Kauppatorin kaivaukset tarjoavat uutta tietoa Turun paloa edeltäneestä ajasta.

Vesa-Matti Väärä

Tu­run kaup­pa­to­ril­la ar­ke­o­lo­git seu­lo­vat mul­taa pie­nil­lä la­pi­oil­laan. Au­rin­ko ter­veh­tii sa­to­ja vuo­sia pii­los­sa ol­lei­ta maa­ker­rok­sia, van­ho­jen ta­lo­jen pe­rus­tuk­sia sekä mu­ku­la­ki­vi­ka­tua.

- Meil­le piir­tyy vai­he vai­heel­ta tar­kem­pi kuva sii­tä, mil­tä tääl­lä näyt­ti en­nen Tu­run pa­loa vuon­na 1827. Kun me­nem­me sy­vem­mäl­le, niin pää­sem­me ai­na 1600-lu­vul­le as­ti, Muu­ri­tut­ki­mus Oy:n ar­ke­o­lo­gi Mai­ja He­la­maa ker­too.

Maam­me van­hin kau­pun­ki on pe­rus­tet­tu 1200 -lu­vul­la. Sen vink­ke­lis­tä kaup­pa­to­ri on ol­lut ny­kyi­sel­lä pai­kal­laan vas­ta kot­va­sen eli noin pa­ri­sa­taa vuot­ta. En­nen sitä to­ri­kes­kus si­jait­si tuo­mi­o­kir­kon ku­pees­sa ja kaup­pa­to­rin pai­kal­la oli asuin­ta­lo­ja.

Ar­ke­o­lo­gi­sia kai­vauk­sia teh­dään nyt, kos­ka to­ria uu­dis­te­taan - ja mitä il­mei­sem­min sen al­le ra­ken­ne­taan pian al­ku­a­suk­kai­den pa­ris­sa pal­jon kiis­te­lyä he­rät­tä­nyt to­ri­park­ki.

Kuva al­kaa hah­mot­tua sekä Tu­run his­to­ri­as­ta et­tä täs­tä päi­väs­tä. Ar­ke­o­lo­gien hil­jais­ta uu­ras­tus­ta seu­ra­tes­sam­me huo­maam­me, et­tä hei­dän työn­sä ei tai­da­kaan ol­la ihan sa­man­lais­ta kuin In­di­a­na Jo­nes on meil­le us­ko­tel­lut

- No meil­lä on vä­hem­män vauh­tia ja vaa­ral­li­sia ti­lan­tei­ta. Ei­kä maan al­ta nyt löy­dä ihan joka ker­ta ka­don­nei­ta temp­pe­lei­tä, He­la­maa sa­noo ja nau­rah­taa.

Turun tuomiokirkko kertoo myös suurvalta-ajan sotaherrojen historiasta.

Vesa-Matti Väärä

Turun tuomiokirkon lattiassa on kissan jäljet.

Vesa-Matti Väärä

Tas­sun­jäl­kiä tuo­mi­o­kir­kos­sa

Siir­rym­me hel­pos­ti löy­det­tä­vään temp­pe­liin täl pual jok­ke. Tu­run tuo­mi­o­kir­kos­sa mei­tä odot­taa jo opas An­na­ma­ri Lai­ne.

Vaik­ka Tu­run tuo­mi­o­kirk­ko on maam­me kan­sal­lis­py­häk­kö, se ker­too vä­hin­tään yh­tä pal­jon maal­li­ses­ta tai­val­luk­ses­ta kuin hen­gel­li­ses­tä kil­voit­te­lus­ta.

Aloi­tam­me Kaa­ri­na Mau­nun­tyt­tä­ren, ai­no­an Suo­meen hau­da­tun ku­nin­kaal­li­sen hau­dal­ta.

- Kaa­ri­na oli ta­val­li­nen por­va­ris­tyt­tö, jon­ka ku­nin­gas Ee­rik XIV nos­ti ku­nin­gat­ta­rek­seen. Tämä oli it­se asi­as­sa vii­mei­nen niit­ti aa­te­lis­su­vuil­le, jot­ka Ee­rik oli suu­tut­ta­nut jo ai­kai­sem­min, Lai­ne ker­too.

Meil­lä on pie­ni aa­vis­tus, et­tä pa­laam­me 1500-lu­vun vä­rik­käi­siin vai­hei­siin vie­lä myö­hem­min Tu­run lin­nas­sa.

Käym­me kat­so­mas­sa vie­lä muun mu­as­sa 1600-lu­vun Ruot­sin suur­val­ta-ajan so­ta­her­ro­jen Åke Tot­tin eli "Poh­jo­lan lu­mi­au­ran" ja Tors­ten Stål­hands­ken eli Tors­ti Rau­ta­hans­kan haar­nis­ko­ja.

Erääs­sä si­vu­kap­pe­lis­sa huo­mio kiin­nit­tyy kis­san tas­sun­jäl­kiin lat­ti­as­sa. Vi­ral­li­sen se­li­tyk­sen mu­kaan jäl­jet ovat pai­nu­neet tii­leen sen val­mis­tus­vai­hees­sa.

Vai oli­si­ko­han ky­sees­sä sit­ten­kin vies­ti Tu­run lin­nan tont­tu-ukon Mur­re-kis­sal­ta – olem­me­ko lä­hel­lä sa­tu­se­tä Sa­ka­ri To­pe­liuk­sen­kin mai­nit­se­maa sa­la­käy­tä­vää Tu­run lin­naan?

Vesa-Matti Väärä

Aurajoen rantapenkereillä on viihtyisiä istuskelupaikkoja.

Vesa-Matti Väärä

Tur­ku­lais­ten ke­säi­nen olo­huo­ne

Läh­dem­me kä­ve­ly­ret­kel­le Au­ra­jo­en ran­taan, Tu­run ke­säi­seen olo­huo­nee­seen. Ran­ta­pen­ke­reil­lä riit­tää au­rin­go­not­ta­jia, ran­ta­kah­vi­lois­sa ja jo­ki­lai­vois­sa asi­ak­kai­ta.

-Vä­hän ai­kaa sit­ten opis­ke­li­jat jär­jes­ti­vät taas pe­rin­tei­sen jo­ki­lai­vu­ri­kurs­sin­sa, mis­sä ta­voit­tee­na on kier­tää mah­dol­li­sim­man mon­ta joen kah­des­ta­tois­ta ra­vin­to­la­lai­vas­ta, Lai­ne ker­too.

Kau­nii­na ke­sä­päi­vä­nä ih­mis­ten hymy on her­käs­sä. Mut­ta tur­ku­lai­sil­la on ol­lut vii­me ai­koi­na pal­jon mui­ta­kin ilon ai­hei­ta. Muun mu­as­sa Mey­e­rin te­la­kal­la ja koh­tuul­li­sen lä­hel­lä si­jait­se­val­la Uu­den­kau­pun­gin au­to­teh­taal­la me­nee ny­ky­ään niin lu­jaa, et­tä Var­si­nais-Suo­mi on nous­sut koko maan ta­lou­den ve­tu­rik­si.

Huo­maam­me, et­tä lä­hel­lä tuo­mi­o­kirk­koa on vuok­rat­ta­via ve­nei­tä, joil­la pää­see tu­tus­tu­maan mai­se­miin joen vink­ke­lis­tä.

- Mat­kai­li­jat voi­vat hyö­dyn­tää myös esi­mer­kik­si föl­la­ri-kau­pun­ki­pyö­riä, Lai­ne vink­kaa.

Hän li­sää, et­tä ke­säi­sin ve­si­bus­seil­la pää­see myös vaik­ka­pa Ruis­sa­loon. Van­han ajan höy­ry­lai­va­e­le­gans­sia ar­vos­ta­van va­lin­ta on Höy­ry­lai­va Uk­ko­pek­ka, joka te­kee ris­tei­ly­jä sekä Ai­ris­tol­le et­tä Naan­ta­liin.

Opas Annamari Laine on poikennut dekkareista tuttuun ravintola Uuteen Apteekkiin.

Vesa-Matti Väärä

Pro­me­na­dim­me päät­tyy täl­lä erää Tu­run olut­ra­vin­to­lois­ta eh­kä kuu­lui­sim­paan, Rei­jo Mäen Va­res-kir­jois­ta ja elo­ku­vis­ta tut­tuun Uu­teen Ap­teek­kiin.

Eh­kä on vie­lä hie­man ai­kais­ta yk­si­tyi­set­si­vä Jus­si Va­rek­sen lem­pid­rin­kil­le, Ta­lon­mie­hen va­paa­päi­väl­le. Se on jal­lu­ko­la il­man ko­laa.

Ravintola Kakolan Ruusun vuoromestari Niklas Ekblom grillaa possun ribsejä.

Vesa-Matti Väärä

Hur­jan po­jan koti on uu­dis­tu­nut

Uu­des­ta Ap­tee­kis­ta suun­taam­me Va­res-kir­jo­jen­kin ri­kol­lis­ten tyy­pil­li­seen mää­rän­pää­hän, Ka­ko­laan. Se on to­sin jo va­pau­tu­nut van­has­ta käyt­tö­tar­koi­tuk­ses­taan.

Ka­ko­las­ta löy­tyy nyt esi­mer­kik­si Ka­ko­lan­ruu­su, yk­si Tu­run mo­nis­ta huip­pu­ra­vin­to­lois­ta. Kuu­lem­me, et­tä ra­vin­to­las­sa on toi­si­naan vie­rail­lut myös ta­lon en­ti­siä asuk­kai­ta, niin van­ke­ja kuin van­gin­var­ti­joi­ta­kin.

-Pa­laut­teen mu­kaan ruo­ka on kum­mas­ti pa­ran­tu­nut si­ten van­ki­la-ai­ko­jen, ra­vin­to­loit­si­ja San­na Gul­lstén ker­too. Pa­nem­me mer­kil­le, et­tä ra­vin­to­lan si­sä­pi­han pöy­dät on teh­ty van­hois­ta sel­li­no­vis­ta.

Vä­hän mat­kan pääs­tä en­ti­sen van­ki­mie­li­sai­raa­lan eris­tys­sel­leis­tä bon­gaam­me myös kak­si pa­ko­huo­ne­pe­liä. Niis­sä on ide­a­na sel­vit­tää po­ru­kal­la vih­jei­den pe­rus­teel­la tie va­pau­teen, tun­nis­sa, en­nen kuin var­ti­ja pa­laa.

Ka­ko­las­sa on ny­kyi­sin myös pal­jon asun­to­ja ja esi­mer­kik­si oma pa­ni­mo. Alu­eel­le on tu­los­sa vie­lä muun mu­as­sa kyl­py­lä sekä fu­ni­ku­laa­ri eli kis­ko­köy­si­ra­ta, joka hel­pot­taa kuk­ku­lal­le nou­se­mis­ta. Joka puo­lel­la mä­keä ra­ken­ne­taan ko­vaa vauh­tia.

Teatterijohtaja Mikko Koukin mielestä Turku on monipuolinen kulttuurikaupunki.

Vesa-Matti Väärä

Va­ris­suon lä­hiö pää­si mu­si­kaa­liin

Olem­me pa­lan­neet alas jo­ki­ran­taan. Tu­run kau­pun­gin­te­at­te­ris­sa ta­paam­me te­at­te­rin­joh­ta­ja, näyt­te­li­jä Mik­ko Kou­kin. Ta­los­sa val­mis­tau­du­taan jo syk­syn en­sim­mäi­seen en­si-il­taan, syys­kuus­sa start­taa­vaan Va­ris­suo-mu­si­kaa­liin.

Va­ris­suo päät­tää tri­lo­gi­an, jon­ka muut osat ovat Ka­ko­la ja Sei­li. Kar­he­an­kau­nii­seen be­to­ni­lä­hi­öön on pää­dyt­ty van­ki­lan sekä Tu­run edus­tal­la si­jait­se­van, muun mu­as­sa mie­lel­tään järk­ky­nei­den kar­ko­tus­paik­ka­na toi­mi­neen saa­ren kaut­ta.

-Va­ris­suo on Ka­ko­lan ja Sei­lin ta­paan yh­tei­sö, joka on eril­lään muus­ta kau­pun­gis­ta. Se tar­jo­aa hy­vän alus­tan ker­toa ta­ri­noi­ta, jot­ka ris­te­ä­vät toi­si­aan ja me­ne­vät myös pääl­lek­käin. Kes­kei­siin tee­moi­hin kuu­luu esi­mer­kik­si van­hem­muus, lä­hi­öis­sä it­se­kin nuo­rem­pa­na asu­nut Kou­ki ker­too.

Te­at­te­ris­sa vai­kut­taa ole­van ny­ky­ään muu­ten­kin hyvä vir­taus. Esi­mer­kik­si Seit­se­män vel­jes­tä sa­moin kuin syk­syl­lä oh­jel­mis­tos­sa jat­ka­va Taru sor­mus­ten her­ras­ta ovat ol­leet niin ylei­sö- kuin ar­vos­te­lu­me­nes­tyk­siä.

-Me­nes­tyk­sel­lä on his­to­ri­aa. Vaik­ka olim­me esi­mer­kik­si re­mon­tin kol­me vuot­ta väis­tö­ti­lois­sa, teim­me koko ajan mo­nen­lais­ta. Iso­na ta­lo­na tar­jo­am­me oh­jel­mis­toa kai­kil­le ikä­ryh­mil­le. Tuo­tam­me sään­nöl­li­ses­ti myös uu­sia mu­si­kaa­le­ja, ko­ti­mai­sia kan­ta­e­si­tyk­siä.

Turun vanhimpia puutaloja on noin vuonna 1700 rakennettu Qvenselin talo, jossa on apteekkimuseo.

Vesa-Matti Väärä

Fin­ger­po­rin mai­se­mak­si

Kou­ki ei ole ihan syn­ty­pe­räi­siä tur­ku­lai­sia, mut­ta hän on asu­nut kau­pun­gis­sa jo pit­kään.

- Tu­rus­ta löy­tyy kaik­ki tar­vit­ta­va. Tämä on hie­no fes­ta­ri-, ta­pah­tu­ma- ja ke­sä­te­at­te­ri­kau­pun­ki. Tääl­lä on myös ai­van eri­no­mai­sen hie­no­ja ra­vin­to­loi­ta.

Käy il­mi, et­tä Tu­rus­ta löy­tyy myös Fin­ger­po­ri, ai­na­kin kun osaa et­siä oi­keis­ta pai­kois­ta. Kou­ki te­kee par­hail­laan Tu­rus­sa Pert­ti Jar­lan sar­ja­ku­vaan pe­rus­tu­vaa elo­ku­vaa.

- Sen maa­il­mas­sa on sitä vä­hem­män pit­to­res­kia ja ei niin kau­nis­ta Tur­kua, te­ol­lis­ta DDR:ää ja 70-lu­vun ark­ki­teh­tuu­ria. Tur­ku osaa ol­la tar­vit­ta­es­sa myös ru­jol­la ta­val­la Rai­sio, Kou­ki sa­noo.

Kou­kin kult­tuu­ri­lis­taa voi­si ha­lu­tes­saan täy­den­tää vie­lä vaik­ka­pa hie­non kat­tauk­sen Suo­men kul­ta-ajan tai­det­ta tar­jo­a­val­la Tu­run tai­de­mu­se­ol­la, Wäi­nö Aal­to­sen mu­se­ol­la sekä Tu­run fil­har­mo­ni­sel­la or­kes­te­ril­la

.

FC Interin kapteeni Timo Furuholm odottaa jo innoissaan seuraavaa derbyä.

Vesa-Matti Väärä

Ur­hei­lud­raa­maa ruo­ho­ken­täl­lä

Te­at­te­rin la­val­ta siir­rym­me Ku­pit­taan jal­ka­pal­los­ta­di­o­nin nur­mel­le ur­hei­lud­raa­man pa­riin. Jal­ka­pal­lo­jouk­kue FC In­te­rin kap­tee­nin, Timo "Furk­ka" Fu­ru­holm on val­mis­tau­tu­mas­sa päi­vän har­joi­tuk­siin.

Tu­run Ku­pit­taal­la on – luon­nol­li­ses­ti -- pe­lat­tu jal­ka­pal­loa mel­kein yh­tä kau­an kuin sitä on Suo­mes­sa yli­pää­tään pe­lat­tu. Täl­lä het­kel­lä Tur­ku on ai­noa kau­pun­ki, jol­la on Veik­kaus­lii­gas­sa kak­si jouk­ku­et­ta. FC In­te­rin ja TPS:n odo­tet­tu der­by on vuo­ros­sa jäl­leen syys­kuus­sa.

- Der­by­jen tun­nel­ma on hie­no, kat­so­mo on täyn­nä vä­keä ja kan­na­tus­lau­lut rai­ku­vat. Ne ovat pe­le­jä, jot­ka on pak­ko voit­taa, Fu­ru­holm sa­noo.

Myös Fu­ru­holm saa kan­nus­ta­vaa - ja vas­tus­ta­ja­jouk­ku­een fa­ni­kat­so­mos­ta ei niin kan­nus­ta­vaa pa­lau­tet­ta. Mies tun­ne­taan sii­tä, et­tä hän elää pe­lit voi­mak­kaas­ti tun­teel­la ja osal­lis­tuu tar­vit­ta­es­sa myös vas­tus­ta­jan tun­ne­ta­son nos­ta­mi­seen.

- No, olen minä vuo­sien var­rel­la rau­hoit­tu­nut. Mut­ta se on osa pe­li­tyy­li­ä­ni, en ole niin tai­ta­va pe­laa­ja, et­tä pär­jäi­sin muu­ten. Pe­lin jäl­keen kaik­ki kui­ten­kin unoh­tuu. Ja TPS:n pu­ku­kop­pi on tuos­sa mei­dän vie­res­sä, täs­sä ol­laan vä­hän niin kuin työ­ka­ve­rei­ta.

Turun linnan hovista uudet kulttuurivaikutteet levisivät muualle Suomeen.

Vesa-Matti Väärä

Huo­kauk­sia van­gin ik­ku­nan ää­rel­lä

Olem­me tul­leet Tur­ku-kier­rok­sem­me vii­mei­seen etap­piin, Tu­run lin­naan. Meil­lä on tref­fit eläk­keel­lä ole­van tut­ki­ja Nina Le­po­kor­ven kans­sa.

Suun­taam­me ku­nin­gas Ee­rik XIV:n van­ki­huo­nee­seen. Kou­lun his­to­ri­an tun­neil­la he­räil­lä ol­leet muis­ta­vat­kin Vaa­sa-su­vun vel­jes­ten kes­ki­näi­sen kil­voit­te­lun. Vä­lil­lä Ee­rik oli ku­nin­kaa­na ja Ju­ha­na van­ki­na, sit­ten taas Ju­ha­na ku­nin­kaa­na ja Ee­rik van­ki­na.

Van­ki­huo­neen ik­ku­na­lau­dal­la nä­ky­vät kuu­lui­sat kyy­när­pään pai­nau­mat. Ker­ro­taan, et­tä täs­tä Ee­rik kat­se­li kai­va­ten ra­kas­taan Kaa­ri­na Mau­nun­ty­tär­tä, joka sai ar­mol­li­ses­ti elää va­pau­des­sa joen toi­sel­la puo­lel­la Korp­po­lais­mä­el­lä, Tuu­pik­ka­lan tor­pas­sa. Ik­ku­na­lau­dan tie­noo on tie­tys­ti lin­nan suo­si­tuim­pia sel­fie­paik­ko­ja.

Sa­mal­ta Korp­po­lais­mä­el­tä kä­sin vel­jes­ten isä Kus­taa Vaa­sa muu­ten ai­koi­naan val­loit­ti Tu­run lin­nan, vii­mei­sen vas­ta­rin­nan pe­säk­keen, joka nis­koit­te­li uut­ta ku­nin­gas­ta vas­taan. Ku­nin­kaan vas­tus­ta­jia hir­tet­tiin ja hei­dän pään­sä lai­tet­tiin kei­hään nok­kaan pe­lo­tuk­sek­si muil­le.

Li­sää yk­si­tyis­koh­tia kuu­lee pi­mei­nä syy­sil­toi­na jär­jes­tet­tä­vil­lä lin­nan kau­hu­kier­rok­sil­la. Nii­tä ei suo­si­tel­la ko­vin heik­ko­her­moi­sil­le, sil­lä jo pari kä­vi­jää on pyör­ty­nyt kier­rok­sil­la.

Kuvaelma Juhana Herttuasta ja Katariina Jegollonicasta seurueineen ruokapöydän äärellä.

Vesa-Matti Väärä

Katariina Jagellonica toi hovin ruokapöytään oudon uutuuden, haarukan.

Vesa-Matti Väärä

Kult­tuu­ri­vai­kut­teet vir­taa­vat

Tu­tus­tum­me lin­nan his­to­ri­as­ta ker­to­vaan näyt­te­lyyn, jos­sa Ju­ha­na Hert­tua ja Ka­ta­rii­na Ja­gel­lo­ni­ca seu­ru­ei­neen is­tu­vat ruo­ka­pöy­dän ää­rel­lä.

On al­ku­ke­sä 1563. On ku­lu­nut al­le puo­li vuot­ta jou­lu­aa­tos­ta, jol­loin puo­lai­nen prin­ses­sa re­nes­sans­si­ho­vei­neen saa­pui Tur­kuun en­sim­mäi­sen ker­ran - ja oli ka­run kes­ki­ai­kai­sen lin­nan näh­des­sään var­mas­ti kau­huis­saan, et­tä mi­hin oi­kein oli jou­tu­nut.

Kaup­pi­aan rou­va Val­pu­ri In­na­maa on ot­ta­nut kau­nii­seen kä­teen­sä Puo­lan tu­li­ai­sen. Mois­ta tar­ve­ka­lua, kir­kon­kin kar­sas­ta­maa pa­ho­lai­sen ta­lik­koa, ei ol­lut Suo­mes­sa ai­kai­sem­min näh­ty.

- Ka­ta­rii­na myö­tä suo­ma­lai­nen ho­vi­vä­ki al­koi käyt­tää haa­ruk­kaa - ihan sa­moi­hin ai­koi­hin kuin vaik­ka­pa ho­vi­vä­ki Ruot­sis­sa, Eng­lan­nis­sa tai Es­pan­jas­ta. Usein aja­tel­laan, et­tä vai­kut­teet tu­li­vat Tur­kuun Tuk­hol­mas­ta, mut­ta käy­tän­nös­sä hy­vin pal­jon kult­tuu­ria tuli myös Tal­lin­nas­ta ja Puo­las­ta. Tu­rus­ta kult­tuu­ri­vai­kut­teet le­vi­si­vät sit­ten muu­al­le Suo­meen.

Ku­va­el­maan on van­git­tu il­lal­lis­ten huip­pu­koh­ta, jos­sa leh­ti­tai­ki­na­pii­raan si­säl­tä pomp­paa esiin elä­vä ka­nii­ni. Ny­ky­a­jan kat­so­jan huo­mio kiin­nit­tyy kui­ten­kin myös toi­seen eri­koi­seen yk­si­tyis­koh­taan: ko­kis­sa on jo­tain, mikä tuo elä­väs­ti mie­leen Paul McCart­neyn.

Ei, Be­at­le­sin juu­ret ei­vät tiet­tä­väs­ti joh­da Tur­kuun. Näyt­te­lyn va­ha­nu­ket on val­mis­tet­tu pari vuot­ta sit­ten Yor­kis­sa, Eng­lan­nis­sa.

His­to­ri­aa

Turun linnan kuningas Eerik XIV:n vankihuone.

Vesa-Matti Väärä

Tu­run lin­na

Maam­me yk­kös­lin­na hur­maa ko­rut­to­mal­la kau­neu­del­laan. Tar­jol­la myös his­to­ri­al­li­sia näyt­te­lyi­tä ja tee­ma­o­pas­tuk­sia niin lap­sil­le kuin ai­kui­sil­le­kin.

tur­ku.fi/tu­run­lin­na

Tuomiokirkko kertoo myös Ruotsin suurvalta-ajan sotaherrojen historiasta. Åke Tottin eli "Pohjolan lumiauran" ja Tårsten Stålhandksen eli Torsti Rautahanskan haarniskoja.

Vesa-Matti Väärä

Tu­run tuo­mi­o­kirk­ko

Hen­gel­lis­tä ja maal­lis­ta his­to­ri­aa, ei pää­sy­mak­su­ja.

tu­run­seu­ra­kun­nat.fi/kir­kot-ja-kap­pe­lit/tu­run-tuo­mi­o­kirk­ko

Luos­ta­rin­mä­en kä­si­työ­läis­mu­seo

Tu­run pa­los­ta sel­vin­nyt puu­ta­lo­a­lue, jo­hon on si­sus­tet­tu kä­si­työ­läis­ten asun­to­ja ja vers­tai­ta.

tur­ku.fi/ka­si­ty­o­lais­mu­seo

Suomen Joutsen on nykyään merimuseo Forum Marinumin laiturissa.

Vesa-Matti Väärä

Fo­rum Ma­ri­num

Me­ren­ku­lun val­ta­kun­nal­li­nen eri­kois­mu­seo ja me­ri­kes­kus, edus­tal­la esi­mer­kik­si fre­gat­ti Suo­men Jout­sen.

fo­rum-ma­ri­num.fi/fi

Kult­tuu­ria

Tu­run tai­de­mu­seo

Upea ko­ko­el­ma Suo­men kul­ta-ajan tai­det­ta Edel­fel­tis­tä Gal­len-Kal­le­laan ja Schjerf­bec­kis­tä Sim­ber­giin.

tu­run­tai­de­mu­seo.fi

Wäi­nö Aal­to­sen mu­seo

Aal­to­sen veis­tok­sia ja vaih­tu­via näyt­te­lyi­tä.

wam.fi

Tu­run fil­har­mo­ni­nen or­kes­te­ri

Syk­syn oh­jel­mis­tos­sa muun mu­as­sa ka­ma­ri­mu­siik­kia Tu­run lin­nas­sa ja kau­hu­e­lo­ku­vis­ta tut­tu­ja sä­vel­miä.

tfo.fi

Tu­run mu­siik­ki­juh­lat

Kan­sain­vä­li­siä ja ko­ti­mai­sia klas­si­sen mu­sii­kin huip­pu­ni­miä.

tu­run­mu­siik­ki­juh­lat.fi

Tu­run kau­pun­gin­te­at­te­ri

Syk­syn oh­jel­mis­tos­sa muun mu­as­sa Va­ris­suo-mu­si­kaa­li ja Taru sor­mus­ten her­ras­ta.

te­at­te­ri.tur­ku.fi

His­to­ri­aa & Kult­tuu­ria

Aboa Vetus & Ars Nova historian ja nykytaiteen museo, jossa kaivaudutaan maan alle historian kerroksiin.

Vesa-Matti Väärä

Aboa Ve­tus & Ars Nova

His­to­ri­an ja ny­ky­tai­teen mu­seo, näh­tä­vil­lä myös ar­ke­o­lo­gi­sia kai­vauk­sia.

abo­a­ve­tu­sars­no­va.fi/fi

Tee­ma­o­pas­tuk­sia

Vi­sit Tu­run tee­ma­o­pas­tuk­siin kuu­lu­vat muun mu­as­sa Ri­ver­si­de Walk, Mo­vie Walk, Christ­mas Walk sekä En­sim­mäi­se­nä Tu­rus­sa – First in Fin­land.

vi­sit­tur­ku.fi