Mika Pollari
Jarmo Aaltonen
Fyysisen aktiivisuuden lisääminen ei vaadi välttämättä pennin pyörylää, jos tyytyy kävelyn, hölkän tai pyöräilyn kaltaisiin ilmaisiin harrasteisiin – ellei varusteita lasketa.
Ohjattua liikuntaa hoitavat pääosin liikunta- ja urheiluseurat ja liikuntakerhot, joissa toimintaa vetää usein joko vapaaehtoinen tai palkattu ohjaaja. Suomessa on kaikkiaan noin 20 000 liikunta-alan yhdistystä ja kunnallisen tuen piirissä on noin 6 000–7 000 liikunta- ja urheiluseuraa. Seuroja arvioidaan olevan yhteensä noin 10 000.
Ratsastus on kallein laji
Opetus- ja kulttuuriministeriön pari vuotta sitten tehdyn kyselyn mukaan harrasteseuroissa liikunnan hinta on keskimäärin 2 200 euroa ja kilpaseuroissa 3 300 euroa vuodessa.
Arviot harrastuksen vuosikustannuksista vaihtelivat 0–50 000 euron välillä. Lajeista kallein on ratsastus, joka maksaa vuositasolla keskimäärin yli 10 000 euroa; vaihteluväli on peräti 800–10 641 euroa riippuen mm. siitä, omistaako itse hevosen.
Hyvätuloiset, ylemmät toimihenkilöt ja pitkälle koulutetut työikäiset liikkuvat muita useammin.
Liikunnan arvioituja vuosikustannuksia lajeittain
-Edullisinta liikunnan harrastaminen on Keski-Pohjanmaalla, Kainuussa sekä Etelä- ja Pohjois-Karjalassa mm. vapaaehtoistyön, talkoiden ja ilmaisten tilojen ansiosta.
-Kalleinta harrastaminen on Uudellamaalla. Yllätys ei liene sekään, että vapaa-ajan liikunnan sekä työmatka- ja kuntoliikunnan harrastaminen vaihtelee sosioekonomisen aseman mukaan. Hyvätuloiset, ylemmät toimihenkilöt ja pitkälle koulutetut työikäiset liikkuvat muita useammin.
Kansalaisopistot liikuttavat
-Liikuntaa voi harrastaa myös maan 184 kansalais- ja työväenopistossa, joissa järjestetään yhteensä yli 300 000 opetustuntia liikuntaa vuodessa mm. (vesi)jumppa-, kuntoliikunta- ja tanssiryhmissä. Kansalaisopistot järjestävät myös senioriliikuntaa sekä joogan ja pilateksen kaltaisia harjoituksia.
-Kansalaisopistojen tarjonnasta noin 13 prosenttia on liikuntaa, joka on kädentaitojen, musiikin ja kieliopintojen jälkeen suosituinta puuhaa. Hinnat vaihtelevat opistosta ja lajista riippuen. Keskimäärin liikuntakurssit maksavat pari euroa opetustuntia kohti.
-Käytännössä esimerkiksi 12 kertaa (2 x 45 min) syksyn aikana kokoontuva kurssi maksaa noin 48 euroa. Osa kansalaisopistoista myöntää alennuksia esimerkiksi eläkeläisille. Lisäksi valtio tukee mm. työttömien, maahanmuuttajien ja eläkeläisten opiskelua opintoseteleillä, joiden ansiosta liikuntakurssit voivat olla maksuttomia.
Tässä esimerkkejä pääkaupunkiseudulta:
Kuntotanssi senioreille tai zumba 54 e/lukuvuosi
Kehonhuolto & venyttely senioreille 54 e/lukuvuosi
Jooga senioreille 75 e/lukuvuosi
LeidiAfro 54 e/lukuvuosi
Bailatino alkeisjatko 122 e/lukuvuosi
Flamencon alkeet 144 e/lukuvuosi
Kuntosalit erikoistuvat
-Suomessa on arviolta yli 800 kuntosalia, joissa on yli 600 000 jäsentä. Halvimmillaan kuukausikortin saa 13,60 eurolla, joskin keskimääräinen jäsenyysmaksu on noin 50 euroa kuukaudessa.
-Kuntosali- ja terveysliikuntakeskukset erikoistuvat ja muuttavat muotoaan kaiken aikaa. Myös hinnat vaihtelevat suuresti sen mukaan, onko asiakkaalla toistaiseksi voimassa oleva vai määräaikainen sopimus, kuukausi- tai kymmenen kerran kortti, haluaako liikkua yhdessä vai useammassa saman ketjun salissa, millaisissa ryhmissä ja niin edelleen. Seniorit ja opiskelijat saavat joissain paikoissa alennuksia.
-Aikaisemmin jäsenyydestä eroon pääseminen kesken vuoden saattoi olla hankalaa. Nyttemmin siitä on tullut joustavampaa. Perushintojen lisäosina on mm. sesonki-, trendi- ja henkilökohtaisia palvelupaketteja ja -tuotteita.
Kuntokeskusten erikoistuminen ja tarjonnan monipuolistuminen ovat levittäneet myös hintahaitaria: Aloitusmaksu 10–100 e
Kertamaksu 10–15 e
10 kerran kortti 96–150 e
Kuukausikortti 70–83 e
Vuosimaksu 250–900 e
Ryhmäliikunta 10 x 95–150 e
Personal trainer 58–115 e (60 min.)
Työnantaja tukee, puolet käyttää
-Lähes 90 prosenttia työnantajista tukee työntekijöidensä liikuntaharrastusta esimerkiksi liikuntasetelien, taukoliikunnan, kuntotestien tai liikuntapäivien muodossa. Vain puolet työntekijöistä löytää henkilöstöliikunnan pariin.
-Suomen Olympiakomitean selvityksen mukaan työnantajat käyttävät henkilöstöliikuntaan kaikkiaan noin 400 miljoonaa euroa. Yritys voi maksaa vaikkapa työntekijänsä kuntosalikortin tai antaa verotuettuja liikuntaseteleitä.
-Kohtuulliseksi, verottomaksi eduksi verokarhu on määritellyt enintään 400 euroa vuodessa nuppia kohti.
-Liikuntaseteli tai -kortti on henkilökohtainen ja saajalleen veroton etu, mutta työntekijältä voidaan periä niistä omavastuuosuus. Seteleillä tai kortilla voi maksaa vain verottajan määrittelemiä liikuntapalveluita.
-Liikuntaseteli tai -kortti on lounassetelistä kehitetty malli, jonka lanseerasi ensimmäisenä Smartum vuonna 1996.
Lisätietoa: kansalaisopistojenliitto.fi, sky-ry.fi., linnunrata.fi ja ilmonet.fi
OMA AIKA TÄNÄÄN
LUETUIMMAT
OMA AIKA TÄNÄÄN
LUETUIMMAT
Asiakaspalvelu palvelee sinua arkisin klo 8-16 numerossa 03 4246 5341 ja sähköpostitse osoitteessa omaaika@jaicom.com
Tavoitat toimituksen osoitteista:
Päätoimittaja Anu Virnes-Karjalainen anu.virnes-karjalainen@elmomedia.fi tai p. 040 7464451
Toimitussihteeri Leena Filpus leena.filpus@elmomedia.fi tai p. 040 531 6552
LehtiMoguli Oy
PL 41, 00211 Helsinki
Asiakaspalvelu palvelee sinua arkisin klo 8-16 numerossa 03 4246 5341 ja sähköpostitse osoitteessa omaaika@jaicom.com
Tavoitat toimituksen osoitteista:
Päätoimittaja Anu Virnes-Karjalainen anu.virnes-karjalainen@elmomedia.fi tai p. 040 7464451
Toimitussihteeri Leena Filpus leena.filpus@elmomedia.fi tai p. 040 531 6552
LehtiMoguli Oy
PL 41, 00211 Helsinki
Tämä sivusto käyttää evästeitä käytettävyyden parantamiseksi. Jatkamalla sivuston käyttöä hyväksyt myös evästeiden käyttämisen.