Pe­rin­tö­kaa­ren mu­kaan en­si­si­jai­sia pe­ril­li­siä ovat vai­na­jan lap­set tai jos joku heis­tä on kuol­lut, hei­dän lap­sen­sa. Jos lap­sia ei ole, les­ki pe­rii vai­na­jan.

Jos ei ole puo­li­soa, pe­ril­li­siä ovat vai­na­jan van­hem­mat. Jos he ovat kuol­leet, vai­na­jan pe­ril­li­siä ovat hä­nen si­sa­ruk­sen­sa tai hei­dän lap­sen­sa. Ser­kut ei­vät enää peri.

Vain rin­ta­pe­ril­li­sil­lä on oi­keus la­ki­o­sa­suo­jaan eli sii­hen, et­tä heil­lä on oi­keus saa­da tes­ta­men­tis­ta riip­pu­mat­ta puo­let pe­rin­tö­o­san­sa mää­räs­tä edel­lyt­tä­en, et­tä ovat teh­neet mää­rä­a­jas­sa la­ki­o­sail­moi­tuk­sen. Avi­o­puo­li­soa taas suo­jaa sään­nös sii­tä, et­tä les­ki saa pi­tää ja­ka­mat­to­ma­na hal­lus­saan puo­li­soi­den vii­mei­sen yh­tei­sen ko­din ja siel­lä ole­van ir­tai­mis­ton, jos les­ki ei it­se omis­ta vas­taa­vaa asun­toa.

Les­ken asu­mi­soi­keus vii­mei­seen yh­tei­seen asun­toon on vah­vem­pi kuin rin­ta­pe­ril­lis­ten la­ki­o­sa­oi­keus.

Les­ki­kin voi to­sin me­net­tää asu­mi­soi­keu­ten­sa, jos asun­to esi­mer­kik­si te­ke­mät­tö­män ai­em­man osi­tuk­sen vuok­si me­nee osit­tain ta­sin­ko­na edel­li­sel­le puo­li­sol­le. Jot­ta asun­toon on asu­mi­soi­keus, sen tu­lee kuu­lua kuo­lin­het­kel­lä vai­na­jan omai­suu­teen tai puo­li­soi­den yh­tei­so­mis­tuk­seen. Usein yh­tei­nen koti on omis­tet­tu yh­des­sä puo­li­soi­den kes­ken.

AVI­OEH­TO JA PUO­LI­SON PE­RIN­TÖ­OI­KEUS

Kun uus­per­he al­kaa va­kiin­tua, kan­nat­taa huo­leh­tia sii­tä, et­tä omai­suu­den osi­tuk­set tai erot­te­lut mah­dol­lis­ten ai­em­pien puo­li­soi­den vä­lil­lä on teh­ty.

Jos nai­mi­siin men­nes­sä mo­lem­mil­la osa­puo­lil­la on omia lap­sia ja omaa omai­suut­ta, kan­nat­taa har­ki­ta tar­kas­ti, kan­nat­taa­ko teh­dä avi­oeh­to­so­pi­mus, jol­la puo­li­son avio-oi­keus pois­te­taan joko ko­ko­naan tai ai­na­kin en­nen avi­o­liit­toa omis­te­tus­ta omai­suu­des­ta.

Avi­oeh­to ei pois­ta puo­li­son pe­rin­tö­oi­keut­ta. Jos vai­na­jal­la ei ole omia lap­sia tai tes­ta­ment­tia, puo­li­so pe­rii. Avi­oeh­to­so­pi­mus­ta so­vel­le­taan täl­löin vas­ta, kun ja­e­taan omai­suut­ta mo­lem­pien puo­li­soi­den jäl­keen kum­man­kin omien pe­ril­lis­ten vä­lil­lä.

TES­TA­MEN­TIL­LA VOI TUR­VA­TA LES­KEN

Kun osi­tuk­set ai­em­mis­ta lii­tois­ta on teh­ty ja avi­oeh­toa har­kit­tu, kan­nat­taa miet­tiä, on­ko tar­vet­ta tes­ta­men­tin tai yh­tei­sen kes­ki­näi­sen tes­ta­men­tin te­ke­mi­seen.

Rin­ta­pe­ril­li­sil­lä on oi­keus la­ki­o­saan­sa, joka on puo­let sii­tä, mitä heil­le muu­toin la­ki­mää­räi­ses­ti kuu­lui­si. Muus­ta osuu­des­ta hen­ki­lö voi mää­rä­tä va­paas­ti tes­ta­men­til­la.

Tes­ta­men­til­la voi esi­mer­kik­si suo­sia les­keä, an­taa hä­nel­le avi­oeh­to­so­pi­muk­ses­ta huo­li­mat­ta tie­tyn käyt­tö­oi­keu­den omai­suu­teen tai ra­haa. Käyt­tö­oi­keu­den saa­mi­ses­ta ku­kaan ei mak­sa pe­rin­tö­ve­ro­ja.

Ny­kyi­sen lain mu­kaan les­ki saa pe­riä 60 000 eu­roa il­man pe­rin­tö­ve­ro­ja.

Tes­ta­ment­tia har­ki­tes­sa kan­nat­taa myös miet­tiä, mi­ten eri­lai­nen ti­lan­ne voi ol­la riip­pu­en sii­tä, kum­pi puo­li­sois­ta kuo­lee en­sin. Myös näi­hin ti­lan­tei­siin voi va­rau­tua tes­ta­men­til­la.

AVO­LII­TOS­SA OMAI­SUU­DET OVAT ERIL­LI­SET

Mo­nes­ti uu­det kump­pa­nit ei­vät mene nai­mi­siin, vaan asu­vat yh­des­sä avo­pa­ri­na. Avo­lii­tos­sa kump­pa­neil­la on täy­sin eril­li­set omai­suu­det ei­kä heil­lä ole oi­keut­ta tois­ten­sa omai­suu­teen. Kum­man­kin puo­li­sois­ta pe­ri­vät hei­dän omat pe­ril­li­sen­sä, lap­set, tai jos hei­tä ei ole, hei­dän van­hem­pan­sa tai hei­dän si­sa­ruk­sen­sa.

Jos avo­puo­li­sot ha­lu­a­vat jär­jes­tel­lä toi­sil­leen van­huu­den tur­vaa, se on teh­tä­vä tes­ta­men­til­la. Avo­puo­li­so voi esi­mer­kik­si tes­ta­men­ta­ta käyt­tö­oi­keu­den yh­tei­seen asun­toon tai ke­sä­mök­kiin. Pel­käs­tä käyt­tö­oi­keu­des­ta ei jou­du mak­sa­maan pe­rin­tö­ve­roa.

Avo­puo­li­sot mak­sa­vat pe­rin­tö­ve­roa pää­sään­töi­ses­ti kor­ke­am­man II-ve­ro­luo­kan mu­kaan. Pe­rin­tö­ve­ro mää­räy­tyy I-luo­kan mu­kaan, jos avo­puo­li­sot ovat ol­leet ai­em­min nai­mi­sis­sa tai heil­lä on tai on ol­lut yh­tei­nen lap­si. Pe­rin­tö­ve­ro­luok­ka II on yli kak­sin­ker­tai­nen I-ve­ro­luok­kaan ver­rat­tu­na.

Avo­puo­li­so ei saa pe­rin­tö­ve­ro­tuk­ses­sa hy­väk­seen les­ken vä­hen­nys­tä, joka on kor­kein­taan 60 000 eu­roa.

EN­TI­SEN LII­TON LAP­SET VAS­TAAN UU­DEN LII­TON LES­KI

Uus­per­heen pe­rin­nön­ja­on tyy­pil­li­nen rii­ta tu­lee toi­sen avi­o­lii­ton les­ken ja en­sim­mäi­sen avi­o­lii­ton las­ten vä­lil­le. Toi­si­naan en­sim­mäi­sen avi­o­lii­ton lap­set voi­vat ol­la mil­tei sa­ma­ni­käi­siä kuin uu­den avi­o­lii­ton les­ki ja uu­den avi­o­lii­ton lap­set kym­me­niä vuo­sia nuo­rem­pia kuin en­sim­mäi­sen avi­o­lii­ton lap­set.

Pe­rin­nön­ja­koon saat­taa tii­vis­tyä kat­ke­ruut­ta ai­em­man per­heen ha­jo­a­mi­ses­ta tai uu­den per­heen suo­si­mi­ses­ta. Hen­ki­löt ei­vät vält­tä­mät­tä ole myös­kään ol­leet ai­em­min pal­jon te­ke­mi­sis­sä kes­ke­nään, ja yh­tei­nen pe­rin­nön­ja­ko saat­taa hei­dät väis­tä­mät­tä yh­teen sel­vit­tä­mään asi­oi­ta.

Pe­rin­nön­ja­koa mut­kis­taa ko­vas­ti se, jos osal­le lap­sis­ta on an­net­tu en­nak­ko­pe­rin­töi­nä pi­det­tä­viä lah­jo­ja tai toi­sia on suo­sit­tu tes­ta­men­tis­sa enem­män kuin toi­sia. Jos ha­lu­aa vält­tyä rii­doil­ta, kan­nat­taa koh­del­la kaik­kia lap­sia mah­dol­li­sim­man ta­sa­puo­li­ses­ti.

Mon­ta asi­aa voi suun­ni­tel­la ja jär­jes­tel­lä etu­kä­teen, mut­ta kaik­keen ei voi kos­kaan va­rau­tua. Uus­per­heen pe­rin­nön­ja­ot saat­ta­vat ol­la sen ver­ran mo­ni­mut­kai­sia, et­tä asi­an­tun­ti­ja-apua kan­nat­taa hank­kia mie­luum­min etu­kä­teen. Pa­him­mas­sa ta­pauk­ses­sa sitä tar­vi­taan mo­nin­ker­tai­ses­ti jäl­ki­kä­teen, jos asi­oi­ta sel­vi­tel­lään myö­hem­min pe­ril­lis­ten vä­li­sis­sä rii­dois­sa.

ESI­MERK­KI­TA­PAUS 1

OMAI­SUUS ON OSIT­TA­MAT­TA

KY­SY­MYS | Pe­kal­la on ty­tär Ma­ria ai­em­mas­ta avi­o­lii­tos­taan Pir­kon kans­sa. Pe­kal­la ja Pir­kol­la on huo­not vä­lit. Myös omai­suu­den osi­tus on rii­to­jen vuok­si vie­lä kes­ken. Pek­ka oli puo­li­sois­ta va­rak­kaam­pi.

Pek­ka on uu­des­sa avi­o­lii­tos­sa Tii­nan kans­sa. Pek­ka ja Tii­na ovat teh­neet koko avio-oi­keu­den pois­sul­ke­van avi­oeh­to­so­pi­muk­sen. He asu­vat Pe­kan omis­ta­mas­sa asun­nos­sa, jo­hon suu­rin osa Pe­kan omai­suu­des­ta on si­joi­tet­tu. Tä­män li­säk­si Pek­ka omis­taa osuu­den van­hem­mil­taan pe­ri­tys­tä ke­sä­pai­kas­ta yh­des­sä si­sa­rus­ten­sa kans­sa.

Pek­ka ja Ma­ria jou­tu­vat lii­ken­ne­on­net­to­muu­teen, jos­sa Pek­ka kuo­lee heti ja Ma­ria myö­hem­min sai­raa­las­sa.

Kuka pe­rii Pe­kal­ta pe­räi­sin ole­van omai­suu­den? Saa­ko Tii­na pi­tää vii­mei­sen yh­tei­sen asun­non ja­ka­mat­to­ma­na hal­lin­nas­saan?

VAS­TAUS | Pe­kan kuol­tua hä­nen omai­suu­ten­sa pe­rii hä­nen lap­sen­sa Ma­ria. Pe­rin­tö­kaa­ren mu­kaan Ma­ri­an pe­ri­vät hä­nen van­hem­pan­sa. Kun Ma­ri­al­la ei ole si­sa­ruk­sia ja toi­nen van­hem­pi on kuol­lut, Ma­ri­an äi­ti Pirk­ko ai­no­a­na elos­sa ole­va­na van­hem­pa­na pe­rii kai­ken Ma­ri­an omai­suu­den, joka oli siis pe­räi­sin ko­ko­naan Pe­kal­ta.

Tii­nan oi­keus pi­tää hal­lin­nas­saan puo­li­soi­den vii­meis­tä yh­teis­tä ko­tia riip­puu Pir­kon ja Pe­kan kuo­lin­pe­sän vä­li­ses­tä omai­suu­den osi­tus­rat­kai­sus­ta. Jos Pir­kol­le on pak­ko an­taa ta­sin­ko­na osa asun­nos­ta, Tii­na saat­taa me­net­tää asu­mi­soi­keu­ten­sa.

Tämä rat­kai­su ei var­mas­ti oli­si ol­lut Pe­kan toi­vo­mus­ten mu­kai­nen.

Pek­ka oli­si voi­nut teh­dä tes­ta­men­tin si­ten, et­tä omai­suu­den pe­rii en­si­si­jai­ses­ti Ma­ria ja mi­kä­li Ma­ria on kuol­lut, tois­si­jai­nen pe­ri­jä.

Täs­sä ta­pauk­ses­sa pe­rin­nön oli­si saa­nut Pe­kan mää­rit­te­le­mä tois­si­jai­nen tes­ta­men­tin saa­ja, esi­mer­kik­si Pe­kan uu­si vai­mo Tii­na. Pek­ka oli­si voi­nut huo­mi­oi­da Tii­nan tes­ta­men­tis­saan myös muul­la ta­voin.

ESI­MERK­KI­TA­PAUS 2

SUUL­LI­NEN SO­PI­MUS EI RII­TÄ

KY­SY­MYS | Ris­tol­la ja Ani­tal­la on mo­lem­mil­la lap­sia ai­em­mis­ta lii­tois­taan. He muut­ta­vat yh­teen, mut­ta ei­vät mene nai­mi­siin. He os­ta­vat yh­des­sä asun­non yh­tei­sek­si ko­dik­seen. Kai­kil­le lap­sil­le on esi­tet­ty suul­li­ses­ti toi­vo­mus, et­tä jos jom­mal­le­kum­mal­le heis­tä ta­pah­tuu jo­tain, avo­les­ki saa jää­dä asu­maan asun­toon.Ris­to kuo­lee yl­lät­tä­en. Mitä asun­nol­le käy?

VAS­TAUS | Ris­ton pe­ril­li­siä ovat hä­nen lap­sen­sa. Hä­nen lap­sen­sa pe­ri­vät ta­sa­o­suuk­sin Ris­ton osuu­den asun­nos­ta. Jos yk­si­kin Ris­ton lap­sis­ta ha­lu­aa, heil­lä on oi­keus saa­da omis­tu­soi­keus ja­e­tuk­si si­ten, et­tä pa­him­mil­laan koko asun­to me­nee myyn­tiin.

Ani­tan omis­tu­soi­keus ei pe­las­ta asi­aa. Lap­sil­le esi­te­tyl­lä suul­li­sel­la toi­vo­muk­sel­la ei ole mer­ki­tys­tä. Lap­set voi­vat myös vaa­tia Ani­tal­ta vuok­raa käy­vän vuok­ra­ta­son mu­kai­ses­ti Ris­ton kuo­lin­pe­sän omis­ta­mas­ta osuu­des­ta.

Ris­to ja Ani­ta oli­si­vat voi­neet teh­dä tes­ta­men­tin, jos­sa toi­sel­le puo­li­sol­le oli­si an­net­tu eli­ni­käi­nen hal­lin­ta­oi­keus yh­tei­seen asun­toon. Täl­löin Ani­ta oli­si saa­nut asua asun­nos­sa mak­sa­mal­la hal­lin­ta­oi­keu­den ku­lut käy­pään vuok­ra­ta­soon as­ti.

La­ki­o­sa­pe­ril­li­sel­lä on oi­keus saa­da la­ki­o­san­sa eli puo­let pe­rin­tö­o­sas­taan va­paa­na ra­sit­teis­ta eli niin, et­tä sii­hen ei koh­dis­tu käyt­tö­oi­keuk­sia. Jos joku Ris­ton lap­sis­ta vaa­tii la­ki­o­saan­sa ei­kä Ris­ton omai­suu­teen kuu­lu muu­ta omai­suut­ta, jos­ta la­ki­o­sa voi­daan mak­saa, voi Ani­ta me­net­tää tes­ta­men­tin hä­nel­le suo­man käyt­tö­oi­keu­den asun­toon.

Pe­rin­tö­kaa­ren mu­kai­nen les­ken vah­va asu­mis­suo­ja, joka ylit­tää myös la­ki­o­sa­pe­ril­li­sen oi­keu­den la­ki­o­saan­sa, kos­kee vain avi­o­puo­li­soi­ta. Jos Ani­ta ja Ris­to oli­si­vat ol­leet nai­mi­sis­sa, Ani­tan eli­ni­käi­nen asu­mi­soi­keus oli­si ol­lut tur­vat­tu.

ESI­MERK­KI­TA­PAUS 3

TES­TA­MEN­TIL­LA LAP­SIL­LE TA­SA­PUO­LI­SES­TI

KY­SY­MYS | Ou­til­la oli pie­ni vau­va Kat­ja, kun hän ta­pa­si Vil­len. Vil­le ja Ou­ti me­ni­vät nai­mi­siin. Vil­le oli va­rak­kaas­ta per­hees­tä, ja suu­rin osa omai­suu­des­ta oli Vil­len ni­mis­sä. Vil­le ja Ou­ti sai­vat myö­hem­min kak­si yh­teis­tä las­ta, Ka­tin ja Min­nan.

Kat­ja ei ol­lut yh­tey­des­sä omaan bi­o­lo­gi­seen isään­sä, jo­ten per­hees­sä ei kos­kaan pu­hut­tu sii­tä, et­tei Kat­ja oli­si ol­lut ta­sa­ver­tai­nen lap­si mui­den las­ten kans­sa.Mi­ten pe­rin­tö ja­kau­tuu ja mit­kä asi­at vai­kut­ta­vat pe­rin­nön mää­rään?

VAS­TAUS | Jos Ou­ti kuo­lee en­sinOu­tin kuol­les­sa Vil­le ve­to­si ta­sin­kop­ri­vi­le­gi­oi­keu­teen­sa ei­kä luo­vut­ta­nut ta­sin­koa Ou­tin kuo­lin­pe­säl­le. Ou­tin vä­häi­nen omai­suus ja­et­tiin kaik­kien kol­men lap­sen, Kat­jan, Min­nan ja Ka­tin kes­ken ta­sa­o­suuk­sin. Vil­len kuol­tua hä­nen omai­suu­ten­sa ja­e­taan pel­käs­tään Min­nan ja Ka­tin vä­lil­lä. Kat­ja ei ole Vil­len pe­ril­li­nen ei­kä siis peri hän­tä.

Ta­sin­kop­ri­vi­le­gi­oi­keu­teen voi ve­do­ta ai­no­as­taan les­ki, eli täs­sä ta­pauk­ses­sa Vil­le hen­ki­lö­koh­tai­ses­ti. Pelk­kä ta­sin­kop­ri­vi­le­gi­oi­keu­teen ve­to­a­mi­nen pe­run­kir­joi­tuk­ses­sa ei rii­tä, vaan osi­tus täy­tyy myös konk­reet­ti­ses­ti teh­dä Vil­len elä­es­sä. Jos osi­tus on jää­nyt te­ke­mät­tä, Vil­len pe­ril­li­set ei­vät voi enää sii­hen ve­do­ta.

Täl­löin kuo­lin­pe­sien vä­lil­lä teh­dään omai­suu­den osi­tus nor­maa­lien sään­tö­jen mu­kai­ses­ti, jol­loin mo­lem­mat kuo­lin­pe­sät saa­vat pää­sään­töi­ses­ti yh­tä pal­jon omai­suut­ta. Mo­lem­pien kuo­lin­pe­sien omai­suus ja­e­taan tä­män jäl­keen ta­san hei­dän pe­ril­lis­ten­sä kes­ken. Ou­tin omai­suus ja­e­taan kol­men lap­sen kes­ken, ja Vil­len omai­suus kah­den lap­sen kes­ken.

Ta­sin­kop­ri­vi­le­gi­oi­keu­teen ve­to­a­mi­sel­la ja osi­tuk­sen te­ke­mi­sel­lä Vil­len eli­nai­ka­na on si­ten täs­sä ta­pauk­ses­sa mer­kit­tä­vä vai­ku­tus Kat­jan, Min­nan ja Ka­tin pe­ri­mään omai­suu­den mää­rään.

VAS­TAUS | Jos Vil­le kuo­lee en­sinVil­len jäl­keen teh­tiin omai­suu­den osi­tus, jos­sa Kat­ja sai huo­mat­ta­van mää­rän omai­suut­ta ta­sin­ko­na Vil­len kuo­lin­pe­säl­tä. Vil­len jäl­jel­le jää­vän omai­suu­den ja­koi­vat Kati ja Min­na.

Ai­ka­naan Ou­tin kuol­les­sa hä­nen lap­sen­sa pe­ri­vät hä­net ta­sa­o­suuk­sin. Tätä kaut­ta Kat­ja tuli saa­maan myös osan Vil­lel­tä pe­räi­sin ole­vas­ta omai­suu­des­ta.

Esi­merk­ki osoit­taa sen, mi­ten eri lail­la omai­suus voi ja­kau­tua riip­pu­en sii­tä, kum­pi puo­li­sois­ta sat­tuu kuo­le­maan en­sin.

Jos Vil­le oli­si ha­lun­nut koh­del­la lap­sia ta­sa­ver­tai­ses­ti, hän oli­si voi­nut teh­dä tes­ta­men­tin, jon­ka mu­kaan pe­rin­tö hä­nen jäl­keen­sä tuli ja­kaa ta­san Ka­tin, Min­nan ja Kat­jan vä­lil­lä. Tämä ei oli­si lou­kan­nut Min­nan ja Ka­tin oi­keut­ta la­ki­o­siin­sa.

Avi­o­puo­li­son pe­ril­li­nen mak­saa pe­rin­tö­ve­roa I-luo­kan mu­kaan, min­kä vuok­si kaik­kia lap­sia oli­si koh­del­tu myös pe­rin­tö­ve­ro­tuk­ses­sa sa­mal­la ta­val­la.

ASI­AN­TUN­TI­JAM­ME OTK, VA­RA­TUO­MA­RI JA ASI­A­NA­JA­JA ILO­NA PII­RO­NEN ON ERI­KOIS­TU­NUT PER­HE- JA PE­RIN­TÖ­OI­KEU­TEEN.

Oma ai­ka 9/2013