Opas
Hyvinvointi

Huimaus on useimmiten harmiton

Huimaus on yksi yleisimpiä syitä lähteä lääkärin pakeille. Varsin usein huimauksen syy on kuitenkin harmiton tai helposti hoidettavissa.

Maa­il­ma pyö­rii, hei­tät­tää, kei­nut­taa, kä­vel­les­sä kaa­taa oi­ke­al­le, kuin hu­ma­las­sa oli­si… Hui­maus voi tun­tua ko­vin mo­nel­la eri ta­paa. Se on sub­jek­tii­vi­nen tun­te­mus sa­maan ta­paan kuin kipu. Vain ih­mi­nen it­se tie­tää, mil­tä hui­maus tun­tuu.

– Vaik­ka hui­maus on tun­te­mus ei­kä lää­kä­rin ob­jek­tii­vi­ses­ti to­te­a­ma ta­sa­pai­non häi­riö, ei sitä pidä vä­hä­tel­lä, hui­mauk­ses­ta väi­tös­kir­jan teh­nyt neu­ro­lo­gi Mi­ka­el Oja­la sa­noo.

Hä­nen mu­kaan­sa hui­mauk­sen voi­si mää­ri­tel­lä epä­miel­lyt­tä­väk­si tun­teek­si ta­sa­pai­non häi­riin­ty­mi­ses­tä.

Nuo­ri huo­les­tuu, van­ha pi­tää nor­maa­li­na

Hui­maus on yk­si vii­des­tä yleism­mäs­tä syys­tä, jon­ka ta­kia ha­keu­du­taan lää­kä­riin.

– Kyl­lä­hän se mo­nes­ti pe­lot­ta­val­ta tun­tuu, kun maa­il­ma pyö­rii tai kei­nut­taa. Moni epäi­lee heti ai­vo­kas­vain­ta tai jo­tain muu­ta va­ka­vaa sai­raut­ta. On­nek­si ai­vo­kas­vain on hy­vin epä­to­den­nä­köi­nen vaih­to­eh­to. Ta­val­li­ses­ti hui­mauk­sen syy on har­mi­ton tai hel­pos­ti hoi­det­ta­vis­sa, Oja­la ker­too.

Eten­kin nuo­ret ja työ­i­käi­set huo­les­tu­vat hel­pos­ti hui­mauk­ses­ta. Iäk­käät taas ajat­te­le­vat, et­tä huip­paa­mi­nen kuu­luu ikään­ty­mi­seen. Oja­lan mu­kaan kui­ten­kin myös yli 90-vuo­ti­ai­den hui­maus voi ol­la hel­pos­ti hoi­det­ta­vis­sa.

Syy­nä ma­ta­la ve­ren­pai­ne: vä­hän li­sää suo­laa

Ohi­me­ne­vää ja har­mi­ton­ta hui­maus­ta esiin­tyy eten­kin hen­ki­löil­lä, joil­la on luon­nos­taan al­hai­nen ve­ren­pai­ne. Ma­kuul­ta tai is­tu­al­ta no­pe­as­ti ylös nous­tes­sa saat­taa hui­ma­ta ja sil­mis­sä mus­tua.

Vai­vaa voi ko­et­taa hoi­taa li­sää­mäl­lä hie­man suo­laa ruo­ka­va­li­oon, jol­loin ve­ren­pai­ne saat­taa hie­man nous­ta.

Ran­kan ur­hei­lu­suo­ri­tuk­sen tai sau­no­mi­sen jäl­keen voi hui­ma­ta. Hi­koil­les­sa eli­mis­tön nes­te- ja suo­la­ta­sa­pai­no järk­kyy ja ve­ren­pai­ne las­kee, mikä voi il­me­tä hui­maa­mi­se­na. Suo­la­pi­toi­nen ki­ven­näis­ve­si aut­taa pa­laut­ta­maan ta­sa­pai­non.

Lai­va­mat­ka, kuu­me ja nis­ka­ju­mi voi­vat hui­ma­ta

Mat­ka kei­nut­ta­val­la lai­val­la voi ai­heut­taa hui­maus­ta. Mo­nil­la kei­nu­tus saat­taa jat­kua vie­lä ran­tau­tu­mi­sen jäl­keen­kin. Täl­lai­nen hui­maus me­nee it­sek­seen ajan kans­sa ohi.

Jos­kus ta­val­li­seen kuu­me­tau­tiin liit­tyy ta­sa­pai­non me­net­tä­mi­sen tun­net­ta. Myös tämä vai­va hoi­tuu, kun tau­ti pa­ra­nee.

Nis­ka­jän­ni­tys voi ol­la hui­mauk­sen syy. Maa­il­ma pa­laa taas ta­sa­pai­noon, kun nis­ka saa­daan kun­toon.

– Ih­mi­sen voi toki ol­la vai­kea it­se di­ag­no­soi­da, joh­tuu­ko hui­maa­mi­nen ju­mit­ta­vas­ta nis­kas­ta vai jos­tain muus­ta syys­tä, Oja­la li­sää.

Mitä on asen­to­hui­maus­ja mi­ten sitä hoi­de­taan?

Noin 30 pro­sent­tia kai­kis­ta lää­kä­rin vas­taa­no­tol­le tul­leis­ta hui­maus­po­ti­lais­ta po­tee kor­va­pe­räis­tä asen­to­hui­maus­ta, joka on hel­pos­ti hoi­det­ta­vis­sa.

– Sii­nä kor­vas­sa luon­nos­taan ole­vat ki­teet eli oto­lii­tit ovat ir­ron­neet ja ajau­tu­neet paik­kaan, jos­sa ne hait­taa­vat ta­sa­pai­no­e­li­mis­töä. Jos­kus ki­teet saa liik­keel­le pään ko­laus, mut­ta yleen­sä ei tie­de­tä, mik­si ki­teet lii­kah­ta­vat, Oja­la ker­too.

Asen­to­hui­mauk­ses­ta on kyse, jos vain jois­sa­kin asen­nois­sa huip­paa. Vai­vas­ta kie­lii myös se, et­tä hui­maus on ka­ru­sel­li­mais­ta: maa­il­ma tun­tuu pyö­ri­vän.

Vai­va me­nee ta­val­li­ses­ti it­ses­tään ohi muu­ta­mas­sa vii­kos­sa, mut­ta sen voi hoi­taa myös muu­ta­man mi­nuu­tin pi­tui­sel­la asen­to­hoi­dol­la lää­kä­rin vas­taa­no­tol­la.

Asen­to­hui­maus­ta po­te­vat voi­vat no­peut­taa oi­rei­den häl­ve­ne­mis­tä myös it­se ha­keu­tu­mal­la juu­ri nii­hin asen­toi­hin, jois­sa hui­maa.

Kor­va­pe­räis­tä asen­to­hui­maus­ta esiin­tyy kai­ke­ni­käi­sil­lä ih­mi­sil­lä ei­kä sitä voi en­nal­ta­eh­käis­tä mi­ten­kään.

Me­nie­ren tau­ti vai­vaa kes­ki-ikäi­siä

Toi­sek­si ylei­sin hui­mauk­sen taus­tal­la ole­va sai­raus on Me­nie­ren tau­ti, jon­ka syn­ty­me­ka­nis­mia ei tun­ne­ta.

– Me­nie­ren tau­ti tun­ne­taan kol­men H:n tau­ti­na. Oi­rei­ta ovat hui­maus­koh­tauk­set, kor­vien hu­mi­na ja huo­no­kuu­loi­suus. Eten­kin ma­ta­lien bas­so­ää­nien kuu­le­mi­nen heik­ke­nee. Tyy­pil­lis­tä tau­dil­le on, et­tä oi­rei­den voi­mak­kuus aal­toi­lee, Oja­la sa­noo.

Sai­raus ei ole hen­gen­vaa­ral­li­nen, mut­ta kyl­lä­kin hy­vin har­mil­li­nen.

Sii­hen ei ole pa­ran­ta­vaa hoi­toa, mut­ta tar­jol­la on lää­ki­tys­tä, jol­la voi hel­pot­taa oi­rei­ta.

Myös­kään Me­nie­ren tau­tia ei voi eh­käis­tä en­nal­ta mi­ten­kään. Yleen­sä tau­tia ei esiin­ny en­nen kes­ki-ikää.

Lääk­keet voi­vat hui­ma­ta

Mo­net lääk­keet voi­vat ai­heut­taa hui­maus­ta. Eten­kin ve­ren­pai­ne-, epi­lep­sia- ja Par­kin­son-lääk­keet sekä ai­vo­vai­kut­tei­set voi­mak­kaat ki­pu­lääk­keet voi­vat hui­ma­ta.

Hui­maus liit­tyy ai­na uu­den lääk­keen aloi­tuk­seen tai an­nos­tuk­sen li­sää­mi­seen. Vii­si vuot­ta on­nis­tu­nees­ti käy­tös­sä ol­lut ve­ren­pai­ne­lää­ke ei voi yh­täk­kiä al­kaa hui­ma­ta, el­lei an­nos­tus­ta muu­te­ta. Sil­loin hui­mauk­sen syy on jo­kin muu asia.

Jot­ta saa­tai­siin sel­vil­le, on­ko lää­ki­tys hui­mauk­sen syy, voi­daan pie­nen­tää an­nos­tus­ta tai vaih­taa lää­ket­tä.

Hui­maus voi ol­la ai­voin­far­tin ai­noa oi­re

Jos­kus hui­maus on oi­re äkil­li­ses­ti hen­keä uh­kaa­vas­ta sai­rau­des­ta.

– Ai­vo­ve­ren­kier­ron häi­ri­öt ja ai­voin­fark­ti ovat ta­val­li­sin va­ka­va sai­raus, jon­ka oi­rei­siin hui­maus voi kuu­lua. Jos­kus voi­ma­kas hui­maus voi ol­la ai­voin­fark­tin ai­noa oi­re, Mark­ku Oja­la sa­noo.

Hän täh­den­tää, et­tä eten­kin 55 vuot­ta täyt­tä­nei­den pi­täi­si ha­keu­tua vä­lit­tö­mäs­ti hoi­toon, jos voi­ma­kas toi­min­ta­ky­vyn vie­vä hui­maus is­kee äkil­li­ses­ti.

Puhe puu­rou­tuu ja nä­kyy kak­sois­ku­via

Ta­val­li­ses­ti ai­vo­ve­ren­kier­ron häi­ri­öi­hin liit­tyy myös mui­ta oi­rei­ta ku­ten pu­heen puu­rou­tu­mis­ta tai sös­söt­tä­mis­tä, kak­sois­ku­vien nä­ke­mis­tä, jom­man­kum­man puo­len raa­jo­jen toi­min­ta­häi­ri­öi­tä tai mui­ta tois­puo­lei­sia oi­rei­ta, esi­mer­kik­si pis­te­lyä raa­jois­sa.

Iän li­säk­si ai­voin­fark­tin ris­ki­te­ki­jöi­tä ovat muun mu­as­sa tu­pa­koin­ti, di­a­be­tes ja ve­ren­pai­ne­tau­ti.

– Eten­kin jos kuu­luu ris­ki­ryh­mään ja joku oi­re il­maan­tuu, on kii­re. Liu­o­tus­hoi­to pi­tää aloit­taa nel­jän tun­nin ku­lu­es­sa, Oja­la sa­noo.

Ää­rim­mäi­sen har­voin syy on kas­vain

Vain ää­rim­mäi­sen har­voin hui­maus kie­lii ai­vo­kas­vai­mes­ta, vaik­ka mo­net sitä pel­kää­vät­kin.

Sa­moin Par­kin­so­nin tau­ti, Alz­hei­mer tai MS-tau­ti ovat hy­vin har­voin syy hui­mauk­seen.

– Voi sa­noa, et­tä hui­maus ei ole juu­ri kos­kaan näi­den tau­tien en­sim­mäi­nen ja ai­noa oi­re, vaan mui­ta­kin oi­rei­ta esiin­tyy, Oja­la täh­den­tää.

Voi­ma­kas pään­sär­ky ja hui­maus voi liit­tyä ai­vo­kas­vai­meen, mut­ta huo­mat­ta­vas­ti ta­va­no­mai­sem­paa on, et­tä syy on nis­ka­jän­ni­tyk­ses­sä.

Hui­maus voi liit­tyä myös va­ka­viin sy­dän­vai­voi­hin. Tämä on kui­ten­kin hy­vin har­vi­nais­ta.

Ha­keu­du heti lää­kä­riin, jos

● olet vä­hin­tään 55-vuo­ti­as ja saat voi­mak­kaan, toi­min­ta­ky­vyn vie­vän hui­maus­koh­tauk­sen.

● hui­mauk­sen li­säk­si näet kak­sois­ku­via, pu­hee­si puu­rou­tuu tai alat sös­söt­tää, kär­sit tois­puo­li­oi­reis­ta, esi­mer­kik­si toi­sen puo­len raa­jo­jen toi­min­ta­häi­ri­öis­tä tai pis­te­lys­tä.

● hui­mauk­sen li­säk­si on myös sy­dä­noi­rei­ta, esi­mer­kik­si ryt­mi­häi­ri­öi­tä.

Li­sä­tie­toa hui­mauk­ses­ta löy­tyy Mi­ka­el Oja­lan kir­jas­ta Hui­maa­ko? (Etu­ke­no 2007)


.

Lue Myös