1 Mis­tä pään­sär­ky joh­tuu?

Pään­sär­ky vai­vaa lä­hes jo­kais­ta jos­kus. Kipu voi ol­la pe­räi­sin esi­mer­kik­si li­hak­sis­ta, sil­mis­tä, pos­ki­on­te­lois­ta, kor­vis­ta tai ham­pais­ta. Sitä ai­heut­ta­vat muun mu­as­sa vä­sy­mys, stres­si, lii­an vä­häi­nen ha­pen­saan­ti, li­has­ju­mit ja al­ko­ho­li.

Mut­ta ai­na pään­sär­ky ei joh­du mis­tään ul­koi­ses­ta te­ki­jäs­tä. Ter­veys­ta­los­sa neu­ro­lo­gi­an eri­kois­lää­kä­ri­nä työs­ken­te­le­vä Pet­ra Kes­ki-Sänt­ti sa­noo, et­tä taus­tal­la voi ol­la myös jo­kin pään­sär­ky­sai­raus. Niis­tä ylei­sim­piä ovat jän­ni­tys­pään­sär­ky ja mig­ree­ni.

Li­säk­si on mui­ta, va­ka­vi­a­kin sai­rauk­sia, jois­sa pään­sär­ky on yh­te­nä oi­ree­na. Täl­lai­sia ovat esi­mer­kik­si ai­vo­jen tu­leh­dus­sai­rau­det ja ai­vo­kas­vai­met. Fluns­saan ja pos­ki­on­te­lon tu­leh­duk­seen liit­tyy niin ikään pään­sär­kyä, sa­moin nä­kö­vai­keuk­siin, pu­ren­ta­on­gel­miin ja jopa or­gas­miin, Ter­veys­kir­jas­to ker­too.

2 Kova pään­sär­ky ei ole nor­maa­lia

Mis­tä tie­tää, kie­lii­kö pään­sär­ky jos­tain va­ka­vas­ta? Kes­ki-Sän­tin mu­kaan va­ka­van pään­sä­ryn merk­ki on, et­tä kipu tu­lee kuin sa­la­ma kirk­kaal­ta tai­vaal­ta äkil­li­ses­ti ja se on sie­tä­mät­tö­män ko­vaa. Sil­loin on syy­tä sel­vit­tää lää­kä­ril­lä, et­tei pään­sär­ky joh­du esi­mer­kik­si ai­vo­ve­ren­vuo­dos­ta.

Hä­lyt­tä­vää on myös, jos pään­sär­kyyn liit­tyy ta­jut­to­muut­ta tai mui­ta neu­ro­lo­gi­sia oi­rei­ta, ku­ten hal­vaan­tu­mis­ta, asi­oi­den nä­ke­mis­tä kah­te­na, pu­heen puu­rou­tu­mis­ta tai hui­maus­ta. Täl­löin pi­tää ha­keu­tua lää­kä­rin vas­taa­no­tol­le sel­vit­tä­mään, mikä oi­rei­ta ai­heut­taa.

Kor­ke­an kuu­meen ja pään­sä­ryn yh­dis­tel­mä voi ol­la vaa­ral­li­nen. Pään­sä­ryn esiin­ty­mis­ti­heys ei sen si­jaan vie­lä ker­ro, on­ko kipu vaa­ral­lis­ta.

– Pää­tä voi sär­keä vaik­ka joka päi­vä il­man, et­tä taus­tal­la on vält­tä­mät­tä mi­tään vaa­ral­lis­ta, Kes­ki-Sänt­ti sa­noo.

3 Syy sel­vi­ää lää­kä­ris­sä

Vaik­ka pään­sär­ky tun­tuu ikä­väl­tä, moni ei ajat­te­le sen ker­to­van mis­tään va­ka­vas­ta ei­kä käy lää­kä­ris­sä tut­kit­ta­mas­sa oi­rei­ta. Ylei­sim­piä tois­tu­van pään­sä­ryn syi­tä ovat mig­ree­ni ja niin sa­not­tu jän­ni­tys­pään­sär­ky. Osa ih­mi­sis­tä kär­sii niis­tä tie­tä­mät­tään.

– Pään­sä­ryt ovat ali­di­ag­no­soi­tu­ja. Kan­nat­taa mie­luum­min läh­teä sel­vit­tä­mään pään­sär­kyä ai­heut­ta­via asi­oi­ta ja hoi­to­mah­dol­li­suuk­sia kuin jää­dä ko­tiin po­te­maan, Kes­ki-Sänt­ti sa­noo.

Hän suo­sit­te­lee me­ne­mään lää­kä­riin, jos pään­sär­ky on vii­koit­tais­ta, se he­rät­tää öi­sin tai pa­he­nee jat­ku­vas­ti.

4 Ki­pua ei koh­dis­sa

Jos­kus pää­tä sär­kee vain ohi­moil­ta, toi­si­naan sil­miä kai­ver­taa. Vä­lil­lä kipu on ta­ka­rai­vos­sa tai ki­ris­tää koko pää­tä.

Neu­ro­lo­gin mu­kaan pää­tel­miä pään­sä­ryn vaa­ral­li­suu­des­ta tai vaa­rat­to­muu­des­ta ei voi teh­dä sil­lä pe­rus­teel­la, mis­sä koh­taa kipu pääs­sä tun­tuu. Jo­tain ki­pu­koh­ta kui­ten­kin voi ker­toa.

– Ham­pai­den nars­kut­te­lu ki­ris­tää ohi­mo­li­hak­sia. Sik­si esi­mer­kik­si pu­ren­nas­ta joh­tu­va sär­ky saat­taa tun­tua pään­sär­ky­nä ohi­mon alu­eel­la, Kes­ki-Sänt­ti sa­noo.

Myös huo­no näkö voi ai­heut­taa pään­sär­kyä ohi­mon alu­eel­le. Jos si­ris­te­lee sil­mi­ään näh­däk­seen, ohi­mot ja ot­sa kuor­mit­tu­vat ja kipu tun­tuu yleen­sä siel­lä.

Al­ko­ho­lin käy­tös­tä joh­tu­va pään­sär­ky on seu­raus­ta myr­ky­tys­ti­las­ta. Al­ko­ho­lia juo­des­sa eli­mis­töön va­pau­tuu ha­jo­a­mis­tuot­tei­ta, jot­ka saa­vat ai­kaan neu­ro­ke­mi­al­li­sia muu­tok­sia ai­vois­sa. Se tun­tuu mig­ree­ni­tyyp­pi­se­nä pään­sär­ky­nä eli on esi­mer­kik­si ko­vaa ja jys­kyt­tä­vää.

– On to­den­nä­köis­tä, et­tä kra­pu­la­pään­sä­rys­tä kär­si­väl­lä ih­mi­sel­lä on­kin mig­ree­ni, ja al­ko­ho­li lau­kai­see mig­ree­ni­koh­tauk­sen, Kes­ki-Sänt­ti sa­noo.

5 Eh­käi­se pään­sär­ky

Pään­sär­kyä voi en­nal­ta­eh­käis­tä mo­nin eri ta­voin. Tär­kein­tä on vä­hen­tää pään­sä­ryl­le al­tis­ta­via asi­oi­ta. Nuku kun­nol­la mut­ta älä lii­kaa, syö sään­nöl­li­ses­ti, lii­ku ja juo nes­tei­tä riit­tä­väs­ti ja väl­tä al­ko­ho­lia. Pel­käs­tään pe­ru­sa­si­ois­ta huo­leh­ti­mal­la voi vai­kut­taa ai­na­kin osaan pään­sä­ryis­tä.

Nis­ka-har­ti­a­seu­dun kuor­mi­tus ja huo­nois­ta asen­nois­ta joh­tu­va li­has­ki­reys ai­heut­ta­vat mo­nil­le pään­sär­kyä. Hyvä lää­ke ovat tau­ko­jump­pa ja omas­ta li­has­kun­nos­ta huo­leh­ti­mi­nen. Työ­fy­si­o­te­ra­peu­tin kans­sa kan­nat­taa pan­na työ­pis­te kun­toon ja et­siä so­pi­vat työ­a­sen­not.

– Hie­ron­nas­ta saat­taa ol­la apua. Oma ak­tii­vi­suus eli esi­mer­kik­si jump­pa ja kun­to­sa­lil­la käyn­ti on kui­ten­kin pi­tem­män pääl­le pa­rem­pi vaih­to­eh­to kuin se, et­tä joku hie­roo li­hak­sia. Hie­ron­nas­ta saa­ta­va apu on ly­hy­tai­kais­ta, Kes­ki-Sänt­ti sa­noo.

6 Lää­ket­tä koh­tuu­del­la

Toh­to­ri Kes­ki-Sän­tin mie­les­tä ih­mi­set pel­kää­vät lääk­kei­tä ai­van tur­haan. Hä­nes­tä pään­sär­kyyn voi huo­let­ta ot­taa sär­ky­lääk­keen, kun­han nii­tä ei pop­si mo­ne­na päi­vä­nä vii­kos­sa.

– Ei sär­ky­lääk­kei­tä kan­na­ta eri­tyi­ses­ti va­roa ei­kä ko­et­taa tul­la toi­meen il­man nii­tä. Kyl­lä nii­tä saa käyt­tää sär­kyyn. Sitä var­ten ne ovat ole­mas­sa. Tu­leh­dus­ki­pu­lää­ke on hyvä vaih­to­eh­to, Kes­ki-Sänt­ti sa­noo.

Jos sär­ky­lääk­kei­tä on tar­ve syö­dä usein, jo­tain on pie­les­sä.

– Sil­loin pi­tää sel­vit­tää, mik­si pää­tä sär­kee niin usein. Ei pidä tyy­tyä sii­hen, et­tä ve­te­lee bu­ra­naa har­va se päi­vä.

Mi­ten yleis­tä pään­sär­ky on?

● Jän­ni­tys­pään­sä­rys­tä kär­sii yli puo­let ih­mi­sis­tä.

● Kroo­nis­ta jän­ni­tys­pään­sär­kyä on noin kol­mel­la ih­mi­sel­lä sa­das­ta.

● Mig­ree­ni vai­vaa ai­na­kin 20 pro­sent­tia ih­mi­sis­tä.