Artikkeli

Hoida palovamma oikein

Keittiö on kodin vaarallisin paikka, mitä tulee palovammojen syntyyn. Onneksi huolellisella kotihoidolla selviää yleensä pitkälle.

xxx

1. Pa­lo­vam­ma voi syn­tyä mo­nin ta­voin

Pa­lo­vam­ma on ihon ku­dok­sen vau­rio, joka syn­tyy kuu­mas­ta, sä­tei­lys­tä, ke­mi­al­li­ses­ta ai­nees­ta tai säh­kös­tä. Kuu­man ai­heut­ta­mat vam­mat voi­vat syn­tyä kos­ke­tuk­ses­ta kuu­maan esi­nee­seen, höy­ryyn tai nes­tee­seen. Usein al­tis­tus on no­pea, mut­ta vam­ma voi syn­tyä myös ma­ta­las­sa läm­pö­ti­las­sa, jos al­tis­tus kes­tää kau­an.

2. Kol­men as­teen pa­lo­vam­ma­luo­ki­tus

Ylei­sim­mät pa­lo­vam­mat ovat en­sim­mäi­sen tai toi­sen as­teen vam­mo­ja. En­sim­mäi­sen as­teen vam­mas­sa iho pu­noit­taa, on ar­ka kos­ke­tuk­sel­le ja kuu­mot­taa, mut­ta rak­ku­loi­ta ei ole. Toi­nen as­te me­nee sy­vem­mäl­le ku­dok­seen ja ai­heut­taa ihoon rak­ku­loi­ta. Kol­man­nen as­teen vam­mat ulot­tu­vat li­has­ta­sol­le saak­ka ja vaa­ti­vat ai­na vä­li­tön­tä sai­raa­la­hoi­toa. En­sim­mäi­sen ja toi­sen as­teen vam­mois­ta sel­vi­ää usein hy­väl­lä ko­ti­hoi­dol­la Jat­ko­hoi­toa vaa­ti­vat käm­men­tä suu­rem­mat pa­lo­vam­mat, jois­sa on rak­ku­loi­ta, kaik­ki sy­vät ja va­ka­vat pa­lo­vam­mat, säh­kö­pa­lo­vam­mat, hen­gi­tys­tie­pa­lo­vam­mat sekä kas­vo­jen ja kä­sien alu­een pa­lo­vam­mat. Las­ten ja iäk­käi­den lie­vem­pien­kin pa­lo­vam­mo­jen kans­sa tu­lee her­käs­ti ha­keu­tua am­mat­ti­lai­sen hoi­toon ja ar­vi­oon..

3. Keit­tiö on vaa­ran paik­ka

Pa­lo­vam­man voi saa­da ai­kaan esi­mer­kik­si kaa­ta­mal­la pääl­leen kah­via tai muu­ta kuu­maa nes­tet­tä. Mik­ros­sa läm­mi­tet­ty keit­to tai mun­kin­pais­tos­sa rois­ku­nut öl­jy saa­vat ai­kaan ki­vu­li­aan, jopa toi­sen as­teen pa­lo­vam­man. Mitä pi­dem­pään iho­kos­ke­tus kes­tää, sitä va­ka­vam­pi sii­tä tu­lee. Sau­nas­sa pa­lo­vam­man voi ai­heut­taa kuu­mat pin­nat tai kuu­ma vesi.

4. Suo­jaa alue si­dok­sel­la

Pa­lo­vam­man en­si­hoi­to­na on jääh­dy­tys. Lai­ta pa­la­nut koh­ta vii­le­än, juok­se­van ve­den al­le 10–15 mi­nuu­tik­si. Jos iho on eh­jä, se voi ol­la il­man suo­jaa. Muus­sa ta­pauk­ses­sa älä an­na il­ma­kyl­py­jä. Jos iho on rik­ki ja vuo­taa ku­dos­nes­tet­tä, se tar­vit­see imu­kyi­sen si­dok­sen. Väl­tä lii­ma­reu­nai­sia laas­ta­rei­ta, sil­lä ne voi­vat är­syt­tää ihoa ja ol­la ki­vu­li­ai­ta ir­rot­taa. Haa­van­hoi­to­tuot­teet kiin­ni­te­tään pai­kal­leen esi­mer­kik­si si­de­har­sol­la. Haa­va-alu­eel­le voi lait­taa ras­va­tai­tok­sen tai si­li­ko­ni­ver­kon har­so­tai­tos­ten kans­sa tai run­saam­min haa­va­e­ri­tet­tä ime­vän po­ly­u­re­taa­ni­vaah­to­si­dok­sen. Si­dos vaih­de­taan niin usein kuin vuo­to vaa­tii. Eri haa­van­hoi­to­tuot­teil­la on eri­lai­set suo­si­tuk­set si­dos­vaih­to­jen ti­hey­teen, nii­den osal­ta kan­nat­taa pyy­tää neu­vo­ja am­mat­ti­lai­sel­ta. Si­dok­sen vaih­don yh­tey­des­sä haa­va-alue huuh­del­laan puh­taal­la ve­del­lä ja ta­pu­tel­laan kui­vak­si puh­taal­la pyyh­keel­lä tai tai­tok­sel­la.

5. Seu­raa pa­ra­ne­mis­ta tark­kaan

Pa­lo­vam­ma näyt­tää lo­pul­li­sen luon­ton­sa vas­ta pari päi­vää ta­pa­tur­man jäl­keen. Seu­raa siis ti­lan­net­ta tark­kaan. Jos pa­ra­ne­mi­nen ei ete­ne, haa­van pääl­le syn­tyy pak­su ja peh­meä ka­te­ker­ros tai alue vai­kut­taa tu­leh­tu­neel­ta, mene lää­kä­riin. En­sim­mäi­sen as­teen pa­lo­vam­ma pa­ra­nee noin vii­kos­sa, toi­sen as­teen pin­nal­li­nen vam­ma pa­ris­sa vii­kos­sa. Sy­vem­mis­sä pa­lo­vam­mois­sa hoi­to kes­tää viik­ko­ja. Pa­ra­ne­mi­seen vai­kut­taa moni asia: al­tis­tu­sai­ka, vam­ma­paik­ka, oli­ko iho pal­jas vai ei ja vam­man ai­heut­ta­neen ai­neen läm­pö­ti­la.

Asi­an­tun­ti­ja­na sai­raan­hoi­ta­ja, haa­va­hoi­ta­ja Lii­sa Kir­ja­vai­nen Ter­veys­ta­los­ta.

Pa­lo­vam­mat ovat ylei­siä

Vuo­sit­tain noin 20 000 ih­mis­tä ha­keu­tuu lää­kä­rin hoi­toon pa­lo­vam­man ta­kia. Sai­raa­la­hoi­toon heis­täå pää­tyy noin tu­hat, jois­ta puo­let on lap­sia. Te­ho­hoi­toa vaa­ti­via hen­gen­vaa­ral­li­sia vam­mo­ja saa vuo­sit­tain vii­ti­sen­kym­men­tä ih­mi­tä.

Lue Myös