Artikkeli
Henkilökuva

Bruce Oreck: ”Minuun on tarttunut suomalaisuutta”

Entinen suurlähettiläs Bruce Oreck on muuttunut paljon sinä aikana, kun hän on asunut Suomessa. Hän saapui tänne presidentti Barack Obaman ansiosta mutta jäi omasta halustaan, vaikka perhe hajosi maailmalle.

Vih­rei­tä ar­vo­ja kan­nat­ta­va mus­ke­li­mies, joka ra­kas­taa ki­viä, van­ho­ja ra­ken­nuk­sia ja bis­ne­si­de­oi­ta. Nä­ky­vä ja kuu­lu­va pö­ly­ni­mu­ri­teh­tai­li­jan poi­ka, ve­ro­ju­ris­ti ja mo­nin­ker­tai­nen ke­hon­ra­ken­nuk­sen osa­val­ti­on­mes­ta­ri. Iloi­nen ka­ve­ri, jol­la on kor­va­ren­gas ja iso­ja vil­la­koi­ria.

Sel­lai­nen on Yh­dys­val­tain en­ti­nen Suo­men-suur­lä­het­ti­läs Bruce Oreck, joka on aset­tu­nut Suo­meen pes­tin­sä pää­tyt­tyä.

Oreck ojen­taa iPa­din kat­sot­ta­vak­si. Ruu­dul­la ko­mei­lee raa­mi­kas nuo­ri Bruce. Val­koi­nen hymy hoh­taa ja sa­la­ma pai­sut­taa jät­ti­mäi­set li­hak­set ker­ras­saan muh­keik­si. Kuva on muis­to hä­nen ke­hon­ra­ken­ta­jan lois­to­vuo­sil­taan. Oreck voit­ti mon­ta vuot­ta pe­räk­käin Co­lo­ra­don osa­val­ti­on ke­hon­ra­ken­nuk­sen mes­ta­ruu­den. Eh­do­tan, et­tä ku­vas­ta tu­li­si ja­los­taa tai­de­te­os olo­huo­neen sei­näl­le. Mut­ta Oreck hy­myi­lee kai­nos­ti ja hui­tai­see ran­ne­liik­keel­lään ide­an pois.

Mies on so­peu­tu­nut hy­vin Suo­meen. Hä­nen asuin­maan­sa, am­mat­tin­sa ja avi­o­sää­tyn­sä ovat muut­tu­neet ly­hy­es­sä ajas­sa. Kak­si ai­kuis­ta ty­tär­tä elä­vät Yh­dys­val­lois­sa. Heis­tä van­hem­pi toi­mii lää­kä­ri­nä ja nuo­rem­pi te­kee elo­ku­via. Esi­kois­ty­tär odot­taa vau­vaa, jo­ten pian Orec­kil­la al­ka­vat isoi­sän­päi­vät.

- Su­vus­sam­me nel­jä su­ku­pol­vea oli vain poi­kia. Mi­nul­le syn­tyi­vät en­sim­mäi­set ty­töt, hän ker­too yl­pe­ä­nä.

Kai­vo­puis­tos­ta kes­kus­taan

Ame­ri­kas­sa kaik­ki on suu­rem­paa, mitä muu­ta voi­si to­de­ta Bru­cen lem­mi­kis­tä. Vaa­le­an iso­vil­la­koi­ra Dec­kar­din sä­kä­kor­keus yl­tää met­riin ja pai­no­a­kin on 40 ki­loa. Ikää koi­ra­her­ral­la on 10 vuot­ta. Oi­kea ta­ka­jal­ka on al­ka­nut vi­hoi­tel­la, mut­ta se ei tou­hu­ja hi­das­ta.

- Dec­kard on Yh­dys­val­lois­ta. Tätä ro­tua ei ole vie­lä Suo­mes­sa, sa­noo Oreck ja ku­mar­tuu hel­li­mään lem­mik­ki­ään.

Koi­ra nuuh­kii, pyr­kii sy­liin ja tark­kai­lee jo­kais­ta lii­ket­tä. Orec­kin mu­kaan se ra­kas­taa eri­tyi­ses­ti va­lo­ku­vaa­mis­ta. Koi­ras­ta ke­hit­tyi var­si­nai­nen lins­si­lu­de hä­nen suur­lä­het­ti­läs­kau­del­laan Kai­vo­puis­ton re­si­dens­sis­sä.

Bruce Orec­kin uu­si asun­to si­jait­see Van­han kir­kon ku­pees­sa, Hel­sin­gin kes­kus­tas­sa. Au­to­jen ja ra­ti­koi­den hä­li­nä ei kuu­lu ylim­pään ker­rok­seen. Isän­tä kiit­te­lee ik­ku­nois­ta avau­tu­vaa veh­re­ää nä­ky­mää ja ar­ve­lee, et­tä il­man 1700-lu­vun hau­taus­maa­ta puis­to oli­si ra­ken­net­tu täy­teen ta­lo­ja.

Puo­let vuo­des­ta Bruce Oreck asuu Suo­mes­sa ja toi­sen puo­li­kaan Mek­si­kos­sa, mis­sä hä­nel­lä on iso talo val­ta­me­ren ran­nal­la. Siel­lä hän va­el­taa, me­loo ka­ja­kil­la, kat­sel­la mer­ta ja kuun­te­lee aal­to­jen ko­hi­naa.

Ar­vot kou­lus­ta

Lap­suu­den­ko­tin­sa ik­ku­nois­ta Bruce Oreck näki New Yor­kin Cent­ral Par­kiin. Per­he omis­ti ison asun­non puis­ton län­si­puo­lel­la 75. ka­dun koh­dal­la.

- Puis­to oli mah­ta­va paik­ka. Tal­vel­la pi­ka­luis­te­lin sen ra­dal­la ja ke­säi­sin har­ras­tin kal­li­o­kii­pei­lyä. Vaik­ka asuim­me kes­kel­lä New Yor­kia, luon­to oli ai­van läs­nä.

Orec­kin isä oli pö­ly­ni­mu­ri­teh­tai­li­ja ja äi­ti si­sus­tus­suun­nit­te­li­ja. Nyt van­hem­mil­la on ikää jo 92 ja 95 vuot­ta. Per­hee­seen kuu­luu Bru­cea vii­si vuot­ta van­hem­pi veli Ste­ven, joka opis­ke­li lää­kä­rik­si ja 18 kuu­kaut­ta nuo­rem­pi veli Tom, joka löy­si uran­sa lii­ke-elä­mäs­tä. Bruce it­se val­mis­tui ve­ro­ju­ris­tik­si. En­nen suur­lä­het­ti­läs­ni­mi­tys­tä hän toi­mi myös per­heen yri­tyk­ses­sä.

Kun Oreck miet­tii ar­vo­jaan, hän an­taa kun­ni­an kou­lul­leen. Se ei ol­lut ai­van ta­val­li­nen opi­nah­jo. Ope­tus­suun­ni­tel­mas­sa ko­ros­tet­tiin fi­lo­so­fi­an ja etii­kan ope­tus­ta.

- 1950-lu­vul­la kou­lum­me oli edel­lä­kä­vi­jä kan­sa­lai­soi­keus­tais­te­lus­sa. Tuol­loin ame­rik­ka­lai­nen yh­teis­kun­ta oli hy­vin ja­kau­tu­nut. Mus­ta vä­es­tö oli val­koi­sia vä­es­töä hei­kom­mas­sa ase­mas­sa so­si­aa­li­ses­ti ja ta­lou­del­li­ses­ti. Val­kois­ten ja mus­tien vä­lil­lä ei ol­lut ta­sa­ve­roi­sia ys­tä­vyys­suh­tei­ta. Muu­tos tä­hän päi­vään on suu­ri, Bruce Oreck ku­vai­lee.

New York ei ole en­ti­sen­sä

Ai­na käy­des­sään New Yor­kis­sa Oreck ha­lu­aa vie­rail­la Luon­non­his­to­ri­al­li­ses­sa mu­se­os­sa.

- Me­nin lap­se­na ja me­nen edel­leen ai­na en­sim­mäi­se­nä mi­ne­raa­li­näyt­te­lyyn. Jät­ti­läis­va­laat ja di­no­sau­ruk­set ovat myös vai­kut­ta­via.

Toi­nen lem­pi­a­sia on kun­non ham­pu­ri­lai­nen. Sen Bruce Oreck syö Shake Shack -ket­jun ra­vin­to­las­sa pir­te­lön, rans­ka­lais­ten ja si­pu­li­ren­kai­den kera.

Lap­suu­den New York on kui­ten­kin ka­don­nut. En­nen kau­pun­gis­sa asui työ­vä­es­töä ja kes­ki­luok­kaa va­rak­kai­den li­säk­si. Ny­kyi­sin vain hy­vin rik­kail­la on mah­dol­li­suus elää siel­lä.

- Van­hem­pa­ni os­ti­vat ko­tim­me 7000 dol­la­ril­la 1950-lu­vul­la. Vuon­na 2012 sa­man­lais­ta asun­toa myy­tiin 14 mil­joo­nal­la dol­la­ril­la. Inf­laa­tio ei se­li­tä noin isoa muu­tos­ta hin­to­jen nou­sus­sa, Bruce Oreck puis­te­lee pää­tään.

New York on Orec­kil­le sil­ti kau­pun­kien yk­kö­nen.

- New York on New York. Kun on juos­sut ma­ra­to­nin, tun­tee sy­dä­men­lyön­tien­sä kiih­key­den. New Yor­kin sy­dän lyö ai­na kii­vaas­ti ja asi­at ta­pah­tu­vat no­pe­as­ti. Siel­lä syn­tyy tun­ne, et­tä vuo­ro­kau­des­sa ei ole tar­peek­si tun­te­ja.

Pre­si­dent­ti Oba­man tu­ki­ja

Muu­ta­ma vuo­si sen jäl­keen, kun Orec­kin su­vun pö­ly­ni­mu­ri­bis­nes myy­tiin, Bruce Oreck tuli esiin de­mok­raat­tien pre­si­dent­tieh­dok­kaan Ba­rack Oba­man kam­pan­jan tu­ki­ja­na. Hä­net mai­ni­taan Fo­reign Po­li­cy -leh­den ju­tus­sa yh­te­nä Oba­man suu­rim­mis­ta va­rain­ke­rää­jis­tä ra­has­sa mi­ta­ten. Ylei­sen ta­van mu­kaan avo­kä­ti­sim­mät va­rain­hank­ki­jat saa­vat USA:ssa pre­si­den­til­tä pal­kin­nok­si suur­lä­het­ti­lään­paik­ko­ja.

- Osal­lis­tuin Ba­rack Oba­man pre­si­den­tin­vaa­li­kam­pan­jaan, kos­ka pi­din mie­hen aja­tuk­sis­ta. Oma hyö­ty ei näy­tel­lyt sii­nä mi­tään osaa, Oreck sa­noo.

Kun Oba­ma va­lit­tiin pre­si­den­tik­si, Orec­kil­le tar­jot­tiin kii­tok­se­na suur­lä­het­ti­lään pes­tiä. Se yl­lät­ti. Bruce va­lit­si koh­de­maak­si Suo­men, jos­ta hän ei tien­nyt yh­ti­käs mi­tään.

- En tien­nyt Suo­mes­ta muu­ta kuin et­tä se oli High Nort­his­sa, sa­noo Oreck nau­ra­en.

Oreck saa­pui Suo­meen ke­säl­lä vuon­na 2009. Ame­ri­kan suur­lä­het­ti­lään teh­tä­vä on hä­nen mie­les­tään maa­il­man pa­ras työ, jos Yh­dys­val­tain pre­si­dent­ti on maa­il­mal­la suo­sit­tu, ja Ba­rack Oba­ma oli.

- Seu­raa­jal­la­ni on hiu­kan vai­ke­am­paa.

Oreck ar­vos­taa pre­si­dent­ti Oba­maa ja hä­nen saa­vu­tuk­si­aan.

- Ba­rack oli sy­väs­ti ajat­te­le­va po­lii­tik­ko ja pe­ri­aat­teen mies. Hä­nel­lä skan­daa­lit ei­vät seu­ran­neet toi­nen tois­taan. Ba­rack teki pal­jon. Tuol­loin oli joka viik­ko uu­si krii­si ul­ko- tai ta­lous­po­li­tii­kas­sa rat­kais­ta­va­na, ja hän ky­ke­ni sii­hen.

Ny­kyi­sen pre­si­den­tin krii­sin­rat­kai­su­ky­kyi­hin Oreck ei us­ko. Trum­pin va­lin­ta pre­si­den­tik­si oli hä­nel­le yl­lä­tys. Oreck ko­ros­taa, et­tä enem­mis­tö ame­rik­ka­lai­sis­ta ää­nes­ti pre­si­den­tik­si Hil­la­ry Clin­to­nia.

- Her­ra Trump edus­taa pa­hin­ta Ame­ri­kas­sa. Hä­nen kan­nat­ta­jan­sa ei­vät ole sitä. Trump on pe­lot­ta­va, kos­ka hän te­kee pää­tök­set vain tun­teel­la.

Oreck kat­soo, et­tä pre­si­dent­ti Trump on vain ly­hy­en ajan on­gel­ma. Hän us­koo, et­tä seu­raa­vis­sa vaa­leis­sa Yh­dys­val­lat saa uu­den pre­si­den­tin ja USA ot­taa en­ti­sen paik­kan­sa maa­il­man­po­li­tii­kas­sa.

Lä­he­tys­tö­ra­ken­nus ja Suo­mi uu­teen us­koon

Lä­het­ti­läs­vuo­sien 2009-2015 ai­ka­na Bruce Oreck jat­koi vih­rei­den ar­vo­jen ja vih­re­än tek­no­lo­gi­an edis­tä­mis­tä. Hän nos­ti uu­den tek­no­lo­gi­an ja in­no­vaa­ti­oi­den mah­dol­li­suuk­sia esil­le koko Eu­roo­pas­sa. Oreck myös re­mon­toi Hel­sin­gin lä­he­tys­töä ja laa­jen­si sen yh­tey­teen in­no­vaa­ti­o­kes­kuk­sen.

- Ra­ken­nusp­ro­jek­tin ar­vo oli 125 mil­joo­naa dol­la­ria, Oreck mai­nit­see.

Kun pes­ti päät­tyi vuon­na 2015, Aal­to-yli­o­pis­to kut­sui hä­net opet­ta­jak­si. Ny­kyi­sin Oreck on suo­sit­tu mark­ki­noin­nin lu­en­noit­si­ja.

- Suo­ma­lai­set opis­ke­li­jat ovat hy­vin hil­jai­sia. Mi­nun pi­tää teh­dä pal­jon töi­tä, et­tä saan hei­dät kes­kus­te­le­maan.

Tär­kein­tä ope­tus­työs­sä on mah­dol­li­suus työs­ken­nel­lä nuor­ten yrit­tä­jien kans­sa. Bruce Oreck pa­tis­taa Suo­mea uu­dis­ta­maan ta­lout­taan, sil­lä maa­il­ma muut­tuu vauh­dil­la.

- Suo­ma­lais­ten pi­tää tul­la mu­kaan glo­baa­liin ta­lou­teen, hank­kia tai­to­ja osaa­mi­sen­sa ja tuot­teit­ten­sa mark­ki­noin­tiin, tuot­teit­ten­sa kon­sep­toin­tiin ja ky­kyä ol­la mark­ki­noil­la. Se mikä on toi­mi­nut en­nen ei vält­tä­mät­tä toi­mi tu­le­vai­suu­des­sa, hän ju­lis­taa.

Luo­vien ih­mis­ten ko­ne­pa­ja

Kiin­teis­tö­si­joit­ta­jan ja ide­a­nik­ka­rin uu­sin mis­sio on saat­taa yh­teen en­ke­li­si­joit­ta­jia, star­tu­pe­ja ja luo­via osaa­jia. Oreck iloit­see, et­tä kau­pat Val­li­lan ko­ne­pa­ja-alu­ees­ta on saa­tu pää­tök­seen. En­ti­nen VR:n maa­laa­mo, säh­kö­ju­na­hal­li ja ko­koon­pa­no­hal­li saa­vat lä­hi­tu­le­vai­suu­des­sa uu­den il­meen. The Train Fac­to­rys­tä tu­lee dy­naa­mi­nen luo­vien ih­mis­ten koh­taa­mis- ja mark­ki­na­paik­ka.

- Vain mie­li­ku­vi­tus on ra­ja­na, Oreck sa­noo.

Syn­ty­vän yh­tei­sön en­si­haas­te on rän­sis­ty­nee­seen kun­toon pääs­tet­ty­jen ra­ken­nus­ten pe­rus­kor­jaus. Esi­mer­kik­si Bruno Gran­hol­min suun­nit­te­le­man ko­koon­pa­no­hal­lin la­si­ka­ton kor­jaus en­ti­seen lois­toon­sa on iso pon­nis­tus. Mus­tak­si maa­lat­tu­ja la­si­ruu­tu­ja on 1,7 ki­lo­met­rin ver­ran. Kat­to on kor­jat­ta­va ve­si­tii­viik­si. Ta­lon kan­ta­vat ra­ken­teet uu­si­taan, sa­moin läm­mi­tys­jär­jes­tel­mä, mut­ta Oreck lu­paa säi­lyt­tää ko­koon­pa­no­hal­lin al­ku­pe­räi­sen hen­gen.

Van­hois­ta ra­ken­nuk­sis­ta Orec­kil­la on pal­jon ko­ke­mus­ta. 2000-lu­vun al­ku­puo­lel­la Oreck kiin­nos­tui New Or­le­an­sin his­to­ri­al­lis­ten ra­ken­nus­ten kun­nos­tusp­ro­jek­teis­sa kes­tä­vis­tä ja ym­pä­ris­töys­tä­väl­li­sis­tä ra­ken­nus­me­ne­tel­mis­tä. Se joh­ti laa­jem­paan kiin­nos­tuk­seen hii­li­neut­raa­lia ra­ken­ta­mis­ta koh­taan. Oreck pe­rus­ti sil­loi­sen vai­mon­sa Cody Orec­kin kans­sa vuon­na 2003 Zero Car­bon Ini­ti­a­ti­ve -pro­jek­tin, joka pyr­kii edis­tä­mään il­mas­to­neut­raa­le­ja ra­ken­nus­ta­po­ja.

Ou­dot val­koi­set la­kit

Suu­ri luon­non ys­tä­vä, Co­lo­ra­do­jo­en kos­ken­las­ki­ja ja erä­maa­va­el­ta­ja Bruce Oreck nä­kee, et­tä suo­ma­lai­sil­la on yk­si valt­ti ylit­se mui­den.

- Teil­lä on syvä yh­teys luon­toon. Met­säs­tät­te ja ke­räät­te mar­jo­ja. Luon­to­yh­teys pi­tää mie­len sel­ke­ä­nä. Tie­dät­te mikä on oi­kein.

Elä­mä on Suo­mes­sa aset­tu­nut mu­ka­viin uo­miin. Jot­kin asi­at ih­me­tyt­tä­vät Orec­kia edel­leen: val­ko­la­kit vap­pu­na ja lain­kuu­li­ai­suus. Mi­ten ou­toa, et­tä ja­lan­kul­ki­jat sei­so­vat lii­ken­ne­va­lois­sa, vaik­ka yh­tään au­toa ei oli­si lä­hi­mail­la. Mut­ta sau­no­mis­ta hän ra­kas­taa, ja suo­ma­lai­set ka­la­ruu­at mais­tu­vat.

- Olin tyt­tä­re­ni kans­sa lo­mal­la. Hän ky­syi mikä mi­nua vai­vaa. Sa­noin et­tä ei mi­kään, kaik­ki on hy­vin. Seu­raa­va­na päi­vä­nä tyt­tä­re­ni tois­ti huo­len­sa. Jäl­leen vas­ta­sin, et­tä kaik­ki hy­vin, mut­ta mik­si ih­mees­sä ky­se­let sa­maa koko ajan? Tyt­tä­re­ni vas­ta­si, et­tä kun olen niin hil­jai­nen!

KUKA

USA:n Suo­men-suur­lä­het­ti­läs 2009-2015

Syn­ty­nyt 1953 New Yor­kis­sa

Bac­he­lor of Arts Johns Hop­kins -yli­o­pis­tos­ta, Ju­ris Doc­to­ra­te Lou­i­si­a­na State Uni­ver­si­tys­ta ja Mas­ters of Law (Ta­xa­ti­on) New York Uni­ver­si­tys­ta

Ve­ro­ju­ris­ti, yrit­tä­jä, kiin­teis­tö­ja­los­ta­ja

Omis­taa Hel­sin­gin Val­li­lan ko­ne­pa­jan van­ho­ja te­ol­li­suus­ra­ken­nuk­sia, joi­hin on suun­nit­teil­la yh­tei­söl­lis­tä kult­tuu­ri- ja bis­nes­toi­min­taa.

Eron­nut, kak­si ai­kuis­ta ty­tär­tä USA:ssa

Lue Myös