PYHÄ-LUOS­TO:

KO­MEI­TA TUN­TU­REI­TA JA KAI­VOS­HOM­MIA

Tuu­li tui­ver­taa, ja au­rin­gon­las­ku vär­jää tai­vaan orans­sik­si. Män­nyn­lat­vas­sa is­tuu har­vi­nai­nen tun­tu­ri­pöl­lö. Ute­li­as kärp­pä kat­se­lee tun­tu­ri­koi­vun juu­rel­ta. Po­ro­vaa­din va­san­sa kans­sa kur­kis­taa puun ta­kaa, ja kuuk­ke­lit pyö­ri­vät nuo­ti­on ym­pä­ril­lä herk­ku­jen toi­vos­sa.

Pyhä-Luos­ton 75-vuo­ti­as kan­sal­lis­puis­to on jään­ne yh­des­tä maa­pal­lon van­him­mas­ta vuo­ris­tos­ta. Se syn­tyi yli kak­si mil­jar­dia vuot­ta sit­ten. Kan­sal­lis­puis­tos­sa on pe­rä­ti 12 tun­tu­ri­huip­pua ja 150 ki­lo­met­riä va­el­lus­reit­te­jä.

Py­hän eri­koi­suu­te­na ovat jyr­kät rin­teet ja huip­pu­ja erot­ta­vat sy­vät ku­rut, ka­rut kvart­siit­ti­lou­hi­kot ja ra­kat. Tun­tu­ri­jo­non rak­ka­mai­se­maa ta­sa­pai­not­ta­vat Luos­ton met­sät, jois­sa kas­vaa 300–400 vuot­ta van­haa iki­met­sää.

SEI­TO­JEN TUN­TU­RIIN

Pyhä-Luos­to so­pii eri­no­mai­ses­ti päi­vä­ret­kei­lyyn. Sekä Pyhä- et­tä Luos­to­tun­tu­rin hui­pul­ta nä­kee kau­as. Saa­me­lais­ten van­ha sei­ta­tun­tu­ri, Noi­ta­tun­tu­ri, ko­ho­aa 540 met­rin kor­keu­teen. Sen hui­pul­ta avau­tuu laa­ja, Perä-Poh­jo­lal­le tyy­pil­li­nen aa­pa­soi­den ja tun­tu­rien mai­se­ma.

Py­hän ho­tel­lil­ta läh­te­vä ja sin­ne pa­laa­va 12 ki­lo­met­rin Py­hän kau­neim­mat rei­tit -lenk­ki vie ret­kei­li­jän Suo­men sy­vim­män ku­run, Iso­ku­run kaut­ta Py­hän­kas­teen­pu­touk­sil­le.

Pu­touk­sil­ta pää­see 375 as­kel­man jäl­keen Uh­ri­har­jul­le ja Kar­hun­juo­ma­lam­mel­le, jos­sa voi tu­lis­tel­la ja ys­tä­vys­tyä Ete­lä-Suo­mes­ta jo ka­don­nei­den kuuk­ke­lei­den kans­sa.

KAI­VA OMA JA­LO­KI­VI

Luos­ton Ry­ki­mä­ku­rul­ta kan­nat­taa kä­vel­lä soi­den ja met­sien hal­ki, vä­lil­lä pit­kos­pui­ta­kin pit­kin, tun­tu­riin Lam­pi­vaa­ran ame­tis­ti­kai­vok­sel­le.

Munk­ki­kah­vien jäl­keen voi ryh­tyä töi­hin. Ame­tis­ti­kai­vos on yk­si nii­tä har­vo­ja kai­vok­sia, jois­sa voi kä­si­ha­kun avul­la kai­vaa it­sel­leen ja­lo­ki­ven. Le­o­nar­do da Vin­ci piti ai­koi­naan ame­tis­ti­ki­veä työ­pöy­däl­lään ja kir­joit­ti päi­vä­kir­jaan­sa: ”Ame­tis­ti haih­dut­taa pa­hat aja­tuk­set ja no­peut­taa älyä.”

Nuo­ri yrit­tä­jä Ant­ti Kes­ki­ta­lo jär­jes­tää elä­mys­ret­kiä kan­sal­lis­puis­tos­sa.

”Syk­syl­lä eri­tyi­ses­ti Uh­ri­har­jun pa­no­raa­ma­te­ras­si on hie­no paik­ka kat­sel­la rus­kan vä­re­jä. Suo vär­jään­tyy ko­me­as­ti.Rus­ka al­kaa tääl­lä syys­kuun toi­sel­la vii­kol­la.”

”Tun­tu­ri­aa­van lin­tu­tor­nis­ta nä­kee vä­rien li­säk­si tun­tu­ri­jo­non suo­raan edes­sään. Ei kan­na­ta unoh­taa Py­hän mai­se­ma­his­siä, jol­la pää­see myös syk­syl­lä Kul­ta­ke­ron hui­pul­le”, Kes­ki­ta­lo opas­taa.

OU­LAN­KA:

KAR­HUN­KIER­ROS JA KOS­KEN­LAS­KUA

Aa­mu­yön hil­jai­nen het­ki on tai­a­no­mai­nen, kun ka­noot­ti li­puu hiek­ka­särk­kien vä­lis­sä Ou­lan­ka­jo­el­la. Nou­se­van au­rin­gon sä­teet piir­tä­vät orans­se­ja rai­to­ja jo­ki­laak­son us­vaan Päh­kä­nä­kal­li­on la­el­la.

Il­lan hä­mä­räs­sä ka­las­ta­jat heit­tä­vät per­ho­sii­mo­jaan Kit­ka­jo­keen Jy­rä­vän pu­touk­sen ku­pees­sa. Tai­me­net ja har­juk­set pii­les­ke­le­vät tum­man ve­den suo­jis­sa. Tai­vas al­kaa muut­tua vaa­le­an­pu­nai­sek­si.

Ou­lan­gan kan­sal­lis­puis­to tun­ne­taan Kar­hun­kier­rok­sen pa­tik­ka­rei­tis­tä, kuo­hu­vis­ta kos­kis­ta, jyl­his­tä ran­ta­tör­mis­tä, har­juis­ta, hiek­ka­ran­tai­sis­ta mut­kit­te­le­vis­ta jois­ta ja kui­vis­ta män­ty­kan­kais­ta. Ou­lan­ka­jo­en laak­son kas­vi- ja eläin­maa­il­ma on ai­nut­ker­tai­nen se­koi­tus poh­joi­sia, ete­läi­siä ja itäi­siä la­je­ja. Tääl­tä tun­ne­taan pe­rä­ti 392 uha­na­lais­ta la­jia.

KO­MEA KAR­HUN­KIER­ROS

80 ki­lo­met­riä pit­kä Kar­hun­kier­ros on yk­si Suo­men suo­si­tuim­mis­ta va­el­lus­rei­teis­tä. Jo­ki­var­ren rot­kot Ou­lan­ka­jo­en laak­sos­sa nä­ky­vät täl­lä rei­til­lä.

Kah­den­tois­ta ki­lo­met­rin pi­tui­nen Pie­ni kar­hun­kier­ros -ren­gas­reit­ti läh­tee Juu­mas­ta. Mo­ni­puo­li­nen ”näh­tä­vyys­reit­ti” seu­raa pää­o­sin Kit­ka­jo­kea, jon­ka vesi vir­taa jyrk­kien kal­li­o­pah­to­jen vä­lis­tä ni­vo­jen, kos­kien ja kön­käi­den vauh­dit­ta­ma­na.

Kit­ka­jo­en var­rel­la on män­ty­val­tais­ta met­sää, Jy­rä­vän mah­ti­pu­tous ja riip­pu­sil­to­ja. Vä­lil­lä reit­ti su­kel­taa hä­myi­siin kuu­si­koi­hin.

ME­LO­EN KOS­KIEN LÄPI

Ou­lan­kaan voi tu­tus­tua myös ka­noo­til­la tai ku­mi­lau­tal­la. Ki­lo­met­rin pi­tui­nen Aal­lok­ko­kos­ki on Kit­ka­jo­en Vil­li­rei­til­lä. Se on Suo­mes­sa suu­rin kos­ki, jon­ne us­kal­le­taan vie­dä mat­kai­li­joi­ta. Rock ’n rol­lia koko las­ku!

Rau­hal­li­sem­pi kos­ken­las­ku­ret­ki al­kaa Jy­rä­vän al­ta ja päät­tyy ra­ja­vyö­hyk­keen tun­tu­maan. Siel­lä Kit­ka- ja Ou­lan­ka­jo­ki yh­ty­vät ja jat­ka­vat mat­kaan­sa ra­jan yli Ve­nä­jäl­le Paa­na­jär­ven kan­sal­lis­puis­toon.

Puis­ton­joh­ta­ja Mat­ti Hovi ker­too, et­tä Kar­hun­kier­ros saa pian uu­det me­tal­li­vii­tat. Työn pi­täi­si val­mis­tua rus­ka­se­son­kiin men­nes­sä. Rus­ka al­kaa yleen­sä syys­kuun kym­me­nen­nen päi­vän tie­noil­la.

”Meil­le asi­a­kas­tur­val­li­suus on tär­ke­ä­tä. Sik­si ke­ho­tan ih­mi­siä ot­ta­maan tar­peek­si juo­ta­vaa mu­kaan, vaik­ka läh­det­täi­siin vain ly­hy­el­le pa­tik­ka­ret­kel­le. Nes­te­huk­ka voi uu­vut­taa. Useim­mi­ten joet ja jär­vet ovat puh­tai­ta juo­ta­vak­si, mut­ta ter­ve har­kin­ta on pai­kal­laan.”

LEM­MEN­JO­KI: KIR­KAS JOKI JA ERÄ­MAAN TAI­KAA

Ka­pus­ta­rin­ta hen­käi­see vie­non va­roi­tu­sää­nen. Tuu­li hu­mi­see. Ol­laan kor­ke­al­la Jo­en­kie­li­sen (534 met­riä) hui­pul­la Suo­men suu­rim­mas­sa kan­sal­lis­puis­tos­sa. Yh­dek­sän ki­lo­met­rin loi­van nou­sun jäl­keen avau­tu­vat nä­ky­mät kym­me­nien ki­lo­met­rien pää­hän vih­rei­den män­ty- ja kuu­si­met­sien, ka­pe­a­na kie­mur­ta­van Lem­men­jo­en ja ta­sais­ten tun­tu­ri­la­kien yli.

Tuol­la met­sien sii­mek­ses­sä, tun­tu­rien ku­pees­sa ja soi­den reu­noil­la asuu mon­ta kar­hua, sut­ta ja ket­tua, joi­ta ih­mi­nen ei häi­rit­se.

Lem­men­jo­en erä­maat tun­ne­taan laa­keis­ta, pyö­re­ä­muo­toi­sis­ta tun­tu­reis­ta, ka­pe­as­ta ja re­he­väs­tä Lem­men­jo­ki­laak­sos­ta sekä Mies­si­jo­en kul­lan­kai­va­jis­ta. Se on myös era­koi­den ja po­ro­mies­ten toi­nen koti.

JO­KI­VE­NE KUL­JET­TAA

Mo­net va­el­ta­jat ja ret­kei­li­jät mat­kus­ta­vat jo­ki­ve­neel­lä Njur­gu­lah­des­ta toi­sel­le puo­len jo­ki­laak­soa joko Ra­va­das­kön­kään pu­touk­sel­le tai Kul­ta­ha­mi­naan. Siel­tä on hyvä läh­teä tut­ki­maan Lem­men­jo­en mys­tis­tä erä­maa­ta.

Puis­ton pe­ru­so­sas­sa on mer­kit­ty­jä va­el­lus­reit­te­jä. Siel­lä saa lei­riy­tyä vain mer­ki­tyil­lä pai­koil­la. Suun­nis­tus­tai­to­ja tar­vi­taan erä­maa­o­sas­sa, jos­sa lei­riy­ty­mi­nen on va­paa­ta. Erä­maa­o­sas­sa voi viet­tää se­son­ki­ai­ka­na­kin jopa vii­kon nä­ke­mät­tä mui­ta ih­mi­siä.

Ah­kun Tu­van toi­mi­tus­joh­ta­ja Mar­get­ta Jom­pan-Ti­ai­nen on syn­ty­jään lem­men­jo­ke­lai­nen. Isä Ju­ha­ni Jomp­pa­nen aloit­ti jo­ki­ve­ne­kul­je­tuk­set ja mat­kai­lu­toi­min­nan alu­eel­la jo vuon­na 1946.

Jom­pan-Ti­ai­sen mie­les­tä pa­ras­ta puis­tos­sa on hil­jai­suus, sil­lä tääl­lä käy vain noin 12 000 ih­mis­tä vuo­des­sa. Heis­tä suu­rin osa liik­kuu pe­ru­so­san alu­eel­la jo­ki­laak­son mai­se­mis­sa.

MYÖS VÄ­HEM­MÄN KO­KE­NEIL­LE

Erä­mai­suu­des­ta huo­li­mat­ta Lem­men­jo­el­le on help­po tul­la. Voi len­tää Iva­loon ja tul­la siel­tä bus­sil­la Ina­riin tai saa­pua ju­nal­la Ro­va­nie­mel­le ja hy­pä­tä Ina­riin me­ne­vään bus­siin.

”Jos ret­kei­li­jä py­syt­te­lee pe­ru­so­san alu­eel­la, voi tän­ne mie­les­tä­ni tul­la myös vä­hem­män ko­ke­nut va­el­ta­ja. Jos rink­ka al­kaa pai­naa ja ha­lu­aa pian pois, pää­see jo­ki­ve­neel­lä kak­si ker­taa päi­väs­sä ta­kai­sin Njur­gu­lah­teen nuk­ku­maan la­ka­noi­den vä­liin”, Jom­pan-Ti­ai­nen ker­too.

Hän muis­tut­taa, et­tä myös ke­säl­lä on ol­ta­va mu­ka­na riit­tä­väs­ti vaa­tet­ta ja ruo­kaa. Ke­lit voi­vat ol­la vii­lei­tä. Rus­kan vä­rit al­ka­vat nä­kyä yleen­sä syys­kuun al­ku­päi­vi­nä.

KUL­TAA KAI­VA­MAAN

◗ Koko 2 860 km2. Pe­rus­tet­tu 1956. Laa­jen­net­tu kak­si ker­taa. Si­jait­see Ina­ris­sa ja Kit­ti­läs­sä. Ai­noa kan­sal­lis­puis­to, jos­sa voi ko­keil­la kul­lan­kai­vuu­ta.

◗ Lem­men­jo­en luon­to­tu­pa on au­ki 27.9. as­ti ma–su klo 9–17. Lem­men­jo­en­tie 968, 99885 Lem­men­jo­ki (Ina­ri).

◗ Ke­säl­lä (ma–la) on il­ta­päi­vi­sin pos­ti­tak­si­kul­je­tus Ina­ris­ta Lem­men­jo­el­le Njur­gu­lah­teen ja ta­kai­sin. Py­säh­tyy tar­vit­ta­es­sa luon­to­tu­val­la, 500 met­rin pääs­sä Njur­gu­lah­des­ta. Ina­ris­ta ajo­mat­kaa 45 km.

◗ Puis­tos­sa on 11 au­ti­o­tu­paa ja kol­me vuok­ra­tu­paa. Njur­gu­lah­des­sa on mök­ki­ma­joi­tus­ta.

◗ Ka­las­tus­lu­vat ja va­rauk­set kan­sal­lis­puis­ton vuok­ra­tu­piin ja ve­ne­kul­je­tuk­siin: Ah­kun Tupa, Njur­gu­lah­ti.

KAI­VOS­KIER­ROK­SEL­LE

◗ Koko 142 km2. Vuon­na 1938 pe­rus­tet­tiin Py­hä­tun­tu­rin kan­sal­lis­puis­to, jo­hon lii­tet­tiin Luos­ton alue vuon­na 2005. Nimi muut­tui Pyhä-Luos­ton kan­sal­lis­puis­tok­si. Si­jait­see Ke­mi­jär­vel­lä, Pel­ko­sen­nie­mel­lä ja So­dan­ky­läs­sä.

◗ Py­hä­tun­tu­rin juu­rel­la, Py­hän kaup­pa­kes­kuk­sen vie­res­sä si­jait­se­va luon­to­kes­kus Naa­va on au­ki joka päi­vä vuo­den ym­pä­ri. Luon­to­tie 1, 98530 Py­hä­tun­tu­ri (Pel­ko­sen­nie­mi).

◗ Au­ti­o­tu­pia on vii­si, vuok­ra­tu­pia kol­me.

◗ Run­saas­ti ho­tel­li- ja mök­ki­ma­joi­tus­ta Py­häl­lä ja Luos­tol­la.

◗ Ame­tis­ti­kai­vok­sen opas­te­tul­le kier­rok­sel­le pää­see kesä–syys­kuus­sa joka päi­vä. ame­tis­ti­kai­vos.fi

◗ Py­hän mai­se­ma­his­si avoin­na 6.–21.9. ti–la.

LUON­TO­KES­KUK­SEEN

◗ Koko 290 km2. Pe­rus­tet­tu 1956. Laa­jen­net­tu kak­si ker­taa. Si­jait­see Kuu­sa­mos­sa ja Sal­las­sa.

◗ Ou­lan­gan kan­sal­lis­puis­to on vii­me vuo­si­na ol­lut Suo­men vii­den suo­si­tuim­man puis­ton jou­kos­sa kä­vi­jä­mää­rän pe­rus­teel­la.

◗ Ou­lan­gan luon­to­kes­kus Kiu­ta­kön­kään lä­hel­lä on au­ki ym­pä­ri vuo­den, pait­si tu­le­va­na tal­ve­na, jol­loin ra­ken­nus­ta re­mon­toi­daan. Lii­ka­sen­vaa­ran­tie 132, 93999 Kuu­sa­mo.

◗ Sal­las­sa si­jait­se­va Hau­ta­jär­ven luon­to­ta­lo on au­ki ke­säl­lä ja syk­syl­lä joka päi­vä, muu­toin tiis­tais­ta per­jan­tai­hin. Tal­vel­la se on kol­me kuu­kaut­ta kiin­ni.

◗ Kuu­sa­mon kes­kus­tas­sa si­jait­se­va pal­ve­lu­pis­te Kar­hun­tas­su on au­ki ym­pä­ri vuo­den, hei­nä­kuun alus­ta kol­men kuu­kau­den ajan myös sun­nun­tai­sin.

◗ Ma­joi­tus­ta puis­tos­sa tar­jo­aa mm. Ba­se­camp Ou­lan­ka Myl­ly­kos­ken lä­hel­lä sekä Ou­lan­gan tut­ki­mu­sa­se­ma Kiu­ta­kön­kään lä­het­ty­vil­lä. Luon­to­kes­kuk­ses­ta 1,5 km pääs­sä on puis­ton lei­rin­tä­a­lue. Ou­lan­gan kan­sal­lis­puis­tos­sa on seit­se­män au­ti­o­tu­paa.

Li­sä­tie­toa kai­kis­ta kan­sal­lis­puis­tois­tam­me.

luon­toon.fi

TEA KAR­VI­NEN TEKS­TI JA KU­VAT

Oma Ai­ka 6/2013