1. Unet­to­muut­ta on ti­la­päis­tä ja kroo­nis­ta. Stres­siin, sai­ras­ta­mi­seen tai isoi­hin elä­män­muu­tok­siin liit­ty­vä ti­la­päi­nen unet­to­muus on nor­maa­lia.

2. 10–12 % suo­ma­lai­sis­ta on kroo­ni­ses­ti unet­to­mia.

3. Kroo­ni­nen unet­to­muus vaa­tii hoi­toa, sil­lä se hei­ken­tää elä­män­laa­tua, li­sää on­net­to­muu­salt­tiut­ta ja ris­kiä sai­ras­tua mo­niin sai­rauk­siin, ku­ten 2-tyy­pin di­a­be­tek­seen ja ma­sen­nuk­seen.

4. Unet­to­muut­ta on kol­men­lais­ta: vai­keus nu­kah­taa, he­räi­ly kes­ken unien, lii­an var­hai­nen he­rää­mi­nen. Pa­him­mil­laan une­ton kär­sii kai­kis­ta unet­to­muu­den muo­dois­ta yh­tä ai­kaa.

5. Jos­kus unet­to­muu­den taus­tal­la on jo­kin sai­raus, ku­ten uni­pa­nea tai le­vot­to­mat ja­lat -oi­reyh­ty­mä. Myös vaih­de­vuo­det ai­heut­ta­vat unet­to­muut­ta. Myös tie­tyt lää­ke­ai­neet, ku­ten kor­ti­so­ni, voi­vat ai­heut­taa yli­vi­reyt­tä ja unet­to­muut­ta.

6. Unet­to­muus pe­riy­tyy ge­neet­ti­ses­ti jos­sain mää­rin. Huo­nou­ni­suus voi pe­riy­tyä myös huo­non vuo­ro­kau­si­ryt­min pe­riy­ty­mi­se­nä. Se voi pe­riy­tyä myös so­si­aa­li­ses­ti: jos van­hem­mat nuk­ku­vat huo­nos­ti, per­hees­sä kiin­ni­te­tään pal­jon huo­mi­o­ta nuk­ku­mi­seen.

7. Joka kol­mas työs­sä käy­vä kär­sii unet­to­muu­des­ta 3–4 päi­vä­nä vii­kos­sa, yleen­sä työ­vii­kon ai­ka­na.

8. Nai­set kär­si­vät unet­to­muu­des­ta use­am­min kuin mie­het. Il­ta­vir­kut po­te­vat unet­to­muut­ta use­am­min kuin aa­mu­vir­kut.

9. Sekä ti­la­päi­ses­tä et­tä pit­kä­kes­toi­ses­ta unet­to­muu­des­ta kär­si­vien työs­sä käy­vien mää­rä on kas­va­nut vii­me vuo­si­kym­me­nien ai­ka­na.

10. Unet­to­muus on kan­san­tau­ti.