Saa­ras­ta, 49, tuli sink­ku en­sim­mäis­tä ker­taa yli 25 vuo­teen, kun hä­nen puo­li­son­sa ha­lu­si aloit­taa uu­den elä­män uu­den nai­sen kans­sa.

”Mie­he­ni jät­ti mi­nut puo­li vuot­ta sit­ten. Sek­sie­lä­män aloit­ta­mi­ses­ta uu­del­leen nou­si yl­lät­tä­vän iso asia. Se ei ole tun­tu­nut oi­ke­al­ta, ja pus­sai­lu­kin on tun­tu­nut pet­tä­mi­sel­tä. Myös muut­tu­nut ke­ho­ni on mie­ti­tyt­tä­nyt pal­jon. Mi­ten syn­nyt­tä­neen ja elä­mää näh­neen nai­sen var­ta­lol­la ja vat­sal­la voi enää har­ras­taa sek­siä…

En ole sek­sie­lä­mää vie­lä var­si­nai­ses­ti aloit­ta­nut, mut­ta ylit­tä­nyt jo suu­rim­man es­teen: olen hil­jat­tain har­ras­ta­nut sitä yh­den ker­ran.

Olin nuo­rem­pien työ­ka­ve­rei­de­ni kans­sa syö­mäs­sä, ja me­nim­me ex tem­po­re pai­kal­li­seen tans­si­ra­vin­to­laan il­lal­li­sen jäl­keen. Ih­mis­mas­san jou­kos­sa näin heti kiin­nos­ta­van mie­hen. Sa­noin työ­ka­ve­reil­le­ni, et­tä kat­so­kaa­pas, tuos­sa on mi­nun miesp­ro­to­tyyp­pi­ni.

Het­ken pääs­tä mies tuli jut­te­le­maan kans­sa­ni. Hän oli kym­me­nen vuot­ta nuo­rem­pi, ur­hei­lul­li­nen ja ko­mea. Ajat­te­lin, et­tä jos tuo mi­nut ha­lu­aa ja jos hä­nen kans­saan ky­ke­nen sek­siin, niin sen jäl­keen pys­tyn har­ras­ta­maan sek­siä ihan ke­nen ta­han­sa muun mie­hen kans­sa.”

Moni syys­tä tai toi­ses­ta yk­sin jää­nyt poh­tii pit­kään sek­sie­lä­män aloit­ta­mis­ta. Pari- ja  sek­su­aa­li­te­ra­peut­ti Tei­ja-Lii­sa Ran­nan kor­vaan Saa­ran ti­lan­ne kuu­los­taa hy­vin tu­tul­ta. Usein eron­nut tai les­kek­si jää­nyt poh­tii, kan­nat­taa­ko sek­si­tou­hui­hin yli­pää­tään enää ryh­tyä. Oli­si­ko hel­pom­paa vain ol­la il­man?

Te­ra­peut­ti Tei­ja-Lii­sa Ran­ta pai­not­taa, et­tä sek­sie­lä­mää ei ole mi­kään pak­ko aloit­taa uu­del­leen.

”Mut­ta ei kan­na­ta jää­dä mart­tyy­rik­si­kään ja kiel­tää jon­kun us­ko­muk­sen vuok­si it­sel­tään niin iha­naa nau­tin­toa kuin sek­si voi ol­la. Usein eten­kin les­ket poh­ti­vat sitä, mitä kuol­lut puo­li­so sa­noi­si uu­des­ta kump­pa­nis­ta. Sa­mal­la kuol­lut nos­te­taan ja­lus­tal­le, jol­le hän ei vält­tä­mät­tä edes kuu­lu.”

Ran­ta kan­nus­taa us­ko­maan sii­hen, et­tä oma on­ni oli­si puo­li­son­kin toi­ve. ”Se loh­dut­taa ja hel­pot­taa usein.”

Myös las­ten, ai­kuis­ten­kin, suh­tau­tu­mis­ta saa­te­taan aras­tel­la, vaik­ka elä­mää ei ele­tä ai­kui­sil­le lap­sil­le, vaan it­sel­le, Ran­ta muis­tut­taa.

”Kyse on myös sii­tä, ra­kas­taa­ko it­se­ään. Jos ra­kas­taa it­se­ään, mik­si kiel­täi­si it­sel­tään lä­hei­syy­den, kos­ke­tuk­sen ja sek­sin. Kan­nat­taa ope­tel­la ra­kas­ta­maan it­se­ään, ei hy­lä­tä. Mie­les­tä­ni sek­su­aa­li­suu­den ja sek­sin kiel­tä­mi­nen on it­sen­sä hyl­kää­mis­tä”, Tei­ja-Lii­sa Ran­ta sa­noo.

Myös sek­sin lu­kui­sat ter­veys­vai­ku­tuk­set puol­ta­vat, et­tä sek­sie­lä­mä kan­nat­taa aloit­taa pit­kän­kin tau­on jäl­keen.

Mi­ten Saa­ran il­ta ete­ni? Vaik­ka hän­tä jän­nit­ti, muu­ta­man drin­kin roh­kai­se­ma­na hän päät­ti läh­teä mie­hen ho­tel­li­huo­nee­seen.

”Mies ker­toi ole­van­sa eron­nut. Oli tai ei, pää­tin, et­tei se ole mi­nun on­gel­ma­ni. Jo­kai­nen on vas­tuus­sa it­ses­tään.

Sa­noin hä­nel­le suo­raan, et­ten vält­tä­mät­tä ha­lua sek­siä, mut­ta suu­te­le­mi­nen oli­si iha­naa.

Kaik­ki oli luon­nol­lis­ta – ja tai­vaal­lis­ta. Yh­den yön ju­tus­ta jäi hyvä muis­to. Mies oli kiin­nos­tu­nut nau­tin­nos­ta­ni.

Suu­del­mat joh­ti­vat sek­siin.

Unoh­din täy­sin syn­nyt­tä­neen nai­sen vat­sa­ni. Ei se häi­rin­nyt tätä ur­hei­li­jan kro­pan oman­nut­ta mies­tä­kään.

Kon­do­min kans­sa säh­lää­mis­tä pel­kä­sin, mut­ta ei se ol­lut mi­tään säh­lää­mis­tä, ku­ten jos­kus nuo­re­na.

Pa­rin päi­vän pääs­tä ih­met­te­lin ki­pei­tä li­hak­si­a­ni. Sit­ten muis­tin ja hy­myi­lin: sek­si oli hy­vää tree­niä. En­nen kaik­kea se oli hy­vää tree­niä omal­le mie­lel­le­ni.

Iso taak­ka on nyt pois­sa har­teil­ta­ni. Seu­raa­vaan ker­taan olen pal­jon val­miim­pi. Jos­sain vai­hees­sa olen val­mis myös uu­teen pa­ri­suh­tee­seen."

Sek­su­aa­li­te­ra­peut­ti Tei­ja-Lii­sa Ran­ta tun­nis­taa myös Saa­ran ko­ke­mat ul­ko­nä­kö­pai­neet. Aloit­ta­mi­nen voi tun­tua jopa pe­lot­ta­val­ta: Kuka voi ha­lu­ta mi­nua? Keh­taan­ko rii­sua uu­den ih­mi­sen edes­sä? Kel­paan­ko?

Pie­ni ul­ko­nä­kö­pai­ne voi te­ra­peu­tin mie­les­tä ol­la hy­vä­kin, sil­lä se voi ol­la syy huo­leh­tia it­ses­tään. Sitä ei kui­ten­kaan pidä teh­dä toi­sen, vaan it­sen­sä ta­kia.

”Vain sinä it­se tie­dät, mil­loin on oi­kea ai­ka pal­jas­taa mil­li­si ja sent­ti­si. Sama pä­tee myös mie­hiin.”

Näin ker­too 50-vuo­ti­as Sari:

”Olin ol­lut pit­kään pa­ri­suh­tees­sa, jos­sa kaik­ki ei ol­lut vii­mei­si­nä vuo­si­na ihan kun­nos­sa. Sek­siä oli hy­vin vä­hän vii­mei­sien vuo­sien ai­ka­na joh­tu­en mie­he­ni sai­ras­tu­mi­ses­ta. Eroa teh­tiin pit­kään, kos­ka mo­net asi­at oli­vat hy­vin, mut­ta ei­vät sit­ten kui­ten­kaan. Mi­nua as­kar­rut­ti muun mu­as­sa se, kel­paan­ko enää ke­nel­le­kään. Mitä jos elän lop­pu­e­lä­mä­ni yk­sin?

Yl­lä­tyk­se­ni oli suu­ri, kun va­pail­la mark­ki­noil­la ol­les­sa­ni huo­ma­sin, et­tä nuo­rem­mat mie­het oli­vat mi­nus­ta kiin­nos­tu­nei­ta. Ajat­te­lin, et­tä voi­si­han sitä ko­keil­la, mil­lais­ta sek­si oli­si, kun ei tar­vit­si­si jän­nit­tää, kes­tää­kö erek­tio. Ja jos sitä sai­si use­am­min kuin ker­ran kuus­sa tai ker­ran puo­les­sa vuo­des­sa.

Ryh­dyin ta­pai­le­maan it­se­ä­ni 19 vuot­ta nuo­rem­paa mies­tä. Kuu­kau­den ku­lut­tua us­kal­tau­duin har­ras­ta­maan sek­siä en­sim­mäi­sen ker­ran.

Sek­si on jat­ku­nut yh­tä kiih­ke­ä­nä sii­tä läh­tien. Nyt olem­me läh­dös­sä kah­den vii­kon lem­men­lo­mal­le.

On iha­naa kuul­la, et­tä on kaik­kein kau­nein ja et­tä kel­paan täl­lai­se­na. Tämä on kyl­lä pa­ras­ta, mitä vii­si­kymp­pi­sel­le nai­sel­le voi ta­pah­tua.

Kau­an­ko tämä kes­tää? Voi­ko tämä kes­tää? Mikä suh­de muka kes­tää ikui­ses­ti? En tie­dä. Tie­dän vain, et­tä ai­on naut­tia täs­tä täy­sil­lä.”

Voi­ko ai­kui­se­na ol­la ka­ve­ri­sek­siä?

Pari- ja sek­su­aa­li­te­ra­peut­ti Tei­ja-Lii­sa Ran­ta vas­taa: ”Ka­ve­ri­sek­siä voi ol­la mis­sä iäs­sä ta­han­sa. Toi­nen jut­tu on se, ha­lu­aa­ko ai­kui­se­na enää pelk­kää ka­ve­ri­sek­siä. Ka­ve­ri­sek­sis­sä ohi­te­taan useim­mi­ten lä­hei­syys ja vain no­pe­as­ti har­ras­te­taan sek­siä. Riit­tää­kö se? Jo­kai­sen ih­mi­sen täy­tyy rat­kais­ta se omal­la koh­dal­laan. En läh­ti­si tuo­mit­se­maan ka­ve­ri­sek­siä, en myös­kään kan­nus­ta­maan sen har­ras­ta­mi­seen.”

Kyse on pit­käl­ti it­se­tun­nos­ta. Jo­kai­nen saa vah­vuut­ta sii­tä, et­tä on löy­tä­nyt it­sen­sä ja ta­sa­pai­non it­sen­sä kans­sa. Sil­loin tie­tää, mil­loin on jär­ke­vä sa­noa ei ja mil­loin kyl­lä.

”Pe­lois­ta huo­li­mat­ta on olen­nais­ta osa­ta elää täs­sä ja nyt. Ei men­nees­sä, ei lii­kaa tu­le­vas­sa. Myös sii­tä on kyse, kun tau­on jäl­keen aloit­te­lee uut­ta sek­sie­lä­mää”, Tei­ja-Lii­sa Ran­ta sa­noo.

Su­rul­lis­ta on Ran­nan mu­kaan se, jos jät­tää elä­män­sä elä­mät­tä. Esi­mer­kik­si ko­sol­ti louk­kauk­sia si­säl­tä­neis­tä erois­ta saat­taa syn­tyä lei­ma, jon­ka hel­pos­ti lyö jo­kai­sen vas­tak­kai­sen su­ku­puo­len edus­ta­jan ot­saan: kaik­ki mie­het ovat si­ko­ja, kaik­ki nai­set ovat huo­ria.

”Täl­lai­nen lei­maa­mi­nen on oman vas­tuun ja tun­tei­den kä­sit­te­le­mi­sen väis­tä­mis­tä. Sil­loin jää elä­mä elä­mät­tä, kos­ka on omas­sa vi­has­saan kiin­ni”, Ran­ta sa­noo.

Uu­des­sa suh­tees­sa on hyvä ede­tä suh­teen hi­taam­man osa­puo­len tah­dis­sa, jot­ta vauh­ti ei ala ah­dis­taa

hän­tä. Sän­kyyn ei ole pak­ko hy­pä­tä heti. Tär­kein­tä on toi­mia si­ten, et­tä it­ses­tä tun­tuu hy­väl­tä.

”En­nak­ko­luu­lo­jen vuok­si ei kan­na­ta myös­kään kiel­täy­tyä mah­dol­li­suu­des­ta tu­tus­tua uu­siin ih­mi­siin. Tyy­pil­li­ses­ti en­nak­ko­luu­lo­ja koh­dis­tuu suu­reen ikä­e­roon; sitä jou­tu­vat poh­ti­maan niin nai­set kuin mie­het”, Tei­ja-Lii­sa Ran­ta ker­too.

Sek­si te­kee ter­veem­mäk­si

Sek­sin kul­ta-ai­ka voi hy­vin al­kaa vas­ta vii­sis­sä­kym­me­nis­sä, sil­lä ikä tuo ko­ke­mus­ta ja var­muut­ta. Sek­si on hy­väk­si myös ter­vey­del­le: sil­lä on to­det­tu lu­kui­sia ter­veys­vai­ku­tuk­sia.

◗ Sek­si te­kee hy­vää sy­dä­mel­le ja ve­ren­kier­rol­le, sil­lä se nos­taa sy­ket­tä. Erääs­sä tut­ki­muk­ses­sa sek­sin har­ras­ta­mi­nen kol­mes­ti vii­kos­sa to­det­tiin pie­nen­tä­vän sy­dän­koh­tauk­sen ris­kiä jopa 50 pro­sen­til­la.

◗ Sek­si saa hy­väl­le tuu­lel­le va­paut­ta­es­saan ke­hon mie­li­hy­vä­hor­mo­ne­ja. Sek­si myös vä­hen­tää stres­siä.

◗ Sek­sin har­ras­ta­mi­nen li­sää est­ro­gee­ni­hor­mo­nin mää­rää nai­sil­la teh­den hiuk­set kiil­tä­väm­mik­si ja ihon peh­me­äm­mäk­si.

◗ Sek­si voi pi­den­tää jopa eli­ni­kää. Sään­nöl­lis­ten or­gas­mien saa­mi­nen on to­det­tu pi­den­tä­vän ih­mi­sen eli­ni­kää use­al­la vuo­del­la.