perusteena saattaa olla vanhuksen puuttuva testamenttauskelpoisuus ja epäasiallinen taivuttelu testamentin tekemiseen.
Avopuoliso ei peri
Perintökaaren mukaan avopuoliso ei peri kumppaniaan. Kuolleen avopuolison omaisuus jaetaan, kuten yllä on selvitetty.
Avioliitossa leski saa pitää jakamattomana hallussaan viimeisen yhteisen kodin ja sen irtaimiston. Avoliitossa näin ei ole.
Keskinäisellä testamentilla avopuolisot voivat turvata toistensa aseman toisen kuollessa.
Avopuoliso voi kuitenkin saada hyvitystä avopuolisonsa omaisuuden hyväksi tekemistään panoksista, jos toinen saisi niiden johdosta perusteetonta etua. Tällaista hyvitystä avoleski voi vaatia myös avopuolisonsa kuolinpesältä.
Avoleskelle voidaan antaa harkinnanvaraista avustusta avopuolison kuolinpesästä. Tällainen voi olla esimerkiksi määräaikainen käyttöoikeus ensiksi kuolleen puolison omistamaan asuntoon.
Leski perii lapsettoman aviopuolison
Jos perittävällä ei ole lapsia, leski perii hänet. Silloin ei tarvitse tehdä varsinaista perinnönjakokirjaa, vaan perukirja riittää.
On selkeintä tarkistuttaa osakasasemat maistraatissa, jolloin perukirjan mukainen perillisasema on pankeillekin täysin selvä.
Leski saa käyttää ja myydä puolisolta perimäänsä omaisuutta vapaasti. Hän ei ole tilivelvollinen kuolleen puolisonsa toissijaisille perilliselle.
Lesken kuoltua tehdään perinnönjako ensiksi kuolleen puolison perillisten välillä ja lesken perillisten välillä.
Ositusperusteen hetki on ollut se, kun ensimmäinen puoliso kuoli. Jos puolisoilla on ollut avio-oikeus toinen toistensa omaisuuteen eikä lesken varallisuudessa ole tapahtunut mitään yllättävää puolison kuoleman jälkeen, jäljellä oleva omaisuus jaetaan tavallisesti puoliksi ja puolikkaat jaetaan molempien sukujen lakimääräisten perillisten kesken.
Mistä leski voi tehdä testamentin?
Jos leski on esimerkiksi saanut puolisonsa kuoleman jälkeen perinnön tai lottovoiton, osuus voidaan erottaa yksin hänen sukunsa omaisuudeksi, koska varojen lisäys on tapahtunut vasta avioliiton päättymisen jälkeen.
Leski ei saa tehdä testamenttia puolisoltaan perimästään omaisuudesta.
Jos leski on esimerkiksi lahjoittanut suurimman osan yhteisestä omaisuudesta omalle suvulleen, tämä voidaan huomioida perinnönjaossa vastikesäännöksin tai lahjansaajat voivat joutua palauttamaan omaisuutta perinnönjaossa. ●
Esimerkki-tapaus1
Kuka perii lapsettoman avioparin?
● Pirjo ja Tapani ovat lapseton aviopari. Tapanin kuoltua vuonna 2010 Pirjo peri hänet. Heillä oli avio-oikeus toinen toistensa omaisuuteen eivätkä he olleet tehneet testamenttia. Omaisuudessa ei ollut tapahtunut suuria muutoksia, Pirjonkin kuoltua.
KYSYMYS Kuka perii Pirjon ja Tapanin? Tosiasiassa Pirjolle ja Tapanille olivat läheisiä Pirjon sisar Leena ja Tapanin adoptoitu veli Jari. Pirjolla on myös velipuoli Esko ja Tapanilla sisarpuoli Riitta. Molempien omat vanhemmat olivat kuolleet.
VASTAUS: Pirjon kuoleman jälkeen jäljelle jäänyt omaisuus jaetaan puoliksi Pirjon perillisten ja Tapanin perillisten jälkeen. Näin ollen molempien sukuhaarojen jaettavissa on ½ omaisuuden säästöstä.
PIRJON SUKU:
Pirjon täyssisar Leena perii osuuden sekä isänsä ja äitinsä osuudesta, hänen osuutensa on siten 3/8 (1/4 äidiltä ja 1/8 isältä).
Pirjon velipuoli Esko perii 1/8 eli puoliosuuden äitinsä osuudesta.
TAPANIN SUKU:
Jari on Tapanin vuonna 1950 adoptoitu veli. Jari on adoptoitu vanhan ottolapsilain aikaan, jolloin lapsi säilytti yhteyden myös biologiseen sukuunsa. Tällaista adoptiota kutsutaan niin sanotuksi heikoksi adoptioksi. Hän perii oman adoptiovanhempansa, mutta ei peri vanhemman sukulaisia, esimerkiksi sisaruksia. Tämän vuoksi Jari ei peri veljeään ollenkaan, vaan Riitta perii 1/2 perinnöstä.
Jos heikko adoptio olisi vaihdettu aiemmin vahvaksi adoptioksi tai jos Tapani olisi kuollut lakimuutoksen voimaantulon 1.7.2012 jälkeen, Jari olisi perinyt Tapanin täysveljen lailla. Tällöin hänen osuutensa olisi ollut 3/8 ja Riitan osuus 1/8.
Esimerkkitapaus 2
Miksi Kaisan testamentti ei ollut pätevä?
● Yksin elänyt, vanhempiensa ainoa lapsi Kaisa kuoli 90-vuotiaana vanhainkodissa. Kaisan paras ystävä oli hänen naapurinsa Riitta, joka oli auttanut Kaisaa monen vuoden ajan ennen hänen kuolemaansa
Kaisa asui viimeiset vuotensa vanhainkodissa fyysisen terveydentilansa heikkenemisen vuoksi.
Kaisa oli puhunut Riitalle ja muille tutuille siitä, että hän on tehnyt testamentin Riitan hyväksi ja Riitta tulee saamaan kaiken hänen omaisuutensa. Kaisan laatikosta löytyi hänen kuolemansa jälkeen käsin kirjoitettu paperi, ”Testamenttaan kaiken omaisuuteni Riitalle kiitokseksi kaikesta avusta ja ystävyydestä. Joensuussa 14.10.1995.”
KYSYMYS 1 Kuka peri Kaisan? Mitä käytännön toimia perunkirjoituksessa ja perinnönjaossa tuli eteen?
VASTAUS: Kaisalla ei ollut lakimääräisiä perillisiä. Siksi hänen omaisuutensa meni valtiolle. Kaisan käsin kirjoittama paperi ei toteuttanut testamentin muotovaatimuksia. Siinä ei ollut lainkaan todistajien allekirjoituksia. Testamentti ei myöskään ollut hätätilatestamentti, koska testamentti oli tehty jo kauan ennen Kaisan kuolemaa.
Kaisan perukirjaan merkitään perilliseksi valtio. Pesänilmoittajana saattoi toimia Riitta, joka oli Kaisan läheisin henkilö. Riitta saattoi ilmoittaa perukirjaan Kaisan käsin kirjoittaman asiakirjan ja vedota siihen testamenttina.
Testamentti tuli antaa tiedoksi valtiokonttorille. Testamentissa on selkeä muotovirhe, ja valtio voi moittia testamenttia. Oikeuskäytännön mukaan valtio voittaisi asian testamentin selkeän muotovirheen takia. Valtio voi myös jättää testamentin moittimatta.
Jos valtio moittii testamenttia, Riitan kannattaa luopua kanteesta ja laatia hakemus valtiokonttorille omaisuuden saamiseksi itselleen läheisyysperusteella Kaisan tahdon mukaisesti.
Hakemus voi olla vapaamuotoinen tai valtiokonttorin lomakkeelle laadittu. Siihen tarvitaan kahden ulkopuolison henkilön todistus siitä, että henkilö on tosiasiassa ollut vainajalle läheinen.
Valtio voi päättää asiasta aikaisintaan vuoden kuluessa Kaisan kuolemasta.
KYSYMYS 2 Miten tilanne muuttuu, jos Kaisan sukuselvitystä tehtäessä ilmenee, että hänen isällään oli ollut avioliiton ulkopuolinen suhde, josta oli syntynyt tunnustettu lapsi, Eija?
VASTAUS: Perintökaaren mukaan vainajan perillisiä ovat hänen lapsensa, ja jos lapsia ei ole, hänen vanhempansa puoliosuuksin. Kuolleen vanhemman sijaan tulevat vainajan sisarukset. Tässä tapauksessa Eija on Kaisan puolisisar. Koska molemmat vanhemmat ovat kuolleet, menee koko Kaisan omaisuus Eijalle.
Jos Riitta vetoaa testamenttiin, hänen tulee antaa ”testamentti” tiedoksi Eijalle. Jos Eija moittii testamenttia, hän voittaa asian ja testamentti kumoutuu muotovirheen takia. Tällöin Eija perii koko Kaisan omaisuuden. Jos Eija kunnioittaa Kaisan tahtoa, ja jättää testamentin moittimatta, Riitta perii koko Kaisan omaisuuden.
Perinnönjaossa vallitsee sopimusvapaus.
Mikään ei estä sitä, että Eija ja Riitta tekevät keskenään sopimuksen Kaisan perinnönjaosta. Tämän sopimuksen mukaan omaisuus jaetaan osin Riitalle ja osin Eijalle.
Tällöin on suositeltavaa käyttää lakimiestä, joka pystyy auttamaan sopimuksen tekemisessä siten, ettei verottaja tulkitse asiaa niin, että osapuolet lahjoittavat omaisuuttaan toinen toisilleen.
Kun valtio perii vainajan
Suurin osa ilman perillisiä kuolleista on tehnyt testamentin, jolloin omaisuus jaetaan testamentin mukaisesti. Jos vainaja kuolee perillisittä, vainajan testamentti tulee antaa tiedoksi valtiokonttorille.
Jos vainajalla ei ole lakimääräisiä lähisukulaisia perillisinä eikä hän ole tehnyt testamenttia, valtio perii vainajan.
Vuonna 2013 suomalaiset jättivät 19,7 miljoonaa euroa perinnöksi valtiolle.
Kaikki valtiolle perintönä tuleva omaisuus ei jää valtion omistukseen. Perittävän kotikunnalla ja kuolinpesään kuuluvan kiinteistön sijaintikunnalla sekä perinnönjättäjälle erityisen läheisillä henkilöillä on mahdollisuus hakea omaisuutta. Hakemusaikaa on vuosi perinnönjättäjän kuolemasta.
Omaisuutta läheiselle
Valtiolle perintönä tulevaa omaisuutta voidaan luovuttaa perinnönjättäjän läheiselle, kuten avopuolisolle tai henkilölle, joka on pitkään auttanut perittävää.
Hakijan tulee vapaamuotoisessa kirjallisessa hakemuksessa osoittaa, että hän oli perinnönjättäjän läheinen. Hakemukseen on liitettävä kahden henkilön todistus siitä, että hakemuksessa esitetyt tiedot pitävät paikkansa.
Jos omaisuuden pysyttämiseen valtiolla on erityistä syytä, omaisuus voidaan luovuttaa yksityiselle hakijalle vain, jos tämä voi läheisyyden lisäksi osoittaa, että luovutus vastaa perittävän viimeistä tahtoa.
Omaisuutta kunnalle
Valtiokonttori ilmoittaa kunnille perinnön hakemismahdollisuudesta. Jos kunta hakee perintöä itselleen, sen tulee määritellä omaisuudelle sosiaalinen tai kulttuuriin liittyvä käyttötarkoitus.
Valtiokonttori voi tehdä päätöksen kuolinpesän omaisuudesta aikaisintaan vuoden kuluttua perinnönjättäjän kuolemasta. Jos kuolinpesässä on omaisuutta yli 750 000 euron arvosta, päätöksen tekee valtioneuvosto.
Omaisuutta valtiolle
Omaisuutta pidetään valtion omistuksessa, jos siihen on erityistä syytä.
Tällaista omaisuutta ovat muun muassa kiinteistöt, jotka soveltuvat suoraan luonnonsuojelualueiksi tai vaihtomaiksi luonnonsuojelualueita perustettaessa.
Harvinaisissa tapauksissa myös julkisiin taidekokoelmiin tai museoihin soveltuvaa arvokasta irtaimistoa pidetään valtiolla. Jos kuolinpesässä on huomattavasti rahavaroja, osa niistä pidetään valtiolla.
Valtiolla on myös oikeus moittia ilman sukuperillisiä kuolleen tekemää testamenttia. Vaikka valtiolla olisi aihetta moittia testamenttia, mutta ei ole epäilystä testamentin tekijän todellisesta tarkoituksesta, valtiokonttori voi päättää, ettei testamenttia moitita. ●
ASIANTUNTIJAMME OTK, VARATUOMARI JA ASIANAJAJA ILONA PIIRONEN ON ERIKOISTUNUT PERHE- JA PERINTÖOIKEUTEEN.
KUVITUS PIA HOLM
Oma Aika 4-5/2014
OMA AIKA TÄNÄÄN
LUETUIMMAT
LUE OMA AIKA
OMA AIKA TÄNÄÄN
LUETUIMMAT
LUE OMA AIKA