SYY­TÄ EI TIE­DE­TÄ

Kun ih­mi­nen van­he­nee, ni­ve­let­kin uh­kaa­vat ku­lua. Ni­vel­rik­ko eli art­roo­si on ylei­nen kan­san­tau­ti, ja yli 40 000 suo­ma­lais­ta jää sen ta­kia en­ne­nai­kai­ses­ti eläk­keel­le.

Bu­le­var­din kli­ni­kan joh­ta­va lää­kä­ri do­sent­ti Jan Las­sus ker­too, et­tä eli­ni­än pi­te­ne­mi­nen on li­sän­nyt ni­vel­rik­ko­ja.

"Kun kes­ki-ikä on nous­sut no­pe­as­ti, ih­mis­ruu­miin evo­luu­tio ei ole py­sy­nyt pe­räs­sä", Las­sus luon­neh­tii.

Pol­ven ni­vel­rik­koa esiin­tyy 20–40 pro­sen­til­la yli 75-vuo­ti­ais­ta. Iän mu­ka­na yleis­ty­vää sai­raut­ta ei al­le ne­li­kymp­pi­sil­lä juu­ri ta­va­ta.

Lon­kan ni­vel­rik­koa on 10–25 pro­sen­til­la yli 55-vuo­ti­ais­ta. Nil­kan ni­vel­rik­ko on huo­mat­ta­vas­ti har­vi­nai­sem­pi ja liit­tyy lä­hes ai­na ai­kai­sem­paan sai­rau­teen tai vam­maan.

"Kan­san­ta­jui­ses­ti sa­no­en ni­vel­rik­ko tar­koit­taa sitä, et­tä kah­den luun vä­lis­sä ole­van ni­ve­len rus­to va­hin­goit­tuu", Las­sus ker­too.

Luu tu­lee toi­sel­ta puo­lel­ta pal­jaak­si ja al­kaa re­piä toi­sen puo­len rus­toa. Lo­pul­ta luut osu­vat toi­siin­sa.

Tila on ää­rim­mäi­sen ki­vu­li­as. Täs­sä vai­hees­sa eli­mis­tö jäy­kis­tää ni­ve­len.

Ni­vel­ri­kon syn­ty­me­ka­nis­mi on tun­te­ma­ton. Pe­rin­nöl­li­sil­lä te­ki­jöil­lä lie­nee sii­hen suu­rin vai­ku­tus. Myös ni­ve­len vam­mat, sai­rau­det ja ke­hi­tys­häi­ri­öt voi­vat vai­kut­taa sen syn­tyyn.

Tun­net­tu­ja pol­ven ni­vel­ri­kon ris­ki­te­ki­jöi­tä ovat lii­ka­pai­noi­suus, ras­kas ruu­miil­li­nen työ ja ni­ve­len tois­tu­va kova kuor­mi­tus. Nii­den yh­teys lon­kan ni­vel­rik­koon ei kui­ten­kaan ole yh­tä sel­vä.

Ta­pa­tur­mat voi­vat edis­tää min­kä ta­han­sa ni­ve­len ni­vel­rik­koa.

EH­KÄI­SY JA LÄÄK­KEET

Ni­vel­rik­koon ei ole pa­ran­ta­vaa ei­kä tau­din ete­ne­mis­tä es­tä­vää hoi­toa. Lää­ke­hoi­dol­la ja fy­si­o­te­ra­pi­al­la on kui­ten­kin mah­dol­lis­ta lie­vit­tää oi­rei­ta ja pi­tää toi­min­ta­ky­kyä yl­lä.

Yli­pai­non vält­tä­mi­nen ja ni­ve­liä kuor­mit­ta­ma­ton lii­kun­ta sääs­tä­vät ni­ve­liä. Har­joit­te­lu kan­nat­taa Las­suk­sen mu­kaan aloit­taa hy­vis­sä ajoin.

"Yh­den ki­lon li­ho­mi­nen tuo joka as­ke­leel­la pol­veen nel­jän ki­lon li­sä­kuor­man", hän se­lit­tää. "Elä­mäl­lä ter­veel­li­ses­ti ja py­sy­mäl­lä hoik­ka­na ni­vel­rik­koa voi eh­käis­tä."

Ni­vel­vai­vo­jen sel­vit­te­ly kuu­luu pe­rus­ter­vey­den­huol­toon, esi­mer­kik­si työ­ter­veys- tai ter­veys­kes­kus­lää­kä­ril­le.

"Yleis­lää­kä­rit osaa­vat aloit­taa hoi­don. Nämä ovat niin ylei­siä sai­rauk­sia."

Al­ku­vai­heen hoi­to­na käy­te­tään ki­pu­lää­ket­tä ja fy­si­o­te­ra­pi­aa. Pyr­ki­mys on lie­vit­tää ki­pua en­si­si­jai­ses­ti pa­ra­se­ta­mo­lil­la, sil­lä tu­leh­dus­ki­pu­lääk­kei­den pit­kä­ai­kai­seen käyt­töön liit­tyy va­ka­via hait­ta­vai­ku­tuk­sia.

KI­RUR­GI­NEN HOI­TO

Kun lää­ke­hoi­to ja fy­si­o­te­ra­pia ei­vät enää pidä ki­pua pois­sa ja toi­min­ta­ky­kyä tal­lel­la, on poh­dit­ta­va eri­lai­sia ki­rur­gi­sia hoi­to­ja kei­no­te­koi­sis­ta pin­noit­teis­ta te­ko­ni­vel­leik­kauk­seen.

"Jul­ki­sel­la puo­lel­la hoi­toon pää­see ihan hy­vin, jos­kin jo­non kaut­ta. Pol­ven te­ko­ni­vel­leik­kaus mak­saa yk­si­tyis­sai­raa­las­sa 10 000–15 000 eu­roa, jos­ta Kela kor­vaa 300 eu­roa", Las­sus ker­too.

Leik­kaus ei Las­suk­sen mu­kaan kui­ten­kaan vai­keu­du sii­tä, et­tä ni­vel­rik­ko pa­he­nee. Pro­tee­si ja te­ko­ni­vel pi­täi­si­kin asen­taa mah­dol­li­sim­man myö­häi­sel­lä iäl­lä.

"Hyvä pro­tee­si kes­tää eli­mis­tös­sä 15 vuot­ta. Vaih­ta­mi­nen on on­gel­mal­li­sem­paa kuin en­sim­mäi­nen lait­to."

Te­ko­ni­vel­ki­rur­gia ko­hen­taa tut­ki­mus­ten mu­kaan elä­män­laa­tua usein huo­mat­ta­vas­ti.

Eten­kin nuo­ria ni­vel­rik­ko­po­ti­lai­ta hoi­de­taan an­ta­mal­la eri­lai­sia ni­vel­ten kit­kaa vä­hen­tä­viä pis­tok­sia sekä tä­hys­tyk­sel­lä, jos­sa puut­tu­vaa rus­to­ku­dos­ta yri­te­tään saa­da kas­va­maan uu­del­leen.

PYÖ­RÄI­LY, UIN­TI, HIIH­TO

Te­ko­ni­vel­leik­kaus­ten jäl­kei­set fy­sio-te­ra­pi­a­jak­sot on Jan Las­suk­sen mu­kaan to­det­tu vai­kut­ta­vak­si hoi­dok­si. Fy­si­o­te­ra­peut­ti  Pet­ri Ris­sa­nen Bu­le­var­din kli­ni­kal­ta sa­noo, et­tä sa­man­tyyp­pi­nen har­joit­te­lu so­pii usein sekä ni­vel­ten ku­lu­mis­ta en­nal­ta eh­käi­se­väk­si et­tä kun­tout­ta­vak­si lii­kun­nak­si.

Vah­vat li­hak­set vä­hen­tä­vät ni­vel­ten kuor­mi­tus­ta. Myös ta­sa­pai­no­har­joi­tuk­set ovat tär­kei­tä, sil­lä kaa­tu­mi­nen li­sää ni­vel­vam­mo­jen rik­siä.

Pet­ri Ris­sa­nen suo­sit­taa har­joit­te­luk­si muun mu­as­sa pyö­räi­lyä, maas­to­hiih­toa ja ve­si­lii­kun­taa. Pari kol­me ker­taa vii­kos­sa on hä­nen mu­kaan­sa so­pi­va mää­rä kun­non pa­ran­ta­mi­seen.

ARI LAH­DEN­MÄ­KI TEKS­TI

Oma Ai­ka 2/2013