Kor­va­tul­pat?

● Jos ker­ros­ta­los­sa nak­suu, ei ole hyvä to­tut­taa it­se­ään kor­va­tulp­piin.

● Jos kump­pa­ni ko­vas­ti kuor­saa, kor­va­tul­pat ovat pai­kal­laan. To­sin hel­pos­ti eh­dol­lis­tut niin, et­tä tul­pat pi­tää ol­la ai­na ja joka pai­kas­sa.

Yk­sin vai yh­des­sä?

● On yk­si­löl­lis­tä, nuk­kuu­ko hy­vin yk­sin vai toi­sen vie­res­sä. Jos tar­vit­see ti­laa ja rau­haa, asia pi­tää kump­pa­nil­le se­lit­tää.

● Kis­sal­la ja koi­ral­la­kin voi ol­la vie­res­sä rau­hoit­ta­va vai­ku­tus.

Te­ra­pi­aa vai lää­ket­tä?

● Lääk­keet­tö­mät kei­not ovat en­si­si­jai­sia unet­to­muu­den hoi­dos­sa.

● Jos­kus tar­vi­taan lää­ke tu­ke­maan muu­ta hoi­toa, esi­mer­kik­si mie­li­a­la­lää­ke pie­nel­lä an­nok­sel­la.

● Vä­li­ai­kai­seen käyt­töön tar­koi­te­tut nu­kah­ta­mis­lääk­keet vä­hen­tä­vät sy­vän unen mää­rää, joka on unen tär­kein vai­he.

● Jat­ku­va uni­lääk­keen käyt­tö on ta­val­li­nen syy pit­kä­ai­kai­seen unet­to­muu­teen.

Lue myös: En­tä jos unet­to­muus on­kin ys­tä­vä­si?

Ko­kei­le myös näi­tä uni­on­gel­miin:

● Puhu it­sel­le­si kuin par­haal­le ys­tä­väl­le – kan­nus­ta­en ja myö­tä­tun­toi­ses­ti.

● Va­raa ai­kaa ren­tou­tu­mi­seen ja haus­kan­pi­toon.

● Ole ter­veel­lä ta­val­la it­se­käs – puo­lus­ta ra­jo­ja­si.

● Opet­te­le an­ta­maan an­teek­si it­sel­le­si ja muil­le.

● Opet­te­le pu­hu­maan tun­teis­ta­si.

● Har­joit­te­le myön­tei­siä, ra­ken­ta­via aja­tuk­sia.

● Luo ko­tiin miel­lyt­tä­vä il­ma­pii­ri.

● Jos uni ei tule, rau­hoi­ta it­se­ä­si kuin las­ta: Ei hä­tää!

Lue myös: Näin pää­set uni­vai­keuk­sis­ta eroon – asi­an­tun­ti­jan 6 neu­voa

Mis­tä uni­on­gel­mat ja unet­to­muus joh­tu­vat?

Unet­to­muus tar­koit­taa tois­tu­vaa vai­keut­ta nu­kah­taa tai py­syä unes­sa, tois­tu­via aa­mu­yön he­rää­mi­siä tai huo­no­laa­tuis­ta yö­un­ta, jol­loin nuk­ku­ja ei koe it­se­ään aa­mul­la vir­ke­äk­si ja le­vän­neek­si.

Jos nuk­ku­mis­vai­keuk­sia on vä­hin­tään kol­me ker­taa vii­kos­sa, pu­hu­taan unet­to­muus­häi­ri­ös­tä. Jos häi­riö jat­kuu vä­hin­tään kol­me kuu­kaut­ta, sen kat­so­taan muut­tu­neen kroo­ni­sek­si.

Pit­kä­ai­kai­ses­ta unet­to­muu­des­ta kär­sii noin 12 pro­sent­tia suo­ma­lai­sis­ta. Noin kol­man­nes ai­kui­sis­ta po­tee ajoit­tain unet­to­muu­soi­rei­ta.

Unet­to­muus al­kaa usein stres­saa­vas­ta elä­män­ti­lan­tees­ta tai se ke­hit­tyy sai­rau­den myö­tä.

Van­he­tes­sa unet­to­muus yleis­tyy sik­si, et­tä pit­kä­ai­kais­sai­rau­det ja ki­pu­ti­lat li­sään­ty­vät, ja toi­min­ta- ja lii­kun­ta­ky­ky heik­ke­nee.

Unen tar­ve ei vä­he­ne van­he­tes­sa, mut­ta unen ra­ken­ne muut­tuu, ja sy­vän unen vai­he vä­he­nee.

Lue myös: Ma­kuu­huo­nee­si voi ol­la huo­non unen syy­pää – tee nämä muu­tok­set heti

Näi­hin sai­rauk­siin liit­tyy uni­on­gel­mia:

● Ma­sen­tu­nei­suus ja ah­dis­tu­nei­suus sekä päih­de- ja lää­ke­riip­pu­vuus ai­heut­ta­vat usein uni­vai­keuk­sia.

● Neu­ro­lo­gi­set sai­rau­det, muis­ti­sai­rau­det, sy­dän- ja ve­ri­suo­ni­tau­dit, keuh­ko­sai­rau­det ja kil­pi­rau­ha­sen lii­ka­toi­min­ta saat­ta­vat ai­heut­taa unet­to­muut­ta.

● Uni­ap­nea on une­nai­kai­sia hen­gi­tys­kat­kok­sia ai­heut­ta­va sai­raus, joka joh­tuu ylä­hen­gi­tys­tei­den ah­tau­tu­mi­ses­ta.

● Nar­ko­lep­sia on har­vi­nai­nen, voi­ma­kas­ta vä­sy­mys­tä ja ta­ha­ton­ta nu­kah­te­lua ai­heut­ta­va sai­raus.

● Le­vot­to­mat ja­lat on oi­reyh­ty­mä, joka häi­rit­see nu­kah­ta­mis­ta.

● Ki­pu­po­ti­lais­ta val­ta­o­sa kär­sii unet­to­muu­des­ta.

Läh­teet: Su­san Pihl ja An­na-Mari Aro­nen: Unen­tai­dot – Löy­dä uni il­man lääk­kei­tä. Duo­de­cim 2015. Unet­to­muus. Käy­pä hoi­to -suo­si­tus 24.8.2017

Lue myös:

Mi­ten nu­kut? Näin tyy­pil­li­nen asen­to­si vai­kut­taa nuk­ku­mi­seen ja ke­hoon

3 x unet­to­man yön nik­sit – Ma­ria Vei­to­la, Kii­ra Kor­pi ja Emi­lia Vuo­ri­sal­mi vas­taa­vat!

10 neu­voa, joi­den avul­la nu­kut pa­rem­min