Pau­la Koi­vu­nie­mi on ete­lä­poh­ja­lai­nen ja ete­lä­hel­sin­ki­läi­nen. Hän on ko­toi­sin Sei­nä­jo­el­ta, kes­kel­tä la­keut­ta. Hel­sin­gis­sä hän asuu Bu­le­var­din ete­lä­puo­lel­la.

Hel­sin­ki­läi­syys kuu­luu pu­hees­sa, ete­lä­poh­ja­lai­suut­ta lie­nee asen­ne. Koi­vu­nie­mi te­kee asi­at pe­rus­teel­li­ses­ti, mut­ta val­mis­ta pi­tää tul­la tur­hia tuu­mai­le­mat­ta. Eh­kä sik­si hän eh­tii niin pal­jon.

Pau­la Koi­vu­nie­mi te­kee kes­ki­mää­rin kah­dek­san keik­kaa ja kon­sert­tia kuu­kau­des­sa. Ke­säl­lä fes­ti­vaa­li­keik­ko­ja voi ol­la kuu­kau­des­sa 14.

”Nyt me­nen, min­ne ha­lu­an ja mis­tä us­kon sel­viy­ty­vä­ni. Enää ei ole stres­siä, kun ää­ni pe­laa. On iha­naa, kun on si­nut it­sen­sä ja ää­nen­sä kans­sa.”

Ko­ke­mus on tuo­nut var­muut­ta, mut­ta sitä tuo­vat myös huo­li­tel­tu ole­mus ja hyvä kun­to. Pau­la Koi­vu­nie­mi ha­lu­aa tul­la ih­mis­ten eteen ar­tis­ti Pau­la Koi­vu­nie­me­nä.

Lenk­kei­lyn hän aloit­ti 13 vuot­ta sit­ten. Kau­ka­na ovat ajat, kun tei­ni-ikäi­nen Pau­la väis­te­li te­ko­syil­lä Sei­nä­jo­en tyt­tö­ly­se­on lii­kun­ta­tun­te­ja ja pai­ne­li baa­riin kah­vil­le ja tu­pa­kal­le.

Nyt hän elää ku­ri­na­lai­ses­ti kuin huip­pu-ur­hei­li­ja.

Keik­ka al­kaa he­rää­mi­ses­tä, ja päi­vä täy­tyy mi­toit­taa il­lan esiin­ty­mi­sen mu­kaan.

”Käyn puo­lil­ta päi­vin ke­vy­el­lä len­kil­lä. En hosu päi­väl­lä kau­pun­gil­la en­kä ta­paa ih­mi­siä. Var­sin­kin, jos il­lal­la on iso ylei­sö edes­sä, on ol­ta­va tosi hyvä ja ener­gi­nen. Ih­mis­ten odo­tuk­set ovat suu­ret, kun olen niin pal­jon me­di­as­sa”, Koi­vu­nie­mi sa­noo.

Ruo­kai­lut hän mi­toit­taa niin, et­tä on esiin­ty­es­sään ener­gi­sim­mil­lään. Tuu­la-sis­ko täyt­tää Koi­vu­nie­men pa­kas­ti­men ter­veel­li­sel­lä ja vä­hä­ka­lo­ri­sel­la ko­ti­ruo­al­la. Keik­ka­paik­ko­jen ta­ka­huo­nei­siin Koi­vu­nie­mi pyy­tää kah­via ja he­del­miä.

”Mun ima­go on se, mil­tä mä näy­tän. Mitä enem­män tu­lee vuo­sia, sitä enem­män sitä pi­tää miet­tiä. Kaik­keen tä­hän on kyl­lä tot­tu­nut.”

Pau­la Koi­vu­nie­mi mat­kus­ti 28.12. vii­dek­si kuu­kau­dek­si Poh­jois-Ame­rik­kaan: ve­tä­mään hen­keä, naut­ti­maan kon­ser­teis­ta ja te­at­te­ris­ta ja ta­paa­maan su­ku­lai­si­aan.

Mut­ta Pau­la Koi­vu­nie­mi ei oli­si Pau­la Koi­vu­nie­mi, el­lei hän te­ki­si töi­tä­kin vii­den kuu­kau­den sa­pat­tin­sa ai­ka­na. Hän käy maa­lis­kuun lo­pus­sa te­ke­mäs­sä kier­tu­een La­pin hiih­to­kes­kus­ten vil­leil­lä ke­vä­ta­ree­noil­la, et­tei nyt ai­van vie­raan­tui­si työn­te­os­ta.

Ja tou­ko­kuus­sa ai­kui­nen nai­nen pa­laa.