Suo­ma­lai­set ovat pols­ki­neet tal­vi­ve­sis­sä ai­na­kin jo 1600-lu­vul­la.

En­sim­mäi­sen tal­viu­in­ti­seu­ran pe­rus­ti 1923 Emil Jär­vo, lem­pi­ni­mel­tään Ras­va-Ii­va­ri. Tal­viu­i­ma­rien­ker­ho ry on edel­leen toi­min­nas­sa. Tal­viu­in­ti yleis­tyi 1980-lu­vul­la. Avan­nos­sa tai tal­viu­in­ti­pai­kal­la käy­dään sekä sau­nas­ta et­tä kyl­mil­tään. Ve­des­sä viih­dy­tään yleen­sä al­le 40 se­kun­tia, jot­kut pu­lah­ta­vat use­am­min kuin ker­ran. Ak­tii­vi­sim­mat ui­vat lä­hes päi­vit­täin.

ENEM­MIS­TÖ HAR­RAS­TA­JIS­TA sa­noo, et­tä avan­tou­in­ti on ko­hen­ta­nut oloa. Avan­non vai­ku­tuk­sia on tut­kit­tu Ou­lun yli­o­pis­tos­sa. Ter­mo­bi­o­lo­gi­an do­sent­ti Pirk­ko Hut­tu­nen ha­vait­si, et­tä kyl­mäs­hok­ki tuup­paa liik­keel­le stres­si- ja mie­li­hy­vä­hor­mo­nien ket­ju­re­ak­ti­on. Ve­ren vir­taus­no­peus kas­vaa, ve­ren­pai­ne nou­see, ku­dok­set saa­vat enem­män ener­gi­aa.

HAR­RAS­TUK­SEN AL­KU­VIIK­KO­JEN jäl­keen shok­ki lai­me­nee, kun keho al­kaa tot­tua kyl­mään, ei­kä sym­paat­ti­nen her­mos­to enää tul­kit­se sitä vaa­ra­ti­lan­teek­si. Vai­ku­tus le­vi­ää usein myös elä­män muil­le alu­eil­le: kun her­mos­to ei yli­re­a­goi är­syk­kei­siin, stres­sin­sie­to­ky­ky pa­ra­nee. Tämä tun­tuu ko­hon­nee­na mie­li­a­la­na ja it­se­luot­ta­muk­se­na. Avan­nos­ta nou­see siis lep­poi­sia jää­mie­hiä ja -nai­sia. Ter­veys­vai­ku­tuk­sia al­kaa tul­la, kun avan­nos­sa käy 4–5 ker­taa vii­kos­sa sään­nöl­li­ses­ti. Vai­ku­tuk­set va­li­tet­ta­vas­ti haih­tu­vat, kun har­ras­tus lop­puu.