Eräs ys­tä­vä­ni on ai­na sa­no­nut, et­tei hän ole eri­tyi­sen su­ku­ra­kas. Sik­si häm­mäs­tyin­kin, kun hän mai­nit­si äs­ket­täin soit­ta­neen­sa koh­ta kah­dek­san­kymp­pi­sel­le enol­leen.

Sel­vi­si, et­tä ys­tä­vä­ni oli tör­män­nyt vii­ti­sen vuot­ta sit­ten sat­tu­mal­ta van­ha­poi­ka­e­noon­sa käy­des­sään en­ti­sel­lä ko­ti­seu­dul­laan vie­mäs­sä kuk­kia van­hem­pien­sa hau­dal­le. Jo­kin enon jo ikään­ty­nees­sä ole­muk­ses­sa oli lii­kut­ta­nut hän­tä, ja seu­raa­van jou­lun al­la hän oli päät­tä­nyt soit­taa hy­vän jou­lun toi­vo­tuk­sen enol­le. Pu­he­lu oli ol­lut yl­lät­tä­vän mu­ka­va ja päät­tyi pe­rin­tei­siin ”soi­tel­laan nyt jos­kus uu­del­leen­kin” -toi­vo­tuk­siin.

Eno ei soit­ta­nut, mut­ta tut­ta­va­ni ot­ti asi­ak­seen it­se soit­taa hä­nel­le uu­del­leen ke­sä­lo­man­sa aluk­si. Eno ilah­tui, ja taas jut­te­lu oli ol­lut luon­te­vaa. Pu­he­lun ai­ka­na oli myös sel­vin­nyt, et­tä si­sa­ren­ty­tär oli ol­lut ky­sei­sen vii­kon ai­ka­na ai­noa, jon­ka kans­sa eno oli ju­tel­lut.

Sen pu­he­lun jäl­keen ka­ve­ri­ni päät­ti, et­tä hän ot­taa soit­ta­mi­sen enol­le ta­vak­seen. Muu­ta­ma pu­he­lu vuo­den mit­taan ei ole ke­nel­le­kään yli­voi­mai­nen urak­ka.

Nyt yh­tey­den­pi­toa on har­vak­sel­taan jat­ku­nut koh­ta vii­si vuot­ta. Ys­tä­vä­ni sa­noi, et­tä pu­he­luis­ta enol­le on tul­lut hä­nel­le jopa tär­kei­tä. Oman ikään­ty­mi­sen­sä myö­tä hän on ha­vah­tu­nut sii­hen, et­tä ym­pä­ril­lä ei ole ko­vin mo­nia sel­lai­sia ih­mi­siä, jot­ka enon lail­la oli­si­vat tun­te­neet hä­net lap­suus­vuo­sis­ta as­ti.

Enon kans­sa ys­tä­vä­ni on muis­tel­lut myös edes­men­nyt­tä äi­ti­ään, enon si­sar­ta. Enol­la on ol­lut mo­nia haus­ko­ja ta­ri­noi­ta ker­rot­ta­va­naan hei­dän lap­suus­vuo­sil­taan.

Ai­ka mo­nel­la meis­tä var­maan on lä­hi­pii­ris­sään joku it­se­ään van­hem­pi su­ku­lai­nen, joka eh­kä kai­pai­si sil­loin täl­löin pu­he­kump­pa­nia ja ti­lai­suut­ta muis­tel­la jon­kun tu­tun ih­mi­sen kans­sa nii­tä jo taak­se jää­nei­tä­kin vuo­sia.

Fa­ce­boo­kil­la tai teks­ti­vies­til­lä hei­tä har­voin ta­voit­taa. Tar­tu kän­nyk­kään ja soi­ta. Pu­he­lu voi tuo­da iloa myös omaan elä­mää­si.

EI­JA AA­TE­LA Kuva 123rf

Oma Ai­ka 9/2014