1. Luon­to on hi­das - se pois­taa stres­siä

Luon­to avaa hi­taan maa­il­man. Sen ryt­mi on hi­das ei­kä siel­lä tar­vit­se re­a­goi­da koko ajan eri asi­oi­hin. Sik­si luon­nos­sa on help­po la­da­ta ak­ku­ja

Luon­to voi tun­tua jos­kus jopa tyl­säl­tä, mut­ta juu­ri sii­nä osa sen voi­mas­ta pii­lee. Ih­mis­la­jin kah­den mil­joo­nan vuo­den pers­pek­tii­vis­tä kau­pun­ki on meil­le ää­rim­mäi­sen uu­si ym­pä­ris­tö.

Luon­non nä­en­näi­nen ta­pah­tu­mat­to­muus tar­jo­aa ai­kaa it­sel­le ja omil­le aja­tuk­sil­le. Hil­jen­ty­mi­nen voi aut­taa löy­tä­mään ym­pä­ris­tös­tä ja sen pie­nis­tä­kin yk­si­tyis­koh­dis­ta uu­sia mer­ki­tyk­siä. Se voi aut­taa mei­tä myös tu­le­maan pa­rem­min tie­toi­sik­si ku­lu­vas­ta het­kes­tä ja tun­teis­tam­me. Il­mi­ö­tä voi­si se­lit­tää vaik­ka muo­ti­ter­mil­lä mind­ful­ness.

Tut­ki­mus­ten mu­kaan jo luon­to­va­lo­ku­vien kat­se­le­mi­nen las­kee stres­si­ta­so­ja, esi­mer­kik­si sy­ket­tä ja ve­ren­pai­net­ta.

2. Luon­to he­rät­tää py­hyy­den tun­tei­ta

Luon­to he­rät­tää yh­teen­kuu­lu­vuu­den tun­tei­ta. Mai­se­miin, paik­koi­hin tai luon­no­nil­mi­öi­hin saat­taa liit­tyä myös py­hyy­den tai yle­vän ko­ke­muk­sia.

Tun­te­mus omas­ta pie­nuu­des­ta kuo­hu­van kos­ken ää­rel­lä vä­hen­tää vaik­ka­pa tur­haa yk­si­lö­kes­kei­syyt­tä.

Mo­net tut­ki­muk­set ker­to­vat, et­tä vi­he­rym­pä­ris­tö nos­taa esiin myön­tei­siä tun­te­muk­sia. Se li­sää muun mu­as­sa yh­tei­söl­li­syyt­täm­me.

Evo­luu­ti­op­sy­ko­lo­gi­sen se­li­tys­mal­lin mu­kaan vih­reys ja veh­reys syn­nyt­tä­vät meis­sä vais­ton­va­rai­ses­ti po­si­tii­vi­sia tun­tei­ta, sil­lä ne ovat ker­to­neet en­nen kaik­kea eloon­jää­mi­sen kan­nal­ta tär­keis­tä re­surs­seis­ta. So­si­aa­li­suut­ta saat­taa ruok­kia se­kin, et­tä luon­nos­sa sel­vi­ä­mi­nen on vaa­ti­nut ih­mi­sil­tä yh­teis­työ­tä.

Hyvä luon­to­suh­de ei syn­ny kui­ten­kaan it­ses­tään, vaan se vaa­tii al­tis­tu­mis­ta jo lap­se­na. Van­hem­mal­la su­ku­pol­vel­la on usein tär­keä roo­li joh­dat­taa lap­sia tai lap­sen­lap­sia liik­ku­maan luon­nos­sa.

3. Luon­to tar­jo­aa hy­vää, puh­das­ta li­kaa

Ää­rim­mil­leen vie­ty hy­gie­nia ja esi­mer­kik­si an­ti­bak­tee­ris­ten pe­su­ai­nei­den käyt­tä­mi­nen hei­ken­tä­vät myös luon­tais­ta bak­tee­ri­kan­taam­me. Suo­len bak­tee­ri­kan­nan yk­si­puo­li­suu­del­la ja yli­pää­tään eli­mis­tön bak­tee­rien vä­häi­sel­lä mää­räl­lä on to­det­tu ole­van yh­teyk­siä muun mu­as­sa al­ler­gi­oi­hin, lii­ka­li­ha­vuu­teen, di­a­be­tek­seen ja sy­dän- ja ve­ri­suo­ni­sai­rauk­siin.

Luon­to tar­jo­aa hy­vää te­ke­vää li­kaa, jota kau­pun­kiym­pä­ris­tös­sä ei ole. Tut­ki­mus­ten mu­kaan jo puo­len tun­nin luon­nos­sa liik­ku­mi­nen vai­kut­taa po­si­tii­vi­ses­ti ke­hom­me bak­tee­ri­kan­taan..

4. Luon­to lii­kut­taa huo­maa­mat­ta

Koi­ran ul­koi­lu­tus, mar­jas­ta­mi­nen, sie­nes­tä­mi­nen, lin­tu­jen tark­kai­lu ja mo­net muut luon­nos­sa ta­pah­tu­vat ak­ti­vi­tee­tit tar­jo­a­vat huo­maa­mat­ta hyö­ty­lii­kun­taa. Ne lii­kut­ta­vat hel­pos­ti nii­tä­kin, jot­ka ei­vät ole lii­kun­nas­ta kiin­nos­tu­nei­ta.

Mar­jas­ta­mis­ta voi pi­tää ter­veys­lii­kun­ta­na jo sen­kin ta­kia, kos­ka sen myö­tä ko­tiin­kin ker­tyy ter­veel­lis­tä pop­sit­ta­vaa. Mar­jat si­säl­tä­vät muun mu­as­sa an­ti­ok­si­dant­te­ja, vi­ta­mii­ne­ja, ki­ven­näi­sai­nei­ta ja kui­tu­ja. Saat­taa­pa mar­jois­ta löy­tyä myös kai­ken­lais­ta hyö­dyl­lis­tä bak­tee­ri­kan­nal­lem­me.

5. Luon­to tree­naa ta­sa­pai­noa, ni­ve­liä, luus­toa ja li­hak­sia

Kä­ve­le­mi­nen epä­ta­sai­ses­sa maas­tos­sa har­jaan­nut­taa ta­sa­pai­noa ja kuor­mit­taa ke­hoa mo­ni­puo­li­ses­ti. Jo kii­pe­ä­mi­nen mä­keä ylös ja las­keu­tu­mi­nen alas tar­jo­a­vat hy­vää tree­niä ja pi­tä­vät yl­lä ni­vel­ten toi­min­ta­ky­kyä.

Lii­kun­ta vah­vis­taa myös esi­mer­kik­si luus­toa. Luu vah­vis­tuu siel­tä, mis­tä sitä käy­te­tään. Kun esi­mer­kik­si mä­keä las­keu­dut­ta­es­sa jal­kaan koh­dis­tuu jat­ku­via pie­niä tä­räh­dyk­siä, se te­kee hy­vää koko ala­raa­jo­jen luus­toil­le.

Luon­to tar­jo­aa mo­ni­puo­lis­ta li­has­jump­paa huo­maa­mat­ta. Kun mar­jas­ta­ja liik­kuu koko ajan kyyk­kyyn ja ylös, suu­ret rei­si­li­hak­set saa­vat te­ho­kas­ta tree­niä.

Ke­sä­mök­ki tar­jo­aa lu­kui­sia li­has­kun­to­ras­te­ja tyy­liin puu­tar­ha­työt, ran­ta­kais­li­kon niit­tä­mi­nen ja polt­to­pui­den pilk­ko­mi­nen – jos vain nii­tä teem­me.

6. Ui ja ve­si­juok­se luon­non­ve­sis­sä

Usein mök­ki­ran­nan ve­sis­sä käy­dään vain pu­lah­ta­mas­sa sau­nan jäl­keen. Ve­si­lii­kun­taa kan­nat­tai­si har­ras­taa enem­män­kin. Ui­mi­nen tar­jo­aa hy­vää tree­niä koko ke­hol­le ja vah­vis­taa myös hen­gi­tys- sekä ve­ren­kier­to­e­li­mis­töä. Ve­den ke­ven­tä­vän vai­ku­tuk­sen an­si­os­ta ui­mi­nen so­pii hy­vin myös yli­pai­noi­sil­le ja ni­vel­vai­vai­sil­le.

Jot­ta ve­des­sä liik­ku­mi­nen mais­tuu, ei­kä tun­nu lii­an ras­kaal­ta, kan­nat­taa opis­kel­la ui­maan oi­kein esi­mer­kik­si ui­ma­seu­ran jär­jes­tä­mäl­lä tek­niik­ka­kurs­sil­la

Luon­non­ve­det poik­ke­a­vat kui­ten­kin ui­ma­hal­lin kont­rol­loi­dus­ta ym­pä­ris­tös­tä. Tur­val­li­suus­syis­tä on usein fik­suin­ta ui­da ran­nan myö­täi­ses­ti.

Pait­si ui­mi­seen, luon­non­ve­det so­pi­vat oi­val­li­ses­ti myös ve­si­juok­suun.

7. Luon­nos­sa il­ma on ha­pe­kas­ta

Hap­pi on elin­tär­ke­ää so­lu­jem­me ja koko eli­mis­töm­me toi­min­nal­le sekä ter­vey­del­le. Eli­mis­töm­me re­a­goi her­käs­ti ha­pen mää­rään. Vä­häi­nen hap­pi­mää­rä on omi­aan vä­syt­tä­mään ja voi ai­heut­taa esi­mer­kik­si pään­sär­kyä. Run­sas ha­pen­saan­ti aut­taa puo­les­taan pi­tä­mään yl­lä vi­reys­ta­soa.

Luon­nos­sa il­ma on puh­das­ta ja ha­pe­kas­ta. Tut­ki­mus­ten mu­kaan puh­taas­sa luon­nos­sa juok­se­mi­nen voit­taa­kin ter­veys­vai­ku­tuk­sil­taan sa­man­lai­sen lii­kun­ta­suo­ri­tuk­sen vil­kas­lii­ken­tei­sen tien var­rel­la, jos­sa il­mas­sa on pa­ko­kaa­sua, pö­lyä ja pien­par­tik­ke­lei­ta.

Asi­an­tun­ti­jat:

Maan­tie­tei­li­jä Mar­ko Lep­pä­nen (Koh­dat 1-2)

Lää­ke­tie­teen toh­to­ri Har­ri He­la­jär­vi, Paa­vo Nur­mi –kes­kus (Koh­dat 3-7)