Artikkeli
Reportaasi

Vesa-Matti Väärä

Tutkimusmatka Turkuun - Suomen vanhimpaan kaupunkiin

Aurajoen rannoille suuntaava retkikunta löytää merkkejä koko Suomen historiasta, elävää kaupunkikulttuuria, mielenkiintoista teatteria ja houkuttelevia ravintoloita.

Kauppatorin kaivaukset tarjoavat uutta tietoa Turun paloa edeltäneestä ajasta.

Kauppatorin kaivaukset tarjoavat uutta tietoa Turun paloa edeltäneestä ajasta.

Vesa-Matti Väärä

Tu­run kaup­pa­to­ril­la ar­ke­o­lo­git seu­lo­vat mul­taa pie­nil­lä la­pi­oil­laan. Au­rin­ko ter­veh­tii sa­to­ja vuo­sia pii­los­sa ol­lei­ta maa­ker­rok­sia, van­ho­jen ta­lo­jen pe­rus­tuk­sia sekä mu­ku­la­ki­vi­ka­tua.

- Meil­le piir­tyy vai­he vai­heel­ta tar­kem­pi kuva sii­tä, mil­tä tääl­lä näyt­ti en­nen Tu­run pa­loa vuon­na 1827. Kun me­nem­me sy­vem­mäl­le, niin pää­sem­me ai­na 1600-lu­vul­le as­ti, Muu­ri­tut­ki­mus Oy:n ar­ke­o­lo­gi Mai­ja He­la­maa ker­too.

Maam­me van­hin kau­pun­ki on pe­rus­tet­tu 1200 -lu­vul­la. Sen vink­ke­lis­tä kaup­pa­to­ri on ol­lut ny­kyi­sel­lä pai­kal­laan vas­ta kot­va­sen eli noin pa­ri­sa­taa vuot­ta. En­nen sitä to­ri­kes­kus si­jait­si tuo­mi­o­kir­kon ku­pees­sa ja kaup­pa­to­rin pai­kal­la oli asuin­ta­lo­ja.

Ar­ke­o­lo­gi­sia kai­vauk­sia teh­dään nyt, kos­ka to­ria uu­dis­te­taan - ja mitä il­mei­sem­min sen al­le ra­ken­ne­taan pian al­ku­a­suk­kai­den pa­ris­sa pal­jon kiis­te­lyä he­rät­tä­nyt to­ri­park­ki.

Kuva al­kaa hah­mot­tua sekä Tu­run his­to­ri­as­ta et­tä täs­tä päi­väs­tä. Ar­ke­o­lo­gien hil­jais­ta uu­ras­tus­ta seu­ra­tes­sam­me huo­maam­me, et­tä hei­dän työn­sä ei tai­da­kaan ol­la ihan sa­man­lais­ta kuin In­di­a­na Jo­nes on meil­le us­ko­tel­lut

- No meil­lä on vä­hem­män vauh­tia ja vaa­ral­li­sia ti­lan­tei­ta. Ei­kä maan al­ta nyt löy­dä ihan joka ker­ta ka­don­nei­ta temp­pe­lei­tä, He­la­maa sa­noo ja nau­rah­taa.

Turun tuomiokirkko kertoo myös suurvalta-ajan sotaherrojen historiasta.

Turun tuomiokirkko kertoo myös suurvalta-ajan sotaherrojen historiasta.

Vesa-Matti Väärä

Turun tuomiokirkon lattiassa on kissan jäljet.

Turun tuomiokirkon lattiassa on kissan jäljet.

Vesa-Matti Väärä

Tas­sun­jäl­kiä tuo­mi­o­kir­kos­sa

Siir­rym­me hel­pos­ti löy­det­tä­vään temp­pe­liin täl pual jok­ke. Tu­run tuo­mi­o­kir­kos­sa mei­tä odot­taa jo opas An­na­ma­ri Lai­ne.

Vaik­ka Tu­run tuo­mi­o­kirk­ko on maam­me kan­sal­lis­py­häk­kö, se ker­too vä­hin­tään yh­tä pal­jon maal­li­ses­ta tai­val­luk­ses­ta kuin hen­gel­li­ses­tä kil­voit­te­lus­ta.

Aloi­tam­me Kaa­ri­na Mau­nun­tyt­tä­ren, ai­no­an Suo­meen hau­da­tun ku­nin­kaal­li­sen hau­dal­ta.

- Kaa­ri­na oli ta­val­li­nen por­va­ris­tyt­tö, jon­ka ku­nin­gas Ee­rik XIV nos­ti ku­nin­gat­ta­rek­seen. Tämä oli it­se asi­as­sa vii­mei­nen niit­ti aa­te­lis­su­vuil­le, jot­ka Ee­rik oli suu­tut­ta­nut jo ai­kai­sem­min, Lai­ne ker­too.

Meil­lä on pie­ni aa­vis­tus, et­tä pa­laam­me 1500-lu­vun vä­rik­käi­siin vai­hei­siin vie­lä myö­hem­min Tu­run lin­nas­sa.

Käym­me kat­so­mas­sa vie­lä muun mu­as­sa 1600-lu­vun Ruot­sin suur­val­ta-ajan so­ta­her­ro­jen Åke Tot­tin eli "Poh­jo­lan lu­mi­au­ran" ja Tors­ten Stål­hands­ken eli Tors­ti Rau­ta­hans­kan haar­nis­ko­ja.

Erääs­sä si­vu­kap­pe­lis­sa huo­mio kiin­nit­tyy kis­san tas­sun­jäl­kiin lat­ti­as­sa. Vi­ral­li­sen se­li­tyk­sen mu­kaan jäl­jet ovat pai­nu­neet tii­leen sen val­mis­tus­vai­hees­sa.

Vai oli­si­ko­han ky­sees­sä sit­ten­kin vies­ti Tu­run lin­nan tont­tu-ukon Mur­re-kis­sal­ta – olem­me­ko lä­hel­lä sa­tu­se­tä Sa­ka­ri To­pe­liuk­sen­kin mai­nit­se­maa sa­la­käy­tä­vää Tu­run lin­naan?

Vesa-Matti Väärä

Aurajoen rantapenkereillä on viihtyisiä istuskelupaikkoja.

Aurajoen rantapenkereillä on viihtyisiä istuskelupaikkoja.

Vesa-Matti Väärä

Tur­ku­lais­ten ke­säi­nen olo­huo­ne

Läh­dem­me kä­ve­ly­ret­kel­le Au­ra­jo­en ran­taan, Tu­run ke­säi­seen olo­huo­nee­seen. Ran­ta­pen­ke­reil­lä riit­tää au­rin­go­not­ta­jia, ran­ta­kah­vi­lois­sa ja jo­ki­lai­vois­sa asi­ak­kai­ta.

-Vä­hän ai­kaa sit­ten opis­ke­li­jat jär­jes­ti­vät taas pe­rin­tei­sen jo­ki­lai­vu­ri­kurs­sin­sa, mis­sä ta­voit­tee­na on kier­tää mah­dol­li­sim­man mon­ta joen kah­des­ta­tois­ta ra­vin­to­la­lai­vas­ta, Lai­ne ker­too.

Kau­nii­na ke­sä­päi­vä­nä ih­mis­ten hymy on her­käs­sä. Mut­ta tur­ku­lai­sil­la on ol­lut vii­me ai­koi­na pal­jon mui­ta­kin ilon ai­hei­ta. Muun mu­as­sa Mey­e­rin te­la­kal­la ja koh­tuul­li­sen lä­hel­lä si­jait­se­val­la Uu­den­kau­pun­gin au­to­teh­taal­la me­nee ny­ky­ään niin lu­jaa, et­tä Var­si­nais-Suo­mi on nous­sut koko maan ta­lou­den ve­tu­rik­si.

Huo­maam­me, et­tä lä­hel­lä tuo­mi­o­kirk­koa on vuok­rat­ta­via ve­nei­tä, joil­la pää­see tu­tus­tu­maan mai­se­miin joen vink­ke­lis­tä.

- Mat­kai­li­jat voi­vat hyö­dyn­tää myös esi­mer­kik­si föl­la­ri-kau­pun­ki­pyö­riä, Lai­ne vink­kaa.

Hän li­sää, et­tä ke­säi­sin ve­si­bus­seil­la pää­see myös vaik­ka­pa Ruis­sa­loon. Van­han ajan höy­ry­lai­va­e­le­gans­sia ar­vos­ta­van va­lin­ta on Höy­ry­lai­va Uk­ko­pek­ka, joka te­kee ris­tei­ly­jä sekä Ai­ris­tol­le et­tä Naan­ta­liin.

Opas Annamari Laine on poikennut dekkareista tuttuun ravintola Uuteen Apteekkiin.

Opas Annamari Laine on poikennut dekkareista tuttuun ravintola Uuteen Apteekkiin.

Vesa-Matti Väärä

Pro­me­na­dim­me päät­tyy täl­lä erää Tu­run olut­ra­vin­to­lois­ta eh­kä kuu­lui­sim­paan, Rei­jo Mäen Va­res-kir­jois­ta ja elo­ku­vis­ta tut­tuun Uu­teen Ap­teek­kiin.

Eh­kä on vie­lä hie­man ai­kais­ta yk­si­tyi­set­si­vä Jus­si Va­rek­sen lem­pid­rin­kil­le, Ta­lon­mie­hen va­paa­päi­väl­le. Se on jal­lu­ko­la il­man ko­laa.

Ravintola Kakolan Ruusun vuoromestari Niklas Ekblom grillaa possun ribsejä.

Ravintola Kakolan Ruusun vuoromestari Niklas Ekblom grillaa possun ribsejä.

Vesa-Matti Väärä

Hur­jan po­jan koti on uu­dis­tu­nut

Uu­des­ta Ap­tee­kis­ta suun­taam­me Va­res-kir­jo­jen­kin ri­kol­lis­ten tyy­pil­li­seen mää­rän­pää­hän, Ka­ko­laan. Se on to­sin jo va­pau­tu­nut van­has­ta käyt­tö­tar­koi­tuk­ses­taan.

Ka­ko­las­ta löy­tyy nyt esi­mer­kik­si Ka­ko­lan­ruu­su, yk­si Tu­run mo­nis­ta huip­pu­ra­vin­to­lois­ta. Kuu­lem­me, et­tä ra­vin­to­las­sa on toi­si­naan vie­rail­lut myös ta­lon en­ti­siä asuk­kai­ta, niin van­ke­ja kuin van­gin­var­ti­joi­ta­kin.

-Pa­laut­teen mu­kaan ruo­ka on kum­mas­ti pa­ran­tu­nut si­ten van­ki­la-ai­ko­jen, ra­vin­to­loit­si­ja San­na Gul­lstén ker­too. Pa­nem­me mer­kil­le, et­tä ra­vin­to­lan si­sä­pi­han pöy­dät on teh­ty van­hois­ta sel­li­no­vis­ta.

Vä­hän mat­kan pääs­tä en­ti­sen van­ki­mie­li­sai­raa­lan eris­tys­sel­leis­tä bon­gaam­me myös kak­si pa­ko­huo­ne­pe­liä. Niis­sä on ide­a­na sel­vit­tää po­ru­kal­la vih­jei­den pe­rus­teel­la tie va­pau­teen, tun­nis­sa, en­nen kuin var­ti­ja pa­laa.

Ka­ko­las­sa on ny­kyi­sin myös pal­jon asun­to­ja ja esi­mer­kik­si oma pa­ni­mo. Alu­eel­le on tu­los­sa vie­lä muun mu­as­sa kyl­py­lä sekä fu­ni­ku­laa­ri eli kis­ko­köy­si­ra­ta, joka hel­pot­taa kuk­ku­lal­le nou­se­mis­ta. Joka puo­lel­la mä­keä ra­ken­ne­taan ko­vaa vauh­tia.

Teatterijohtaja Mikko Koukin mielestä Turku on monipuolinen kulttuurikaupunki.

Teatterijohtaja Mikko Koukin mielestä Turku on monipuolinen kulttuurikaupunki.

Vesa-Matti Väärä

Va­ris­suon lä­hiö pää­si mu­si­kaa­liin

Olem­me pa­lan­neet alas jo­ki­ran­taan. Tu­run kau­pun­gin­te­at­te­ris­sa ta­paam­me te­at­te­rin­joh­ta­ja, näyt­te­li­jä Mik­ko Kou­kin. Ta­los­sa val­mis­tau­du­taan jo syk­syn en­sim­mäi­seen en­si-il­taan, syys­kuus­sa start­taa­vaan Va­ris­suo-mu­si­kaa­liin.

Va­ris­suo päät­tää tri­lo­gi­an, jon­ka muut osat ovat Ka­ko­la ja Sei­li. Kar­he­an­kau­nii­seen be­to­ni­lä­hi­öön on pää­dyt­ty van­ki­lan sekä Tu­run edus­tal­la si­jait­se­van, muun mu­as­sa mie­lel­tään järk­ky­nei­den kar­ko­tus­paik­ka­na toi­mi­neen saa­ren kaut­ta.

-Va­ris­suo on Ka­ko­lan ja Sei­lin ta­paan yh­tei­sö, joka on eril­lään muus­ta kau­pun­gis­ta. Se tar­jo­aa hy­vän alus­tan ker­toa ta­ri­noi­ta, jot­ka ris­te­ä­vät toi­si­aan ja me­ne­vät myös pääl­lek­käin. Kes­kei­siin tee­moi­hin kuu­luu esi­mer­kik­si van­hem­muus, lä­hi­öis­sä it­se­kin nuo­rem­pa­na asu­nut Kou­ki ker­too.

Te­at­te­ris­sa vai­kut­taa ole­van ny­ky­ään muu­ten­kin hyvä vir­taus. Esi­mer­kik­si Seit­se­män vel­jes­tä sa­moin kuin syk­syl­lä oh­jel­mis­tos­sa jat­ka­va Taru sor­mus­ten her­ras­ta ovat ol­leet niin ylei­sö- kuin ar­vos­te­lu­me­nes­tyk­siä.

-Me­nes­tyk­sel­lä on his­to­ri­aa. Vaik­ka olim­me esi­mer­kik­si re­mon­tin kol­me vuot­ta väis­tö­ti­lois­sa, teim­me koko ajan mo­nen­lais­ta. Iso­na ta­lo­na tar­jo­am­me oh­jel­mis­toa kai­kil­le ikä­ryh­mil­le. Tuo­tam­me sään­nöl­li­ses­ti myös uu­sia mu­si­kaa­le­ja, ko­ti­mai­sia kan­ta­e­si­tyk­siä.

Turun vanhimpia puutaloja on noin vuonna 1700 rakennettu Qvenselin talo, jossa on apteekkimuseo.

Turun vanhimpia puutaloja on noin vuonna 1700 rakennettu Qvenselin talo, jossa on apteekkimuseo.

Vesa-Matti Väärä

Fin­ger­po­rin mai­se­mak­si

Kou­ki ei ole ihan syn­ty­pe­räi­siä tur­ku­lai­sia, mut­ta hän on asu­nut kau­pun­gis­sa jo pit­kään.

- Tu­rus­ta löy­tyy kaik­ki tar­vit­ta­va. Tämä on hie­no fes­ta­ri-, ta­pah­tu­ma- ja ke­sä­te­at­te­ri­kau­pun­ki. Tääl­lä on myös ai­van eri­no­mai­sen hie­no­ja ra­vin­to­loi­ta.

Käy il­mi, et­tä Tu­rus­ta löy­tyy myös Fin­ger­po­ri, ai­na­kin kun osaa et­siä oi­keis­ta pai­kois­ta. Kou­ki te­kee par­hail­laan Tu­rus­sa Pert­ti Jar­lan sar­ja­ku­vaan pe­rus­tu­vaa elo­ku­vaa.

- Sen maa­il­mas­sa on sitä vä­hem­män pit­to­res­kia ja ei niin kau­nis­ta Tur­kua, te­ol­lis­ta DDR:ää ja 70-lu­vun ark­ki­teh­tuu­ria. Tur­ku osaa ol­la tar­vit­ta­es­sa myös ru­jol­la ta­val­la Rai­sio, Kou­ki sa­noo.

Kou­kin kult­tuu­ri­lis­taa voi­si ha­lu­tes­saan täy­den­tää vie­lä vaik­ka­pa hie­non kat­tauk­sen Suo­men kul­ta-ajan tai­det­ta tar­jo­a­val­la Tu­run tai­de­mu­se­ol­la, Wäi­nö Aal­to­sen mu­se­ol­la sekä Tu­run fil­har­mo­ni­sel­la or­kes­te­ril­la

.

FC Interin kapteeni Timo Furuholm odottaa jo innoissaan seuraavaa derbyä.

FC Interin kapteeni Timo Furuholm odottaa jo innoissaan seuraavaa derbyä.

Vesa-Matti Väärä

Ur­hei­lud­raa­maa ruo­ho­ken­täl­lä

Te­at­te­rin la­val­ta siir­rym­me Ku­pit­taan jal­ka­pal­los­ta­di­o­nin nur­mel­le ur­hei­lud­raa­man pa­riin. Jal­ka­pal­lo­jouk­kue FC In­te­rin kap­tee­nin, Timo "Furk­ka" Fu­ru­holm on val­mis­tau­tu­mas­sa päi­vän har­joi­tuk­siin.

Tu­run Ku­pit­taal­la on – luon­nol­li­ses­ti -- pe­lat­tu jal­ka­pal­loa mel­kein yh­tä kau­an kuin sitä on Suo­mes­sa yli­pää­tään pe­lat­tu. Täl­lä het­kel­lä Tur­ku on ai­noa kau­pun­ki, jol­la on Veik­kaus­lii­gas­sa kak­si jouk­ku­et­ta. FC In­te­rin ja TPS:n odo­tet­tu der­by on vuo­ros­sa jäl­leen syys­kuus­sa.

- Der­by­jen tun­nel­ma on hie­no, kat­so­mo on täyn­nä vä­keä ja kan­na­tus­lau­lut rai­ku­vat. Ne ovat pe­le­jä, jot­ka on pak­ko voit­taa, Fu­ru­holm sa­noo.

Myös Fu­ru­holm saa kan­nus­ta­vaa - ja vas­tus­ta­ja­jouk­ku­een fa­ni­kat­so­mos­ta ei niin kan­nus­ta­vaa pa­lau­tet­ta. Mies tun­ne­taan sii­tä, et­tä hän elää pe­lit voi­mak­kaas­ti tun­teel­la ja osal­lis­tuu tar­vit­ta­es­sa myös vas­tus­ta­jan tun­ne­ta­son nos­ta­mi­seen.

- No, olen minä vuo­sien var­rel­la rau­hoit­tu­nut. Mut­ta se on osa pe­li­tyy­li­ä­ni, en ole niin tai­ta­va pe­laa­ja, et­tä pär­jäi­sin muu­ten. Pe­lin jäl­keen kaik­ki kui­ten­kin unoh­tuu. Ja TPS:n pu­ku­kop­pi on tuos­sa mei­dän vie­res­sä, täs­sä ol­laan vä­hän niin kuin työ­ka­ve­rei­ta.

Turun linnan hovista uudet kulttuurivaikutteet levisivät muualle Suomeen.

Turun linnan hovista uudet kulttuurivaikutteet levisivät muualle Suomeen.

Vesa-Matti Väärä

Huo­kauk­sia van­gin ik­ku­nan ää­rel­lä

Olem­me tul­leet Tur­ku-kier­rok­sem­me vii­mei­seen etap­piin, Tu­run lin­naan. Meil­lä on tref­fit eläk­keel­lä ole­van tut­ki­ja Nina Le­po­kor­ven kans­sa.

Suun­taam­me ku­nin­gas Ee­rik XIV:n van­ki­huo­nee­seen. Kou­lun his­to­ri­an tun­neil­la he­räil­lä ol­leet muis­ta­vat­kin Vaa­sa-su­vun vel­jes­ten kes­ki­näi­sen kil­voit­te­lun. Vä­lil­lä Ee­rik oli ku­nin­kaa­na ja Ju­ha­na van­ki­na, sit­ten taas Ju­ha­na ku­nin­kaa­na ja Ee­rik van­ki­na.

Van­ki­huo­neen ik­ku­na­lau­dal­la nä­ky­vät kuu­lui­sat kyy­när­pään pai­nau­mat. Ker­ro­taan, et­tä täs­tä Ee­rik kat­se­li kai­va­ten ra­kas­taan Kaa­ri­na Mau­nun­ty­tär­tä, joka sai ar­mol­li­ses­ti elää va­pau­des­sa joen toi­sel­la puo­lel­la Korp­po­lais­mä­el­lä, Tuu­pik­ka­lan tor­pas­sa. Ik­ku­na­lau­dan tie­noo on tie­tys­ti lin­nan suo­si­tuim­pia sel­fie­paik­ko­ja.

Sa­mal­ta Korp­po­lais­mä­el­tä kä­sin vel­jes­ten isä Kus­taa Vaa­sa muu­ten ai­koi­naan val­loit­ti Tu­run lin­nan, vii­mei­sen vas­ta­rin­nan pe­säk­keen, joka nis­koit­te­li uut­ta ku­nin­gas­ta vas­taan. Ku­nin­kaan vas­tus­ta­jia hir­tet­tiin ja hei­dän pään­sä lai­tet­tiin kei­hään nok­kaan pe­lo­tuk­sek­si muil­le.

Li­sää yk­si­tyis­koh­tia kuu­lee pi­mei­nä syy­sil­toi­na jär­jes­tet­tä­vil­lä lin­nan kau­hu­kier­rok­sil­la. Nii­tä ei suo­si­tel­la ko­vin heik­ko­her­moi­sil­le, sil­lä jo pari kä­vi­jää on pyör­ty­nyt kier­rok­sil­la.

Kuvaelma Juhana Herttuasta ja Katariina Jegollonicasta seurueineen ruokapöydän äärellä.

Kuvaelma Juhana Herttuasta ja Katariina Jegollonicasta seurueineen ruokapöydän äärellä.

Vesa-Matti Väärä

Katariina Jagellonica toi hovin ruokapöytään oudon uutuuden, haarukan.

Katariina Jagellonica toi hovin ruokapöytään oudon uutuuden, haarukan.

Vesa-Matti Väärä

Kult­tuu­ri­vai­kut­teet vir­taa­vat

Tu­tus­tum­me lin­nan his­to­ri­as­ta ker­to­vaan näyt­te­lyyn, jos­sa Ju­ha­na Hert­tua ja Ka­ta­rii­na Ja­gel­lo­ni­ca seu­ru­ei­neen is­tu­vat ruo­ka­pöy­dän ää­rel­lä.

On al­ku­ke­sä 1563. On ku­lu­nut al­le puo­li vuot­ta jou­lu­aa­tos­ta, jol­loin puo­lai­nen prin­ses­sa re­nes­sans­si­ho­vei­neen saa­pui Tur­kuun en­sim­mäi­sen ker­ran - ja oli ka­run kes­ki­ai­kai­sen lin­nan näh­des­sään var­mas­ti kau­huis­saan, et­tä mi­hin oi­kein oli jou­tu­nut.

Kaup­pi­aan rou­va Val­pu­ri In­na­maa on ot­ta­nut kau­nii­seen kä­teen­sä Puo­lan tu­li­ai­sen. Mois­ta tar­ve­ka­lua, kir­kon­kin kar­sas­ta­maa pa­ho­lai­sen ta­lik­koa, ei ol­lut Suo­mes­sa ai­kai­sem­min näh­ty.

- Ka­ta­rii­na myö­tä suo­ma­lai­nen ho­vi­vä­ki al­koi käyt­tää haa­ruk­kaa - ihan sa­moi­hin ai­koi­hin kuin vaik­ka­pa ho­vi­vä­ki Ruot­sis­sa, Eng­lan­nis­sa tai Es­pan­jas­ta. Usein aja­tel­laan, et­tä vai­kut­teet tu­li­vat Tur­kuun Tuk­hol­mas­ta, mut­ta käy­tän­nös­sä hy­vin pal­jon kult­tuu­ria tuli myös Tal­lin­nas­ta ja Puo­las­ta. Tu­rus­ta kult­tuu­ri­vai­kut­teet le­vi­si­vät sit­ten muu­al­le Suo­meen.

Ku­va­el­maan on van­git­tu il­lal­lis­ten huip­pu­koh­ta, jos­sa leh­ti­tai­ki­na­pii­raan si­säl­tä pomp­paa esiin elä­vä ka­nii­ni. Ny­ky­a­jan kat­so­jan huo­mio kiin­nit­tyy kui­ten­kin myös toi­seen eri­koi­seen yk­si­tyis­koh­taan: ko­kis­sa on jo­tain, mikä tuo elä­väs­ti mie­leen Paul McCart­neyn.

Ei, Be­at­le­sin juu­ret ei­vät tiet­tä­väs­ti joh­da Tur­kuun. Näyt­te­lyn va­ha­nu­ket on val­mis­tet­tu pari vuot­ta sit­ten Yor­kis­sa, Eng­lan­nis­sa.

His­to­ri­aa

Turun linnan kuningas Eerik XIV:n vankihuone.

Turun linnan kuningas Eerik XIV:n vankihuone.

Vesa-Matti Väärä

Tu­run lin­na

Maam­me yk­kös­lin­na hur­maa ko­rut­to­mal­la kau­neu­del­laan. Tar­jol­la myös his­to­ri­al­li­sia näyt­te­lyi­tä ja tee­ma­o­pas­tuk­sia niin lap­sil­le kuin ai­kui­sil­le­kin.

tur­ku.fi/tu­run­lin­na

Tuomiokirkko kertoo myös Ruotsin suurvalta-ajan sotaherrojen historiasta. Åke Tottin eli "Pohjolan lumiauran" ja Tårsten Stålhandksen eli Torsti Rautahanskan haarniskoja.

Tuomiokirkko kertoo myös Ruotsin suurvalta-ajan sotaherrojen historiasta. Åke Tottin eli "Pohjolan lumiauran" ja Tårsten Stålhandksen eli Torsti Rautahanskan haarniskoja.

Vesa-Matti Väärä

Tu­run tuo­mi­o­kirk­ko

Hen­gel­lis­tä ja maal­lis­ta his­to­ri­aa, ei pää­sy­mak­su­ja.

tu­run­seu­ra­kun­nat.fi/kir­kot-ja-kap­pe­lit/tu­run-tuo­mi­o­kirk­ko

Luos­ta­rin­mä­en kä­si­työ­läis­mu­seo

Tu­run pa­los­ta sel­vin­nyt puu­ta­lo­a­lue, jo­hon on si­sus­tet­tu kä­si­työ­läis­ten asun­to­ja ja vers­tai­ta.

tur­ku.fi/ka­si­ty­o­lais­mu­seo

Suomen Joutsen on nykyään merimuseo Forum Marinumin laiturissa.

Suomen Joutsen on nykyään merimuseo Forum Marinumin laiturissa.

Vesa-Matti Väärä

Fo­rum Ma­ri­num

Me­ren­ku­lun val­ta­kun­nal­li­nen eri­kois­mu­seo ja me­ri­kes­kus, edus­tal­la esi­mer­kik­si fre­gat­ti Suo­men Jout­sen.

fo­rum-ma­ri­num.fi/fi

Kult­tuu­ria

Tu­run tai­de­mu­seo

Upea ko­ko­el­ma Suo­men kul­ta-ajan tai­det­ta Edel­fel­tis­tä Gal­len-Kal­le­laan ja Schjerf­bec­kis­tä Sim­ber­giin.

tu­run­tai­de­mu­seo.fi

Wäi­nö Aal­to­sen mu­seo

Aal­to­sen veis­tok­sia ja vaih­tu­via näyt­te­lyi­tä.

wam.fi

Tu­run fil­har­mo­ni­nen or­kes­te­ri

Syk­syn oh­jel­mis­tos­sa muun mu­as­sa ka­ma­ri­mu­siik­kia Tu­run lin­nas­sa ja kau­hu­e­lo­ku­vis­ta tut­tu­ja sä­vel­miä.

tfo.fi

Tu­run mu­siik­ki­juh­lat

Kan­sain­vä­li­siä ja ko­ti­mai­sia klas­si­sen mu­sii­kin huip­pu­ni­miä.

tu­run­mu­siik­ki­juh­lat.fi

Tu­run kau­pun­gin­te­at­te­ri

Syk­syn oh­jel­mis­tos­sa muun mu­as­sa Va­ris­suo-mu­si­kaa­li ja Taru sor­mus­ten her­ras­ta.

te­at­te­ri.tur­ku.fi

His­to­ri­aa & Kult­tuu­ria

Aboa Vetus & Ars Nova historian ja nykytaiteen museo, jossa kaivaudutaan maan alle historian kerroksiin.

Aboa Vetus & Ars Nova historian ja nykytaiteen museo, jossa kaivaudutaan maan alle historian kerroksiin.

Vesa-Matti Väärä

Aboa Ve­tus & Ars Nova

His­to­ri­an ja ny­ky­tai­teen mu­seo, näh­tä­vil­lä myös ar­ke­o­lo­gi­sia kai­vauk­sia.

abo­a­ve­tu­sars­no­va.fi/fi

Tee­ma­o­pas­tuk­sia

Vi­sit Tu­run tee­ma­o­pas­tuk­siin kuu­lu­vat muun mu­as­sa Ri­ver­si­de Walk, Mo­vie Walk, Christ­mas Walk sekä En­sim­mäi­se­nä Tu­rus­sa – First in Fin­land.

vi­sit­tur­ku.fi

Lue Myös