Maa­il­ma on vää­räl­lään eri­lai­sia sil­mil­le nä­ky­mät­tö­miä öt­ti­äi­siä, joi­ta kut­su­taan pie­ne­li­öik­si eli mik­ro­beik­si. Nii­tä ovat bak­tee­rit, vi­ruk­set, sie­net, joi­hin kuu­lu­vat mm. ho­me­sie­net ja hii­vat sekä loi­set eli al­ku­e­läi­met, hei­si­ma­dot ja suk­ku­la­ma­dot.

Ho­mei­den ja hii­vo­jen elin­tar­vik­kei­den tai ra­ken­tei­den pin­noil­le ai­heut­ta­mat kas­vus­tot on kui­ten­kin mah­dol­lis­ta erot­taa pal­jain sil­min, jos ne sat­tu­vat mu­hi­maan nä­ky­väl­lä pai­kal­la. Usein ei­vät.

Home- ja kos­teus­vau­ri­ois­ta ai­heu­tu­vis­ta sai­rauk­sis­ta käy­te­tään mo­nes­ti hie­man epä­tark­ko­ja yleis­ni­mi­tyk­siä ”ho­me­sai­raus” tai ”si­säil­ma­sai­raus”, vaik­ka mo­net muut­kin si­säil­man epä­puh­tau­det voi­vat ai­heut­taa on­gel­mia kos­teus­vau­ri­oi­den yh­tey­des­sä.

Si­sä­tau­tien ja in­fek­ti­o­sai­rauk­sien eri­kois­lää­kä­rin, pro­fes­so­ri Vil­le Val­to­sen mu­kaan jopa noin 800 000 suo­ma­lais­ta al­tis­tuu ho­meil­le ja kos­teus­vau­ri­oil­le päi­vit­täin. Oi­rei­ta saa­vat jopa sa­dat tu­han­net ih­mi­set. Val­ta­o­sa oi­reis­ta on lie­viä ja ohi­me­ne­viä, mut­ta va­ka­via oi­rei­ta on useil­la tu­han­sil­la ih­mi­sil­lä.

Home al­tis­taa muil­le yli­herk­kyyk­sil­le

Home- ja kos­teus­vau­ri­o­sai­rau­det kuu­lu­vat ym­pä­ris­töy­li­herk­kyys­sai­rauk­siin tai -oi­reyh­ty­miin. Mui­ta sel­lai­sia ovat mo­ni­ke­mi­kaa­liy­li­herk­kyys, säh­köy­li­herk­kyys ja muun mu­as­sa ra­don­sä­tei­ly, jos­ta voi pa­him­mil­laan seu­ra­ta keuh­ko­syö­pä.

Val­to­sen mu­kaan home-, mo­ni­ke­mi­kaa­li- ja säh­köy­li­herk­kyys liit­ty­vät toi­siin­sa niin, et­tä ne tu­le­vat po­ti­laal­le yleen­sä täs­sä jär­jes­tyk­ses­sä.

– Ym­pä­ris­töy­li­herk­kyys­sai­rauk­sien suu­ri on­gel­ma on hy­vien di­ag­nos­tis­ten tes­tien puu­te, min­kä vuok­si sai­ras­tu­nei­ta ei us­ko­ta, vaan hei­dät lei­ma­taan hel­pos­ti luu­lo­sai­raik­si tai hui­ja­reik­si. Ny­ky­lää­ke­tie­tees­sä kun vaa­di­taan ai­na sel­vä la­bo­ra­to­ri­o­tes­ti ja di­ag­noo­si, Val­to­nen sa­noo.

Val­to­sen mu­kaan epäi­ly home- ja kos­teus­vau­ri­o­sai­rau­des­ta he­rää yleen­sä sai­raus­his­to­ri­as­ta, jos­sa tär­keä osa on ns. ”sai­ras ra­ken­nus” -oi­reyh­ty­mä. Po­ti­las huo­maa oi­rei­den liit­ty­vän oles­ke­luun ra­ken­nuk­ses­sa, jos­sa on tai on ol­lut home- ja/tai kos­teus­vau­ri­oi­ta ja oi­reet lie­ve­ne­vät hä­nen pois­tu­es­sa ul­koil­maan.

– Al­ku­vai­hees­sa oi­reet ka­to­a­vat ko­ko­naan, mut­ta jos al­tis­tus jat­kuu, sai­raus muut­tuu kroo­ni­sek­si. Se on to­del­la in­va­li­di­soi­va sai­raus.

Alt­tius ho­me­oi­rei­siin yk­si­löl­lis­tä

Jot­kut voi­vat oles­kel­la il­man oi­rei­ta ho­me­ta­los­sa vuo­si­kym­me­niä, kun taas toi­set saat­ta­vat her­kis­tyä niil­le muu­ta­mas­sa kuu­kau­des­sa.

– Se liit­tyy osit­tain ge­ne­tiik­kaan: jot­kut ovat her­kem­piä kuin toi­set, mut­ta alt­tius­gee­nit tun­ne­taan huo­nos­ti. Al­tis­tus on myös ku­mu­la­tii­vis­ta: hy­vin­kin ter­ve tyyp­pi voi jos­kus pit­kä­ai­kai­sen ho­me­al­tis­tuk­sen jäl­keen sai­ras­tua, Val­to­nen sa­noo.

Ho­me­al­tis­tuk­sen jäl­keen voi toki tul­la oi­reet­to­mak­si, jos ky­ke­nee vält­tä­mään li­sä­her­kis­tyk­siä myö­hem­min. Val­ta­o­sa tu­lee oi­reet­to­mik­si ja pys­tyy elä­mään nor­maa­lia elä­mää, jos ei tör­mää ho­mei­siin ja är­syt­tä­viin ke­mi­kaa­lei­hin.

– Mut­ta tau­ti ete­nee niin, et­tä jos ho­meen jäl­keen on tul­lut mo­ni­ke­mi­kaa­liy­li­herk­kyys, niin sitä on jo pal­jon vai­ke­am­pi vält­tää; ha­ju­ve­sil­le voi al­tis­tua vaik­ka kau­pas­sa tai bus­sis­sa. Uu­det tu­ki­a­se­mat ovat myös iso ris­ki: 4G-tu­ki­a­se­man vie­res­sä asu­mi­nen on iso ris­ki­te­ki­jä säh­köy­li­herk­kyy­del­le.

Säh­köy­li­herk­kyys tun­ne­taan huo­nos­ti

Use­am­mal­le kuin joka toi­sel­le ho­me­sai­raal­le ke­hit­tyy ajan kans­sa mo­ni­ke­mi­kaa­li- eli tuok­su­y­li­herk­kyys.

Tuok­su­y­li­her­kät saa­vat oi­rei­ta hy­vin­kin pie­nis­tä pi­toi­suuk­sis­ta mm. ha­ju­ve­siä, ha­jus­tei­ta, pesu- ja huuh­te­lu­ai­nei­ta, tuu­li­la­sin pe­su­nes­tet­tä, kos­me­tiik­kaa, tu­pa­kan sa­vua, pa­ko­kaa­su­ja, maa­le­ja, lak­ko­ja, liu­ot­ti­mia, pai­no­mus­tet­ta, hius­lak­ko­ja ja -vä­re­jä, maus­tei­ta ja eri­lai­sia pö­ly­jä.

Mo­ni­ke­mi­kaa­liy­li­herk­kyys ei lii­ty enää sel­väs­ti tiet­tyyn ra­ken­nuk­seen, vaan kaik­kiin är­syt­tä­viin ke­mi­kaa­lei­hin, joi­ta on vai­ke­am­pi väl­tel­lä kuin sai­rau­den ai­heut­ta­nut­ta al­ku­pe­räis­tä ho­me­ta­loa.

Seu­raa­va vai­he on säh­köy­li­herk­kyys, joka Val­to­sen mu­kaan tu­lee 20–30 pro­sen­til­le ho­me­sai­rais­ta. Se on ho­me­sai­rauk­sis­ta seu­raa­va huo­noi­ten tun­net­tu oi­reyh­ty­mä, joka al­kaa mo­nes­ti niin, et­tä kän­nyk­kä polt­taa kor­va­leh­teä tai mo­ni­to­rit ai­heut­ta­vat pään­sär­kyä.

Yli­herk­kyys ei näy la­bo­ra­to­ri­os­sa

Home-, ke­mi­kaa­li- ja säh­köy­li­herk­kyys­sai­rauk­sil­le ei ole kun­nol­lis­ta la­bo­ra­to­ri­o­tes­tiä, min­kä vuok­si si­säil­man pi­toi­suuk­sil­le ei ole myös­kään voi­tu aset­taa ter­veys­pe­rus­tei­sia raja-ar­vo­ja. Hoi­dok­si jää oi­rei­den lie­vi­tys lääk­kein sekä ho­mei­den ja mui­den är­sy­ty­sai­nei­den sekä säh­kö­lait­tei­den vält­te­ly, Val­to­nen sa­noo.

Hä­nen mu­kaan­sa ho­mei­den ja ha­ju­jen vält­te­lys­sä oi­va apu­kei­no on oma nenä, joka her­kis­tyy ajan oloon sel­väs­ti är­syt­tä­vil­le ai­neil­le. Omaa ha­ju­ais­ti­aan kan­nat­taa us­koa, vaik­ka muut ei­vät mi­tään ais­ti­si­kaan.

Eten­kin ho­mei­den ai­heut­ta­mas­sa oi­reyh­ty­mäs­sä päi­vit­täi­nen kä­ve­ly rait­tiis­sa ul­koil­mas­sa te­kee hy­vää. Ruo­ka­va­li­os­sa on syy­tä vält­tää hii­li­hyd­raat­te­ja ku­ten so­ke­ria, lei­pää, pe­ru­naa, pas­taa. Lääk­keis­tä li­maa ir­rot­ta­vaa n-ase­tyl­kys­tei­i­niä käy­te­tään sa­moin kuin ra­vin­to­li­siä (se­lee­ni, ubi­ki­no­ni, A-, B-, C-, D- ja E-vi­ta­mii­nit).

Val­to­sen mu­kaan myös eri­lai­sia psy­ko­te­ra­pi­oi­ta on eh­do­tet­tu ho­me­hoi­doik­si, mut­ta nii­den te­hos­ta ei ole va­kuut­ta­vaa tie­teel­lis­tä näyt­töä.

Home ei kel­paa syyk­si eläk­kee­seen

Ho­me­sai­rau­den akuut­ti­vai­he tul­ki­taan usein vai­ke­ak­si fluns­sak­si, kos­ka sii­hen voi liit­tyä lie­vää kuu­mei­lua ja hen­gi­tys­tei­den oi­rei­ta. Ki­pu­lääk­keet, ne­nä­suih­keet tai an­ti­bi­oo­tit ei­vät kui­ten­kaan vai­voi­hin tep­si.

Kos­ka yk­si­se­lit­teis­tä di­ag­noo­sia ho­me­sai­rau­del­le ei ky­e­tä löy­tä­mään, po­ti­laan on Val­to­sen mu­kaan vai­kea saa­da sai­raus­lo­maa tai -elä­ket­tä, vaik­ka oli­si työ­ky­vy­tön. Työ­ky­vyt­tö­myy­se­läk­keen di­ag­noo­sik­si lät­käis­tään hel­pos­ti dep­res­sio eli ma­sen­nus.

Ho­me­sai­raus voi sik­si joh­taa myös ta­lou­del­li­seen ka­tast­ro­fiin: työ­pai­kan ja ho­me­ko­din me­ne­tyk­seen sekä so­si­aa­li­seen eris­täy­ty­mi­seen.

Ym­pä­ris­töy­li­herk­kyyt­tä tar­koit­ta­va oi­re­di­ag­noo­si R68.81 on li­sät­ty sai­raus­luo­ki­tuk­siin joi­ta­kin vuo­sia sit­ten. Val­to­sen mu­kaan Kela ja va­kuu­tu­syh­ti­öt ei­vät kui­ten­kaan hy­väk­sy sitä työ­ky­vyt­tö­myy­den syyk­si, vaik­ka moni eri­kois­lää­kä­ri oli­si to­den­nut po­ti­laan työ­ky­vyt­tö­mäk­si.

Kos­teus­vau­ri­oi­tu­nut ho­me­ta­lo voi­daan ai­na kor­ja­ta tai pur­kaa. Ho­me­tau­ti on sii­tä pi­rul­li­nen, et­tä eli­mis­töä ei voi sa­mal­la ta­val­la saat­taa en­ti­sel­leen. Ker­ran her­kis­ty­nyt on ai­na her­kis­ty­nyt, vaik­ka oli­si­kin vä­lil­lä oi­ree­ton.

– Jot­kut saa­vat ho­me­al­tis­tuk­sen jo ala-as­teen kou­lus­ta, toi­sen an­nok­sen vaik­ka­pa asun­nos­ta ja kol­man­nen työ­pai­kal­ta. Sit­ten se vain jos­sa­kin vai­hees­sa puh­ke­aa oi­rei­sek­si sai­rau­dek­si eli sen taus­ta on jo lap­suu­des­sa ja nuo­ruu­des­sa.

Tä­män vuok­si Val­to­nen on hy­vin huo­lis­saan sii­tä, et­tä päi­vä­ko­dit ja kou­lut ovat huo­nos­sa kun­nos­sa.

– Sii­tä voi tul­la tosi iso las­ku jos­kus vuo­si­kym­men­ten pääs­tä.