Kevään ristiveto voi käydä raskaaksi
Maaliskuussa kaamosmasennuksesta ja lievemmästä kaamosoireilusta kärsivien olo helpottaa. Mieli kirkastuu yhtä aikaa valon määrän lisääntyessä, ja sisäinen kello tahdistuu oikeaan aikaan. Unirytmi löytyy uudelleen, ja unen laatu paranee.
Kaikille lisääntyvä valo pitkän pimeän talven jälkeen ei ole helpotus. Kaksisuuntaista mielialahäiriötä sairastaville valo saattaa syntyvän univajeen kautta laukaista manian, ylettömän aktiivisen vaiheen.
Monille talven turvallisen pimeyden jälkeen lisääntyvä valo on liikaa.
”Se ikään kuin paljastaa ’oman huonouden’”, kertoo Työterveys-laitoksen ylilääkäri, psykiatri Sami Leppämäki.
Huhtikuussa tehdäänkin eniten itsemurhayrityksiä ja toukokuussa eniten itsemurhia.
Syy kevään herättämiin ristiriitaisiin tunteisiin ja kehon reaktioihin saattaa tutkijoiden mukaan johtua ”kevään ristivedosta”. Kirkas valo ja kolea sää antavat keskenään ristiriitaisia viestejä. Kevään valo tuntuu lupaavan liikoja.
Muina vuodenaikoina lämpötila muuttuu ennen valon määrän muuttumista. Tästä ristivedosta voivat johtua ihmisen sisäisen kellon rytmihäiriöt: uni–valve-rytmi viivästyy ja ihminen hallitsee mielijohteitaan tavallista huonommin.
Kellojen siirto kesä- ja talviaikaan aiheuttaa tutkijoiden mukaan turhaa rasitusta elimistölle, koska rytmin siirrosta palautuminen kestää ihmisestä riippuen parikin viikkoa.
Etenkin kesäaikaan siirtyminen maaliskuun viimeisenä viikonloppuna sotkee sisäisen kellomme rytmin. Kun kelloja siirretään tunti taaksepäin, joudumme aikaistamaan rytmiämme samaan aikaan, kun luonnon aikamerkki, valoisat aamut, pimenevät hetkeksi. Siitä syntyy ristiriita luonnon ajan ja kellojen näyttämän ajan välille.
Kirivaihde ei löydy aina helposti, ja siitä seuraa turhaa uupumusta. Talviaikaan siirtyminen on helpompaa siksi, että ihmisen sisäiselle kellolle on luontaisempaa siirtää rytmiään myöhäisemmäksi.
Kellojen siirtojen vaikutuksista terveyteen ei tiedetä tarpeeksi, mutta tieteellistä näyttöä on siitä, että peltikolareiden määrä kasvaa, kun siirrytään kesäaikaan.
Luksi =Luksi on valaistusvoimakkuuden yksikkö. Kirkkaana kesäpäivänä voi veden läheisyydessä valon kirkkaus olla 80 000 luksia. Harmaana talvipäivänä valon voimakkuus voi ulkona olla alle 2 000 luksia.
Kesällä olemme myönteisiä ja seurallisia ja liikumme eniten
Valon määrässä kesällä ja talvella on valtavia eroja. Auringon paistaessa voi valon voimakkuus uimarannalla olla 80 000 luksia, vesillä vielä enemmän.
Pilvisenä ja lumettomana talvipäivänä valon voimakkuus voi olla keskellä päivääkin alle 2 000 luksia. Vasta satanut lumi heijastaa auringonvalosta 85 prosenttia, mutta kostea lumeton maa vain alle 10 prosenttia. Siksi kaamos tuntuu pahemmalta marraskuun pimeydessä ja Etelä-Suomen lumettomuudessa.
Valolla on valtavasti positiivisia vaikutuksia. Suomalaiset ovat sosiaalisesti vilkkaimmillaan kesällä. Valo kohentaa mielialaa ja tekee meistä myönteisempiä.
On todistettu, että aurinkoisina päivinä osakekurssit nousevat tavallista enemmän. Kahden yhdysvaltalaisen yliopiston rahoituksen tutkijat huomasivat seuratessaan 26 pörssin toimintaa, että aurinkoisina päivinä talouselämän lukuja tulkitaan harmaita päiviä myönteisemmin.
Selvimmin valon vaikutus näkyi pohjoisten maiden pörssien toiminnassa. Niihin kuului myös Helsingin pörssi.
Kesäisin suomalaiset harrastavat liikuntaa selvästi enemmän kuin muuna aikana vuodesta. Valon lisäksi liikunta ehkäisee masennusoireita ja kohentaa synkkää mielialaa. Se lisää myös aivojen neuroplastisuutta eli niiden mukautumiskykyä ulkoiseen todellisuuteen. Liikunta auttaa tahdistamaan sisäistä kelloa, mutta jos liikkuu myöhään illalla, se siirtää nukahtamista.
Kehomme tuottaa runsaasti D-vitamiinia vain auringon paistaessa. D-vitamiinin tuotannon käynnistyminen on keholle yksi signaali valoisasta vuodenajasta.
Hämärässä luomme ja avaudumme
● Hämärä valaistus lisää luovuutta. Myös turvallinen työympäristö auttaa luovan työn tekijää, sillä turvallisessa ympäristössä uskaltaa ottaa enemmän riskejä.
● Hämäryys myös rentouttaa ja vapauttaa sosiaalisista rajoitteista. Se saa ihmiset koskettelemaan toisiaan enemmän ja avautumaan asioistaan. Ehkä juuri näistä syistä yökerhoissa ei kylvetä valossa.
● Jos työnantaja haluaa toimistotyöntekijöistään enemmän irti, kannattaa huolehtia riittävästä valaistuksesta.
Syksyllä naiset ja iltavirkut reagoivat jo kaamokseen
Kaamosmasentuneet ja kaamoksesta oireilevat huomaavat yleensä ensimmäiset oireet lokakuussa. Kaamosmasennuksella tarkoitetaan vuodesta toiseen toistuvia, lokakuun tienoilla alkavia ja maaliskuussa helpottavia masennuksen oireita. Niistä tavallisin on surullisuus. Myös tarmo tarttua asioihin heikkenee.
Kaamosta oireilevien unirytmi viivästyy, kun sisäinen kello ei tahdistu valon määrän vähentyessä. Uni myös katkeilee öisin ja näistä yhdessä seuraa univaje. Sen aiheuttamaa energiavajausta paikataan syömällä hiilihydraattipitoista ja rasvaista ruokaa, minkä vuoksi paino nousee.
Kaamosoireille ja -masennukselle ovat altteimpia naiset ja iltavirkut, joiden sisäinen vuorokausirytmi on viivästynyt.
Uusissa tutkimuksissa on myös huomattu, että on olemassa geenimuunnos, joka vaikuttaa verkkokalvon valoa vastaanottaviin soluihin siten, että ne eivät reagoi yhtä herkästi valoon kuin valosolut normaalisti. Tästä syystä toisille saattaa syntyä ”valonälkä”.
Hiirikokeissa on huomattu, että syntymäajankohdalla on vaikutusta siihen, miten herkästi reagoi kaamokseen. Keväällä ja kesällä syntyneet, joiden sikiöaika ajoittuu pimeään vuodenaikaan, reagoivat muita herkemmin pimeään.
Kaamosmasentuneilla myös melatoniinia erittyy alkuillasta epätasaisemmin kuin muilla ja siksi nukahtaminen viivästyy.
Kaamosta oireilevien kannattaa aloittaa säännöllinen kirkasvalohoito viimeistään lokakuussa. Myös kuntoliikuntaa kannattaa harrastaa sitkeästi, sillä yhdessä kirkasvalohoidon kanssa se torjuu alakuloa ja auttaa sisäistä kelloa pysymään oikeassa tahdissa. Tanskalaistutkimuksen mukaan myös ulkotöiden tekeminen vähentää riskiä kärsiä mielialaongelmista. Niissä kun yhdistyvät sekä päivänvalo että fyysinen aktiivisuus.
Melatoniini on pimeän hormoni
● Melatoniini on hormoni, joka on yksi tärkeimmistä sisäisen kellomme tahdistajista. Melatoniini on elimistön oma pimeähormoni ja yön signaali keholle. Se säätelee vuorokausirytmiä ja edistää unensaantia.
● Elimistö tuottaa melatoniinia pääasiassa käpyrauhasessa. Ravinnosta saamamme tryptofaanin (maitotuotteet, kananmuna, soija) elimistömme muokkaa välittäjäaine serotoniiniksi, joka puolestaan muokkautuu melatoniiniksi.
● Melatoniinia erittyy talvella enemmän kuin kesällä. Iän myötä elimistön melatoniinin tuotanto hiipuu. Muun muassa siksi ikääntyvä ihminen on altis unen ja sisäisen kellon häiriöille.
Talvella syömme, nukumme ja juomme enemmän
Mitä on valohoito?
Valohoito on lääketieteellinen hoito. Sitä käytetään esimerkiksi vastasyntyneiden keltaisuudessa vereen kertyneen bilirubiinin hajottamiseksi. Sitä käytetään myös aikuisten tulehduksellisissa ihosairauksissa kuten psoriasiksessa ja atooppisessa ihottumassa.
Silmien kautta vaikuttavaa kirkasvalohoitoa käytetään kaamosmasennuksen hoidossa.
Vaikka valon ja mielen yhteydestä on raportoitu vuosisatoja, on keinovalohoidon historia lyhyt. Ensimmäinen tieteellinen artikkeli kirkasvalohoidosta julkaistiin 1984.
Sarastusvalohoito on kirkasvalohoidon uusi muoto, jossa valo jäljittelee päivän sarastusta vähitellen kirkastuvana valona. Tutkimuksia on vähän, mutta tehoa pidetään lupaavana.
Oulun yliopistossa kehitettiin ensimmäisen korvavalolaite vuonna 2007. Korvavalohoidon tehosta ei ole toistaiseksi julkaistu tieteellisiä tutkimuksia.
”Korvavalohoidosta puuttuu lumekontrolloitu tutkimus, joten sen tehosta ei voi luotettavasti sanoa vielä mitään”, kertoo Työterveyslaitoksen ylilääkäri, psykiatri Sami Leppämäki.
Yhteiskunta on psykiatri Sami Leppämäen mukaan muuttunut ”12/365-yhteiskunnaksi”, jossa tehokkuuden vaatimus on sama ympäri vuoden.
”Oletetaan, että yhtä lomakuukautta lukuun ottamatta rytmi pysyy ympäri vuoden muuttumattomana. Siitä syntyy ristiriita ihmisen biologisen ja sosiaalisen rytmin välille”, Leppämäki sanoo.
Vaikka elämämme rytmittyy työaikojen ympärille ja herätys on kellon soidessa, on valo yhä tärkein sisäisen kellomme tahdistaja sekä vuorokauden- että vuodenaikojen vaihtuessa.
Talvella valoa on vähemmän ja sisäinen tahtimme toinen.
Vaikka ei kärsisikään kaamosoireilusta tai kaamosmasennuksesta, talvella jokainen viettää eräänlaista hämäränhyssyä tai talviunta: nukumme ja syömme enemmän.
Muutumme myös epäsosiaalisemmiksi ja käytämme tutkimusten mukaan enemmän alkoholia.
Se saattaa johtua siitä, että elokuusta joulukuuhun aivojen välittäjäaineen serotoniinin tuotanto on vähäisempää. Serotoniinin vähyys on yhteydessä myös masennukseen ja esimerkiksi syömishäiriöihin, joiden oireita pimeys voimistaa.
Kaamosmasennus on vaikeaa vain kahdelle sadasta, mutta yli 40 sadasta oireilee.
Norjassa ei kaamosoireilu ole yhtä yleistä, sillä siellä eletään kahta tuntia myöhäisemmällä aikavyöhykkeellä. Aamut ovat valoisampia, ja juuri aamuinen valo tahdistaa parhaiten sisäisen kellomme. Siihen perustuu myös kirkasvalolampun käyttö: kirkasvalohoitoa suositellaan juuri aamun tunteina.
Kaamosmasennusta esiintyy kulttuureissa, joissa valon määrä vaihtelee dramaattisesti vuodenaikojen mukaan. Mitä lähemmäs päiväntasaajaa tullaan, sitä harvinaisempaa kaamosoireilu on. Esimerkiksi Filippiineiltä ei psykiatri Sami Leppämäen mukaan tavata kaamosmasennusta tai kaamosoireilua lainkaan.
Sisäisen kellon epätahtisuus ei ole pikkujuttu, sillä se on mielen häiriöiden ja kaamosrasituksen lisäksi yhteydessä myös somaattisiin sairauksiin. Kun sisäinen kello jätättää kaamosoireilun myötä, syntyy univaje.
”Se taas on yhteydessä esimerkiksi kakkostyypin diabetekseen, metaboliseen oireyhtymään ja tiettyihin syöpätyyppeihin, kuten rintasyöpään ja mahdollisesti myös eturauhassyöpään”, kertoo Sami Leppämäki.
Jaana Kivipelto-Tulkki Teksti / 123rf Kuvat
Lähteet: Timo Partonen: Valosta aikaa. Sisäinen aika ja terveys, Duodecim 2012.
Terveyskirjasto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Työterveyslaitos.
Oma Aika 3/2014
OMA AIKA TÄNÄÄN
LUETUIMMAT
OMA AIKA TÄNÄÄN
LUETUIMMAT
Asiakaspalvelu palvelee sinua arkisin klo 8-16 numerossa 03 4246 5341 ja sähköpostitse osoitteessa omaaika@jaicom.com
Tavoitat toimituksen osoitteista:
Päätoimittaja Anu Virnes-Karjalainen anu.virnes-karjalainen@elmomedia.fi tai p. 040 7464451
Toimitussihteeri Leena Filpus leena.filpus@elmomedia.fi tai p. 040 531 6552
LehtiMoguli Oy
PL 41, 00211 Helsinki
Asiakaspalvelu palvelee sinua arkisin klo 8-16 numerossa 03 4246 5341 ja sähköpostitse osoitteessa omaaika@jaicom.com
Tavoitat toimituksen osoitteista:
Päätoimittaja Anu Virnes-Karjalainen anu.virnes-karjalainen@elmomedia.fi tai p. 040 7464451
Toimitussihteeri Leena Filpus leena.filpus@elmomedia.fi tai p. 040 531 6552
LehtiMoguli Oy
PL 41, 00211 Helsinki
Tämä sivusto käyttää evästeitä käytettävyyden parantamiseksi. Jatkamalla sivuston käyttöä hyväksyt myös evästeiden käyttämisen.