Fotolia
Nette Grön
Suomalaiset ovat polskineet talvivesissä ainakin jo 1600-luvulla.
Ensimmäisen talviuintiseuran perusti 1923 Emil Järvo, lempinimeltään Rasva-Iivari. Talviuimarienkerho ry on edelleen toiminnassa. Talviuinti yleistyi 1980-luvulla. Avannossa tai talviuintipaikalla käydään sekä saunasta että kylmiltään. Vedessä viihdytään yleensä alle 40 sekuntia, jotkut pulahtavat useammin kuin kerran. Aktiivisimmat uivat lähes päivittäin.
ENEMMISTÖ HARRASTAJISTA sanoo, että avantouinti on kohentanut oloa. Avannon vaikutuksia on tutkittu Oulun yliopistossa. Termobiologian dosentti Pirkko Huttunen havaitsi, että kylmäshokki tuuppaa liikkeelle stressi- ja mielihyvähormonien ketjureaktion. Veren virtausnopeus kasvaa, verenpaine nousee, kudokset saavat enemmän energiaa.
HARRASTUKSEN ALKUVIIKKOJEN jälkeen shokki laimenee, kun keho alkaa tottua kylmään, eikä sympaattinen hermosto enää tulkitse sitä vaaratilanteeksi. Vaikutus leviää usein myös elämän muille alueille: kun hermosto ei ylireagoi ärsykkeisiin, stressinsietokyky paranee. Tämä tuntuu kohonneena mielialana ja itseluottamuksena. Avannosta nousee siis leppoisia jäämiehiä ja -naisia. Terveysvaikutuksia alkaa tulla, kun avannossa käy 4–5 kertaa viikossa säännöllisesti. Vaikutukset valitettavasti haihtuvat, kun harrastus loppuu.
OMA AIKA TÄNÄÄN
LUETUIMMAT
LUE OMA AIKA
OMA AIKA TÄNÄÄN
LUETUIMMAT
LUE OMA AIKA