1. Kyl­myys stres­saa eli­mis­töä

Ih­mi­nen on ta­sa­läm­pöi­nen olen­to, jon­ka si­sä­e­lin­ten läm­pö­ti­la on noin 37 as­tet­ta. Jos se vaih­te­lee enem­män kuin kak­si as­tet­ta suun­taan tai toi­seen, elin­toi­min­not häi­riin­ty­vät. Sii­tä seu­raa mo­nen­lais­ta: työ­ky­ky las­kee, fyy­si­nen ja älyl­li­nen suo­riu­tu­mi­nen hei­ken­ty­vät, ta­pa­tur­mien mää­rä kas­vaa ja tu­lee mo­nen­lai­sia sai­rau­den oi­rei­ta. Jo pal­jon en­nen näi­tä oi­rei­ta kyl­myys te­kee olon epä­mu­ka­vak­si. Kun ih­mi­sel­lä on kyl­mä, hä­nes­tä tu­lee är­ty­nyt ja mie­li­a­la las­kee.

”Hie­man vii­le­äs­sä lant­tu leik­kaa pa­rem­min ja suo­ri­tus­ky­ky pa­ra­nee. Mut­ta jos si­sä­ti­lois­sa on jat­ku­vas­ti lii­an kyl­mä, se huo­non­taa hen­kis­tä suo­ri­tus­ky­kyä”, ker­too tut­ki­musp­ro­fes­so­ri, kyl­mä­tut­ki­ja Han­nu Rin­ta­mä­ki Työ­ter­veys­lai­tok­sel­ta.

Te­hok­kaan työn­te­on kan­nal­ta pa­ras huo­ne­läm­pö­ti­la on 21 as­tet­ta.

2. Kyl­myys ku­rit­taa pin­taa, kuu­muus si­sä­e­li­miä

Sää­te­lem­me ke­hon läm­pö­ti­laa 90-pro­sent­ti­ses­ti ihon kaut­ta. Läm­pöä haih­tuu ihol­ta läm­pö­sä­tei­ly­nä ja hi­koi­le­mal­la. Me myös tuo­tam­me pal­jon läm­pöä: le­vos­sa 110 wa­tin ver­ran ja ras­kaas­sa työs­sä yli ki­lo­wa­tin. Kun me­nem­me pak­ka­seen, me­ne­täm­me no­pe­as­ti pal­jon läm­pöä ja sik­si mei­tä puis­tat­taa ja pa­lel­taa.

”Kun läm­pö­ti­la on so­pi­va, mei­dän ei tar­vit­se hi­koil­la ei­kä tä­ris­tä, vaan keho sää­te­lee läm­pö­ti­laa pin­ta­ve­ren­kier­rol­la”, Han­nu Rin­ta­mä­ki ker­too.

Kyl­mäs­sä ta­val­li­nen on­gel­ma on se, et­tä ke­hon pin­ta­o­sat jääh­ty­vät lii­kaa. Kuu­muus, hel­le ja an­ka­ra sau­no­mi­nen taas ai­heut­ta­vat on­gel­mia nos­ta­mal­la lii­ak­si ke­hon si­sä­o­sien läm­pö­ti­laa.

3. Kyl­myys li­sää kuo­le­mia mut­ta ei ai­heu­ta fluns­saa

Suo­ma­lai­sil­le op­ti­maa­li­nen läm­pö­ti­la on 14 as­tet­ta. Kun läm­pö­ti­la sii­tä nou­see tai las­kee, sai­ras­ta­vuus ja kuol­lei­suus li­sään­ty­vät.

Vä­li­me­ren mais­sa vas­taa­va luku on 24 as­tet­ta. Siel­lä kuol­lei­suus li­sään­tyy, kun läm­pö­ti­la las­kee al­le 24 as­teen. Vaik­ka ih­mi­nen so­peu­tuu il­mas­toon, kyl­myys ja kuol­lei­suus kul­ke­vat käsi kä­des­sä.

”Il­miö on sel­vä. Kyl­mä­nä ai­ka­na ti­las­tois­sa nä­kyy 2 000–3 000 ’yli­mää­räis­tä’ kuo­le­maa. Vain pie­ni osa niis­tä joh­tuu suo­raan kyl­myy­des­tä, ku­ten hy­po­ter­mi­as­ta, mut­ta kyl­mä sää li­sää kuol­lei­suut­ta”, Han­nu Rin­ta­mä­ki sa­noo.

Kyl­myys tai kyl­met­ty­mi­nen ei Rin­ta­mä­en mu­kaan ai­heu­ta fluns­saa, mut­ta ta­soit­taa vi­lus­tu­mi­sel­le tie­tä mo­nin ta­voin: Kyl­myys tur­vot­taa li­ma­kal­vo­ja, ja se luo vi­ruk­sil­le ja bak­tee­reil­le otol­li­sem­man kas­vu­a­lus­tan. Kyl­myys myös la­maa puo­lus­tus­jär­jes­tel­määm­me, jo­ten se­kin te­kee tie­tä tau­di­nai­heut­ta­jil­le.

4. Kyl­myys nos­taa ve­ren­pai­net­ta

Kyl­myys on eri­tyi­nen ris­ki kor­ke­aa ve­ren­pai­net­ta tai se­pel­val­ti­mo­tau­tia sai­ras­ta­vil­le ja ast­maa­ti­koil­le. Tal­vi­pak­ka­sil­la pel­käs­tään kas­vo­jen jääh­ty­mi­nen nos­taa ylä­pai­net­ta noin ikä­vuo­sien ver­ran. Se joh­tuu sii­tä, et­tä kyl­mäs­sä ihon pin­ta­ve­ri­suo­net su­pis­tu­vat voi­mak­kaas­ti, mikä taas ko­hot­taa ve­ren­pai­net­ta. Jos oles­ke­lee pää pal­jaa­na pak­ka­ses­sa ja pää jääh­tyy äkis­ti, se voi nos­taa ylä­pai­net­ta lä­hes 100 yk­sik­köä.

Pää kan­nat­taa suo­ja­ta pi­pol­la ja hu­pul­la, sil­lä kas­vot ais­ti­vat kyl­myy­den her­kim­min. Jos olei­lee pak­ka­ses­sa il­man pää­hi­net­tä, jo se voi lau­kais­ta rin­ta­ki­pu­koh­tauk­sen. Kun keho ais­tii kyl­myy­den, ve­ren­pai­ne nou­see, sy­dä­men kuor­mi­tus ja ha­pen­tar­ve li­sään­ty­vät. Sy­dän­po­ti­laal­le voi­vat lu­mi­työt ko­val­la pak­ka­sel­la ol­la vaa­ral­li­sia, mut­ta ke­vyt lii­kun­ta sen si­jaan on hy­väk­si, sil­lä se ta­saa ve­ri­suon­ten su­pis­tu­mis­ta.

5. Pit­kä ja lai­ha pa­le­lee pät­kää ja tu­ke­vaa her­kem­min

Par­hai­ten kyl­myyt­tä kes­tä­vät kook­kaat, li­hak­sik­kaat ja hy­vä­kun­toi­set nuo­ret mie­het. Mitä enem­män ih­mi­sel­lä on mas­saa, sitä pa­rem­min hän pys­tyy va­ras­toi­maan läm­pöä ke­hoon­sa. Sik­si voi­ma­kas­ra­ken­tei­set ja li­hak­sik­kaat pär­jää­vät kyl­mäs­sä hoik­kia pa­rem­min. Jos on kak­si sa­man­pai­nois­ta ih­mis­tä, heis­tä ly­hy­em­pi pär­jää kyl­mäs­sä pit­kää pa­rem­min.

Ma­te­ma­tiik­ka on yk­sin­ker­tais­ta: pi­dem­mäl­lä ih­mi­sel­lä raa­jois­ta muo­dos­tuu isom­pi pin­ta, joka luo­vut­taa läm­pöä.

Jos ke­hos­sa on pal­jon ras­vaa, se eris­tää ja suo­jaa si­sä­e­li­miä kyl­mäl­tä. Li­ha­vat siis sie­tä­vät pa­rem­min kyl­mää, mut­ta lii­ka­li­ha­vuus hei­ken­tää kyl­män­sie­toa, sil­lä sii­hen liit­tyy usein jo­kin sai­raus.

6. Ikä pis­tää pa­le­le­maan

Nai­set sie­tä­vät kyl­myyt­tä mie­hiä huo­nom­min pie­nem­män li­has­mas­san­sa ja ko­kon­sa ta­kia. To­sin nai­sia suo­jaa suu­rem­pi mää­rä iho­na­lais­ta ras­vaa. Ikä kui­ten­kin ta­sa­puo­lis­taa ti­lan­net­ta: kun ikää kart­tuu, kyl­män­sie­to heik­ke­nee sekä mie­hil­lä et­tä nai­sil­la. Se joh­tuu sii­tä, et­tä li­has­mas­san mää­rä ke­hos­sa vä­he­nee. Li­säk­si ihon ja raa­jo­jen ve­ri­suon­ten su­pis­tu­mi­nen al­kaa mie­hil­lä hei­ke­tä jo noin 45-vuo­ti­aa­na. Se taas li­sää läm­mön­huk­kaa, ja jos on pit­kään kyl­mäs­sä, kas­vaa ris­ki koko ke­hon jääh­ty­mi­seen.

Ikä hei­ken­tää ää­reis­ve­ren­kier­toa kai­kil­la, mut­ta eten­kin tu­pa­koi­jil­la. Myös di­a­be­tes ja eräät lääk­keet hei­ken­tä­vät ää­reis­ve­ren­kier­toa.

7. Kyl­män­sie­to­ky­ky­ään voi pa­ran­taa

Kyl­män sie­tä­mi­nen on yk­si­löl­lis­tä, mut­ta kun ko­hen­taa fyy­sis­tä kun­to­aan, ko­hen­taa sa­mal­la kyl­män­sie­to­ky­ky­ään. Kun­non ko­hen­tu­es­sa ko­he­nee kro­pan kyky tuot­taa läm­pöä li­has­työn ja li­has­vä­ri­nän avul­la. Kes­tä­vyys­har­joit­te­lu ja hyvä ha­pe­not­to­ky­ky pa­ran­ta­vat her­mos­ton sää­te­ly­ky­kyä kyl­män

suh­teen.

Kyl­män­sie­toa voi ko­hen­taa avan­tou­in­nil­la ja sään­nöl­li­sel­lä sau­no­mi­sel­la, sil­lä ne pa­ran­ta­vat ve­ren­kier­ron so­peu­tu­mis­ta läm­pö­ti­lan­vaih­te­lui­hin ja eli­mis­tön pa­lau­tu­mis­ky­kyä. Sie­to­ky­ky­ään voi kas­vat­taa myös ul­koi­le­mal­la sään­nöl­li­ses­ti. Kun kyl­mään tot­tuu, kyl­mä ei tun­nu enää niin epä­miel­lyt­tä­väl­tä ja sil­loin eli­mis­tön stres­si­re­ak­ti­ot pie­ne­ne­vät.

Läh­de: Rai­ja Il­ma­ri­nen ym.: Hy­po­ter­mia. kyl­män hai­tat työs­sä

ja va­paa-ai­ka­na, työ­ter­veys­lai­tos 2011.Oma Ai­ka 2/2014

Jaa­na Ki­vi­pel­to-Tulk­ki teks­ti

Oma Ai­ka 2/2014