Ham­pais­tos­sa ta­pah­tuu muu­tok­sia läpi elä­män. Kas­vo­jen luut kas­va­vat jat­ku­vas­ti, var­sin­kin pys­ty­suun­nas­sa. Jos ham­mas­kaa­rel­ta pois­te­taan ham­mas, sen vas­ta­pa­ri al­kaa ku­ro­tel­la ha­kien pu­ren­ta­kon­tak­tia ja kas­vaa mui­ta ham­pai­ta pi­dem­mäk­si.

Ham­paat ei­vät viih­dy tyh­jän pääl­lä pu­ren­ta-ase­tel­mas­sa.

Ne va­el­ta­vat sin­ne, mis­sä on ti­laa. Jos esi­mer­kik­si ala­pos­ki­ham­mas pois­te­taan, ala­si­vu­a­lu­een ham­paat läh­te­vät liik­ku­maan taak­se­päin.

– Muu­ten ham­paat pyr­ki­vät va­el­ta­maan kes­ki­lin­jaa koh­ti, sik­si ai­kui­sil­la nä­kyy etu­ham­pai­den ah­tau­tu­mis­tai­pu­mus, var­sin­kin ala­e­tu­ham­pais­sa. Jos ham­paat ovat läh­tö­koh­tai­ses­ti vä­hän li­mit­täin, piir­re ko­ros­tuu iän myö­tä, ker­too Rai­ja Läh­des­mä­ki, oi­ko­mis­hoi­don eri­kois­ham­mas­lää­kä­ri ja ham­pais­ton ke­hi­tyk­sen do­sent­ti Ou­lus­ta.

Pu­ren­ta­vir­heet ovat yk­si­löl­li­siä. Ra­ken­teel­li­sia poik­ke­a­mia kor­ja­taan usein oi­ko­mis­hoi­dol­la, joka vie kaik­ki­ne yl­lä­pi­to­vai­hei­neen pa­ris­ta vuo­des­ta vii­teen vuo­teen.

Ham­mas­lää­kä­rin vas­taa­no­tol­la on käy­tä­vä tii­viis­ti, kos­ka oi­ko­mis­ko­jei­ta pi­tää sää­tää ja vaih­taa hoi­don ede­tes­sä. Apu­na pu­ren­nan kor­jaa­mi­ses­sa käy­te­tään ham­mask­ruu­nu­ja, ta­val­lis­ta vah­vem­pia paik­kaus­ma­te­ri­aa­le­ja ja pro­tee­se­ja.

Mitä tar­koit­ta­vat ris­ti- ja sy­vä­pu­ren­ta?

Ris­ti­pu­ren­nas­sa ala­ham­paat jää­vät ylä­ham­pait­ten ul­ko­puo­lel­le yh­den tai use­an ham­paan koh­dal­la. Ris­ti­pu­ren­ta saat­taa ai­heut­taa toi­min­nal­li­sia on­gel­mia ja oh­ja­ta leu­an vir­heel­li­seen asen­toon.

Sy­vä­pu­ren­nas­sa ala­e­tu­ham­pai­den kär­jet osu­vat ylä­ham­pai­den taak­se suu­la­keen, mikä ku­lut­taa ham­mas­ta ja peh­myt­ku­dok­sia ja hait­taa ham­pai­den kiin­nit­ty­mis­tä leu­ka­luu­hun.

Sy­vä­pu­ren­ta pa­he­nee iän myö­tä. Jos ala­ham­mas­kaa­ren pos­ki­ham­mas jou­du­taan pois­ta­maan, sy­vä­pu­ren­ta pa­he­nee ja pu­ren­ta voi suo­ras­taan ro­mah­taa, jos pois­tet­tua ham­mas­ta ei kor­va­ta pro­tee­sil­la.

Oi­ko­mis­hoi­to­ja myös ai­kui­sil­le

Sil­loin, kun ai­kui­sel­le suun­ni­tel­laan laa­jem­paa pu­ren­nan hoi­toa ja har­ki­taan leu­ko­jen leik­kaus­ta, tut­ki­taan ai­na myös uni­ap­nea.

– Ala­leu­an ase­ma vai­kut­taa nie­lun il­ma­ti­laan, ja tuo­mal­la ala­leu­kaa eteen­päin il­ma­ti­laa saa­daan laa­jen­net­tua. Jos­kus leik­kauk­sel­la siir­re­tään sekä ylä- et­tä ala­leu­kaa eteen­päin, Läh­des­mä­ki ker­too.

En­nen oi­ko­mis­hoi­toa ham­paat ja pu­ren­ta tut­ki­taan laa­jas­ti haas­tat­te­lui­neen, rönt­gen­ku­vi­neen, kip­si­mal­lei­neen ja va­lo­ku­vi­neen. Ai­kui­sil­la oi­ko­mis­hoi­dol­la saa­vu­tet­tu pu­ren­ta säi­lyy kiin­tei­den tu­ki­lan­ko­jen tur­vin.

Usein laa­jan pu­ren­nan hoi­don jäl­keen teh­dään vie­lä pu­ren­ta­kis­ko, joka jää jos­kus py­sy­väk­si hoi­dok­si.

– Kis­kon avul­la voi­daan myös tut­kia, mikä on pu­ren­nan osuus har­ti­oi­den ja pään alu­een ki­pu­kier­tees­sä. Jos kis­ko, joka ir­rot­taa ham­paat toi­sis­taan aut­taa har­ti­a­ki­pui­hin, pu­ren­ta on mer­kit­tä­vä ai­heut­ta­ja, Läh­des­mä­ki ker­too.

Stres­si pa­nee nars­kut­ta­maan ham­pai­ta

Yöl­lä käy­tet­tä­vä yk­si­löl­li­nen pu­ren­ta­kis­ko on hyvä apu myös pu­ren­ta­e­li­mis­tön toi­min­ta­häi­ri­öi­hin.

Stres­saa­jal­le ki­re­ät leu­at ovat tut­tu jut­tu.

Ohi­mo­pään­sär­ky, pos­kien alu­een jo­mo­tus ja kor­va­ki­pu­kin voi ol­la merk­ki pu­ren­ta­e­li­mis­tön yli­kuor­mi­tuk­ses­ta. Jos on vai­kea saa­da suu­ta kun­nol­la au­ki ja leu­at tun­tu­vat ki­peil­tä ja vä­sy­neil­tä, se­li­tys löy­tyy usein pu­re­ma­li­hak­sis­ta tai leu­ka­ni­ve­lis­tä.

– Suun avau­tu­mi­sen voi tes­ta­ta hel­pos­ti: jos kol­me sor­mea mah­tuu poi­kit­tain etu­ham­pai­den vä­liin, avaus on nor­maa­li, ker­too Kir­si Si­pi­lä, ham­masp­ro­te­tii­kan ja klii­ni­sen pu­ren­ta­fy­si­o­lo­gi­an pro­fes­so­ri Ou­lun yli­o­pis­tos­ta.

Pu­ren­ta vai­vaa use­am­min nai­sia kuin mie­hiä

Noin joka kym­me­nes ai­kui­nen kär­sii enem­män tai vä­hem­män pu­ren­ta­e­li­mis­tön toi­min­ta­häi­ri­öis­tä. Yk­sit­täi­siä oi­rei­ta, ku­ten leu­ka­ni­ve­len nak­su­mis­ta, löy­tyy vie­lä use­am­mal­ta.

Pu­ren­ta­vir­he, huo­no ham­mas­paik­ka tai kas­vo­jen alu­eel­le tul­lut vam­ma voi ol­la al­ku­syy toi­min­nal­li­siin pu­ren­ta­on­gel­miin, ja esi­mer­kik­si reu­ma saat­taa vau­ri­oit­taa leu­ka­ni­vel­tä.

Myös ge­neet­ti­nen alt­tius vai­kut­taa.

Uu­sim­mat tut­ki­muk­set ko­ros­ta­vat psy­ko­lo­gis­ten te­ki­jöi­den ja stres­si­kuor­mi­tuk­sen mer­ki­tys­tä on­gel­man taus­tal­la.

Nai­sil­la pu­ren­ta­e­li­mis­tön ki­vut ja vai­vat ovat ylei­sem­piä kuin mie­hil­lä. Est­ro­gee­ni­hor­mo­ni li­sää alt­tiut­ta ki­vul­le, ja nai­set myös ra­por­toi­vat mie­hiä her­kem­min ki­puo­i­rei­ta ja ha­ke­vat nii­hin ha­na­kam­min apua.

Yö­nars­kut­te­lu lait­taa li­hak­set ja ni­ve­let lu­jil­le

Leu­ko­jen jän­nit­ty­nei­syys ja jäyk­kyys sekä ham­pai­den nars­kut­te­lu ja ki­ris­te­ly on eri­tyi­ses­ti 20-50-vuo­ti­ait­ten rie­sa.

Leu­ko­jen vä­sy­mi­nen ja kas­vo­jen alu­een kipu on yleen­sä voi­mak­kain­ta aa­mui­sin.

Lii­an kor­kea paik­ka ham­paas­sa voi ai­heut­taa toi­min­nal­li­sen häi­ri­ön, sa­moin suun pi­tä­mi­nen pit­kään au­ki ham­mas­hoi­to­toi­men­pi­teen ai­ka­na.

Ham­mas­lää­kä­ri te­kee oi­re­ky­se­lyn ja tut­kii tun­nus­tel­len li­hak­set ja ni­ve­let ja tar­kis­taa leu­an lii­ke­laa­juu­det ja ni­ve­lää­net. Tar­vit­ta­es­sa leu­ka­ni­ve­let ku­va­taan.

Li­has­pe­räi­ses­sä häi­ri­ös­sä kes­kei­nen oi­re on kipu kas­vo­jen alu­eel­la ja ohi­mo­seu­dul­la. Kipu on jo­mot­ta­vaa ja häi­rit­se­vää, mut­ta ei usein­kaan ko­vin voi­ma­kas­ta. Pu­res­ke­lu yleen­sä pa­hen­taa oi­rei­ta.

Nak­su­vat­ko leu­ka­ni­ve­let?

Ni­vel­pe­räi­ses­sä vai­vas­sa kipu tun­tuu leu­ka­ni­ve­len alu­eel­la, kor­van edes­sä, mut­ta voi sä­teil­lä laa­jem­mal­ti­kin kas­vo­jen ja pään alu­eel­le. Ni­ve­let vai­vat nak­sua tai ra­his­ta.

– Jois­sa­kin ti­lan­teis­sa suu ei avau­du kun­nol­la ja avaa­mi­seen liit­tyy myös ki­pua, Si­pi­lä ku­vaa.

Pu­ren­ta­kis­kon ohel­la ren­tou­tus­tek­nii­kois­ta, li­has­ten hie­ron­nas­ta ja läm­pö­kä­sit­te­lys­tä voi ol­la apua, jos li­hak­set ovat hy­vin jän­nit­ty­neet.

Jos leu­ka­ni­ve­les­sä on tu­leh­dus­ta, leu­kaa ei akuut­ti­vai­hees­sa lii­ku­tel­la, vaan rau­hoi­te­taan.

Tie­tyis­sä ti­lan­teis­sa pu­ren­ta­e­li­mis­tön toi­min­ta­häi­riö vaa­tii ham­pai­den pu­ren­nan hi­on­taa tai oi­ko­mis­hoi­toa. Jos­kus han­ka­la leu­ka­ni­ve­len vä­li­le­vy­on­gel­ma hoi­de­taan ni­vel­huuh­te­lul­la tai ki­rur­gi­ses­ti.

Fy­si­o­te­ra­peut­ti voi aut­taa toi­min­ta­häi­ri­ön hoi­dos­sa, eten­kin jos mu­ka­na on kau­la­ran­gan ja nis­kan alu­een ki­pu­ja ja liik­ku­vuu­son­gel­mia. Jos häi­ri­öön liit­tyy ää­nen­käy­tön on­gel­mia, apua saa esi­mer­kik­si voi­ce mas­sa­ge -te­ra­peu­til­ta.

Näin teh­dään oi­ko­mis­hoi­to

● Ai­kui­sen pu­ren­ta­vir­het­tä hoi­de­taan yleen­sä kiin­te­äl­lä oi­ko­mis­ko­jeel­la eli ham­mas­rau­doil­la.

Ham­mask­ruu­nuun lii­ma­taan kiin­ni­ke ja sii­hen kiin­ni­te­tään kaa­ri­lan­ka. Aluk­si lan­ka on ohut­ta ja jous­ta­vaa, ja vä­hi­tel­len siir­ry­tään pak­sum­piin ja jäy­kem­piin. Hoi­to aloi­te­taan pyö­reil­lä lan­goil­la, jois­ta ede­tään kul­mik­kai­siin lan­koi­hin. Par­haas­sa ta­pauk­ses­sa ham­mas siir­tyy mil­li­met­rin kuu­kau­des­sa.

Jos­kus ham­pai­ta pi­tää en­sin pois­taa, ja jos­kus pu­ren­taa ko­ro­te­taan vä­li­ai­kai­ses­ti eril­li­sel­lä ko­ro­tus­le­vyl­lä tai ta­ka­ham­pai­siin lii­mat­ta­vil­la jat­keil­la.

Oi­ko­mis­hoi­don yl­lä­pi­to­vai­hees­sa ylä­leu­an tu­ek­si val­mis­te­taan useim­mi­ten ir­ro­tet­ta­va ak­ryy­li­le­vy. Ham­mas­kaa­ren si­sä­puo­lel­le, var­sin­kin ala­e­tu­a­lu­eel­le lii­ma­taan tu­ki­lan­ko­ja, jot­ka jää­vät sin­ne yleen­sä py­sy­väs­ti.

Pois­tot ja siir­rot aut­ta­vat ah­tau­teen

● Ham­pais­ton ah­taus on ylei­sin pu­ren­ta­vir­he ai­kui­sil­la. Ham­paat ei­vät ole ta­sai­ses­sa ri­vis­sä, vaan yk­si tai use­am­pi ham­mas on kier­ty­nee­nä ja pus­kee ri­vis­tön sisä- tai ul­ko­puo­lel­le.

● Ham­pai­ta pi­tää eh­kä pois­taa, jot­ta ham­mas­kaa­rel­le tu­lee ti­laa. Ham­pai­ta voi­daan siir­tää ja kal­lis­taa ha­lut­tuun suun­taan kiin­te­än oi­ko­mis­ko­jeen eli ’ham­mas­rau­to­jen’ avul­la, jou­sia ja ku­mi­ve­to­ja apu­na käyt­tä­en.

Leu­ka le­vos­sa – ham­paat ir­ti toi­sis­taan

● Yö­nars­kut­te­lu on tie­dos­ta­ma­ton­ta toi­min­taa, ei­kä sii­hen voi it­se vai­kut­taa.

● Päi­vä­ai­kai­ses­ta ham­pai­den ki­ris­te­lys­tä ja kyn­sien pu­res­ke­lus­ta voi ope­tel­la pois ren­tou­tu­mis­tek­nii­koi­den avul­la. Kun leu­ka on le­vos­sa, ham­paat ovat ir­ti toi­sis­taan.

● Väl­tä pu­ru­ku­min pu­res­ke­lua, jos tie­dos­tat, et­tä kas­vo­li­hak­sis­sa ja leu­ka­ni­ve­lis­sä on ki­reyt­tä

Pu­ren­ta­kis­ko lie­vit­tää toi­min­ta­häi­ri­ön oi­rei­ta

● Ham­pai­den nars­kut­te­lu ja ki­ris­te­ly ko­et­te­le­vat leu­ka­ni­ve­liä ja pu­re­ma­li­hak­sia sekä ham­pai­ta ja nii­den kiin­ni­tys­ku­dok­sia.

● Tu­leh­dus­ki­pu­lää­ke aut­taa akuut­tiin ki­puun, ja tie­toi­nen ren­tou­tu­mi­nen sekä ala­leu­an lii­ke­har­joi­tuk­set voi­vat hel­pot­taa oi­rei­ta.

● Usein tar­vi­taan yk­si­löl­li­nen, öi­sin käy­tet­tä­vä pu­ren­ta­kis­ko, joka pi­tää ylä- ja ala­ham­paat ir­ti toi­sis­taan. Val­mis­kis­ko­ja ei suo­si­tel­la.

Sy­vä­pu­ren­ta vaa­tii tu­ki­ra­ken­tei­ta

● Sy­vä­pu­ren­ta ko­ros­tuu myö­hem­mäl­lä iäl­lä var­sin­kin, jos ala­leu­an pos­ki­ham­mas on jou­dut­tu pois­ta­maan. Sy­vä­pu­ren­nas­sa ala­e­tu­ham­pai­den kär­jet osu­vat ylä­ham­pai­den taak­se suu­la­keen. Kiin­te­äl­lä oi­ko­mis­ko­jeel­la voi­daan ta­soi­tel­la ham­mas­kaa­ret ja kor­ja­ta ham­pai­den kul­mauk­sia tar­vit­ta­es­sa. Jos ku­dok­sis­sa on vau­ri­oi­ta, si­vu­a­lu­een pu­ren­taa voi­daan tu­kea ham­mas­sil­lan tai imp­lan­tin avul­la.

Oi­ko­mis­ko­je avuk­si ris­ti­pu­ren­taan

● Ris­ti­pu­ren­nas­sa ylä­ham­paat jää­vät pur­ta­es­sa ala­ham­pai­den si­sä­puo­lel­le, mikä ai­heut­taa leu­ka­ni­vel­ten ja pu­re­ma­li­has­ten jän­ni­tys­ti­lo­ja ja leu­an vir­he­a­sen­to­ja.

Ris­ti­pu­ren­taa läh­de­tään kor­jaa­maan kiin­teil­lä oi­ko­mis­ko­jeil­la, usein ku­mi­ve­to­jen avul­la. Jos ris­ti­pu­ren­ta joh­tuu sii­tä, et­tä ylä­leu­ka on jää­nyt ka­pe­ak­si, ti­lan­ne voi­daan kor­ja­ta ki­rur­gi­ses­ti.