Vesa-Matti Väärä
Teksti Matti Välimäki
7 vinkkiä
1. Luonto on hidas - se poistaa stressiä
Luonto avaa hitaan maailman. Sen rytmi on hidas eikä siellä tarvitse reagoida koko ajan eri asioihin. Siksi luonnossa on helppo ladata akkuja
Luonto voi tuntua joskus jopa tylsältä, mutta juuri siinä osa sen voimasta piilee. Ihmislajin kahden miljoonan vuoden perspektiivistä kaupunki on meille äärimmäisen uusi ympäristö.
Luonnon näennäinen tapahtumattomuus tarjoaa aikaa itselle ja omille ajatuksille. Hiljentyminen voi auttaa löytämään ympäristöstä ja sen pienistäkin yksityiskohdista uusia merkityksiä. Se voi auttaa meitä myös tulemaan paremmin tietoisiksi kuluvasta hetkestä ja tunteistamme. Ilmiötä voisi selittää vaikka muotitermillä mindfulness.
Tutkimusten mukaan jo luontovalokuvien katseleminen laskee stressitasoja, esimerkiksi sykettä ja verenpainetta.
2. Luonto herättää pyhyyden tunteita
Luonto herättää yhteenkuuluvuuden tunteita. Maisemiin, paikkoihin tai luonnonilmiöihin saattaa liittyä myös pyhyyden tai ylevän kokemuksia.
Tuntemus omasta pienuudesta kuohuvan kosken äärellä vähentää vaikkapa turhaa yksilökeskeisyyttä.
Monet tutkimukset kertovat, että viherympäristö nostaa esiin myönteisiä tuntemuksia. Se lisää muun muassa yhteisöllisyyttämme.
Evoluutiopsykologisen selitysmallin mukaan vihreys ja vehreys synnyttävät meissä vaistonvaraisesti positiivisia tunteita, sillä ne ovat kertoneet ennen kaikkea eloonjäämisen kannalta tärkeistä resursseista. Sosiaalisuutta saattaa ruokkia sekin, että luonnossa selviäminen on vaatinut ihmisiltä yhteistyötä.
Hyvä luontosuhde ei synny kuitenkaan itsestään, vaan se vaatii altistumista jo lapsena. Vanhemmalla sukupolvella on usein tärkeä rooli johdattaa lapsia tai lapsenlapsia liikkumaan luonnossa.
3. Luonto tarjoaa hyvää, puhdasta likaa
Äärimmilleen viety hygienia ja esimerkiksi antibakteeristen pesuaineiden käyttäminen heikentävät myös luontaista bakteerikantaamme. Suolen bakteerikannan yksipuolisuudella ja ylipäätään elimistön bakteerien vähäisellä määrällä on todettu olevan yhteyksiä muun muassa allergioihin, liikalihavuuteen, diabetekseen ja sydän- ja verisuonisairauksiin.
Luonto tarjoaa hyvää tekevää likaa, jota kaupunkiympäristössä ei ole. Tutkimusten mukaan jo puolen tunnin luonnossa liikkuminen vaikuttaa positiivisesti kehomme bakteerikantaan..
4. Luonto liikuttaa huomaamatta
Koiran ulkoilutus, marjastaminen, sienestäminen, lintujen tarkkailu ja monet muut luonnossa tapahtuvat aktiviteetit tarjoavat huomaamatta hyötyliikuntaa. Ne liikuttavat helposti niitäkin, jotka eivät ole liikunnasta kiinnostuneita.
Marjastamista voi pitää terveysliikuntana jo senkin takia, koska sen myötä kotiinkin kertyy terveellistä popsittavaa. Marjat sisältävät muun muassa antioksidantteja, vitamiineja, kivennäisaineita ja kuituja. Saattaapa marjoista löytyä myös kaikenlaista hyödyllistä bakteerikannallemme.
5. Luonto treenaa tasapainoa, niveliä, luustoa ja lihaksia
Käveleminen epätasaisessa maastossa harjaannuttaa tasapainoa ja kuormittaa kehoa monipuolisesti. Jo kiipeäminen mäkeä ylös ja laskeutuminen alas tarjoavat hyvää treeniä ja pitävät yllä nivelten toimintakykyä.
Liikunta vahvistaa myös esimerkiksi luustoa. Luu vahvistuu sieltä, mistä sitä käytetään. Kun esimerkiksi mäkeä laskeuduttaessa jalkaan kohdistuu jatkuvia pieniä tärähdyksiä, se tekee hyvää koko alaraajojen luustoille.
Luonto tarjoaa monipuolista lihasjumppaa huomaamatta. Kun marjastaja liikkuu koko ajan kyykkyyn ja ylös, suuret reisilihakset saavat tehokasta treeniä.
Kesämökki tarjoaa lukuisia lihaskuntorasteja tyyliin puutarhatyöt, rantakaislikon niittäminen ja polttopuiden pilkkominen – jos vain niitä teemme.
6. Ui ja vesijuokse luonnonvesissä
Usein mökkirannan vesissä käydään vain pulahtamassa saunan jälkeen. Vesiliikuntaa kannattaisi harrastaa enemmänkin. Uiminen tarjoaa hyvää treeniä koko keholle ja vahvistaa myös hengitys- sekä verenkiertoelimistöä. Veden keventävän vaikutuksen ansiosta uiminen sopii hyvin myös ylipainoisille ja nivelvaivaisille.
Jotta vedessä liikkuminen maistuu, eikä tunnu liian raskaalta, kannattaa opiskella uimaan oikein esimerkiksi uimaseuran järjestämällä tekniikkakurssilla
Luonnonvedet poikkeavat kuitenkin uimahallin kontrolloidusta ympäristöstä. Turvallisuussyistä on usein fiksuinta uida rannan myötäisesti.
Paitsi uimiseen, luonnonvedet sopivat oivallisesti myös vesijuoksuun.
7. Luonnossa ilma on hapekasta
Happi on elintärkeää solujemme ja koko elimistömme toiminnalle sekä terveydelle. Elimistömme reagoi herkästi hapen määrään. Vähäinen happimäärä on omiaan väsyttämään ja voi aiheuttaa esimerkiksi päänsärkyä. Runsas hapensaanti auttaa puolestaan pitämään yllä vireystasoa.
Luonnossa ilma on puhdasta ja hapekasta. Tutkimusten mukaan puhtaassa luonnossa juokseminen voittaakin terveysvaikutuksiltaan samanlaisen liikuntasuorituksen vilkasliikenteisen tien varrella, jossa ilmassa on pakokaasua, pölyä ja pienpartikkeleita.
Asiantuntijat:
Maantieteilijä Marko Leppänen (Kohdat 1-2)
Lääketieteen tohtori Harri Helajärvi, Paavo Nurmi –keskus (Kohdat 3-7)
OMA AIKA TÄNÄÄN
LUETUIMMAT
LUE OMA AIKA
OMA AIKA TÄNÄÄN
LUETUIMMAT
LUE OMA AIKA