Robert Seger/Moment
Ninarose Maoz
matkat
Kobba Klintar on kautta aikojen ollut tärkeä maamerkki merimiehille ja purjehtijoille. Näkymä luotsiasemasta merkitsi paluuta kotiin.
Robert Seger/Moment
Kobba Klintarin luotsiasema on paikka, jonka merimiehet viimeisenä hyvästelivät jättäessään kotisaarensa ja jota he ensimmäisenä tervehtivät pitkiltä matkoilta palatessaan. Moni matkustajalaivan vieras on huomannut Maarianhaminan edustalla ihastuttavan, valkean taitekattoisen talon, joka seisoo ryhdikkäänä pienen saaren rinteellä.
Ihastelua ei kannata jättää kaukoetäisyydelle, sillä Kobba Klintarille pääsee veneetönkin kippari Bo-Erik Westbergin kyydissä. Hän kertoo luotsiaseman historiasta lyhyen venematkan aikana. Asema oli elintärkeä kapeassa salmessa, jossa laivat ajoivat helposti karille. Sumussa sen jättimäinen sumusireeni viesti laivoille kapeikon vaaroista.
Matkan puolivälissä, Korsön saaren vieressä, Westerberg pysäyttää veneen ja kehottaa katsomaan kaikuluotaimeen. Siinä näkyy Plus-laivan hylky. Laivan miehistöstä hukkui suurin osa juuri ennen kotisatamaan paluuta Lucian päivänä vuonna 1933. Vain neljä pelastui hyisestä vedestä sadan metrin päässä sijaitsevalle saarelle.
Kobba Klintar on paikallisten rakastama piknikpaikka, mutta heinäkuussa siellä pärjää ilman eväskoriakin. Tällöin saarella avautuu luotsiaseman ystävien ylläpitämä kahvila. Tarjolla on suussa sulavia lohileipiä, itse leivottua pullaa ja rapaperipiirakkaa. Sekä tietysti Ahvenanmaan pannukakkua sekä paikallisen Amalian-limonaditehtaan raparperi-seljankukkalimsaa.
Ahvenanmaan kuuluisin leivonnainen on ehdottomasti pannukakku.
Robert Seger/Moment
Se oikea pannukakku
Pannukakun oikeaoppisesta valmistustavasta käydään leikkimielistä vääntöä. Osa vannoo mannapuuron, osa riisipuuron nimeen. Jotkut ratkaisevat ongelman laittamalla taikinaan kumpaakin sekaisin.
Kobba Klintarin kardemummainen pannukakku on tehty mannapuuroon. Se on mehevä ja vielä lämpöinen. Pannukakku nautitaan luumuhillon ja kermavaahdon kera.
Tällä viikolla herkut on loihtinut Paraisilta kotoisin oleva pariskunta, Lena Långbacka ja kokki Paul Reuter. Reuter kehuu kesäkeittiön idyllisyyttä. Tällaisissa maisemissa jopa tiskaaminen maistuu.
Valokuvaaja Olle Stömberg on kerännyt elämäntyökseen ison määrän harvinaisia kameroita. Ne ovat esillä Ahvenanmaan valokuvausmuseossa.
Robert Seger/Moment
Godbyn kamerataivas
Maarianhaminasta reittini kulkee kohti Godbyn kylää. Siellä tutustun Ålands Fotorgrafiska Museumiin ja kuulen tarinoita paikallisesta bussikuskista Rafael Wirtasesta. Hän tunsi mutkaiset tiet kuin omat taskunsa – olihan hän ajanut niitä ristiin rastiin aina 1920-luvulta saakka. Silti hän huomasi, jos jotain uutta oli ilmestynyt matkan varrelle. Ja jos näkymästä riitti kuvaksi saakka, pysäytti Wirtanen linja-autonsa, avasi oven ja nappasi kameran kaulaansa. Matkustajien ei auttanut kuin odotella.
– Joskus bussi saapui parikymmentä minuuttia myöhässä Maarianhaminaan, nauraa museota ylläpitävä Benita Strömberg muistellessaan lapsuutensa tapahtumia.
Wirtasen kamerakokoelma on esillä Fotografiska Museumissa. Wirtasta on pitkälti kiittäminen siitä, että Ahvenanmaa on ikuistettu näin laajalti aikana, jolloin vain harvalla oli kameraa. Wirtasen valokuvia on nähtävissä myös Ahvenanmaan taidemuseossa ja Ahvenanmaan kulttuurihistoriallisessa museossa Maarianhaminassa.
Vanhan apteekin tarinat
Fotografiska Museumiin virtaa vanhoja kameroita postipaketeissa ympäri maailmaa.
– Meillä käy vierailijoita eri maista, ja kun he pääsevät kotiin, he lähettävät vanhat kameransa meille, kertoo valokuvaaja Olle Strömberg.
Hän muutti Ahvenanmaalle 1980-luvulla Skånesta löydettyään täältä vaimon, Benitan.
Kun harvinaisten kameroiden kokoelma kasvoi kasvamistaan, täytyi Kastelholman linnan yhteydessä sijainnut kokoelma siirtää omiin tiloihinsa. Nyt museo pitää kotiaan Godbyn kylän entisessä apteekissa. Vanhat vitriinit kertovat omaa tarinaansa.
– Apteekki oli entisaikaan tärkeä laitos. Saaren ainoa puhelinlinja kulki Maarianhaminasta Godbyhyn, ja apteekkiin tultiin soittamaan puheluita. Kesti pitkään, että puhelimet saatiin tavallisiin koteihin. Minun lapsuudenkotini puhelinnumero oli 183, kertoo Benita.
Kastehoman linnan mielenkiintoinen historia alkaa 1300-luvulta. Linnan kolmannessa kerroksessa Juhana-herttua piti veljeään Eerik XIV:ta vankina yhdessä vaimon, Kaarinan Maununtyttären kanssa vuonna 1571.
Robert Seger/Moment
Kokematonkin polkija pärjää
Pyöräily Ahvenanmaalla on helppoa. Vihreällä merkityt pyörätiet kiertävät koko saaren. Lisäksi niissäkin paikoissa, joissa pyörätietä ei ole, on pyörälle hyvin tilaa. Vilkkaan liikenteen joukossa ei tarvitse ajaa.
Kokematonkin polkija jaksaa pyöräillä pitkiä matkoja, kun pitää taukoja usein eikä ahnehdi liikaa kilometrejä samalle päivälle. Näkemistä on niin paljon, että kiirettä on turha pitää.
Jos aika antaa myöten, voi reittiä laajentaa Kökarin kautta mantereelle tai vaikka koko suuren rengasreitin mittaiseksi. Suuri rengasreitti yhdistää Turun saariston rengasreitin ja Ahvenanmaan saariston. Tällöin kilometrejä kertyy yhteensä 330.
Havsviddenin meriallas on luonnonkaunis paikka. Vieressä on sauna, jonne pääsee lämmittelemään pulahtamisen jälkeen.
Robert Seger/Moment
Punaisia tupia ja merenpoukamia
Pyörä on Ahvenanmaalla oiva kulkupeli, sillä sen satulassa ehtii rekisteröidä pienetkin yksityiskohdat. Pysähdyn ihastelemaan kauniisti maalattuja postilaatikoita, seipäillä kuivuvaa heinää ja vasikan ruokahetkeä. Huomaan myös pihojen kauniit, taotut portit ja vanhojen talojen koristeelliset ikkunakarmit. Kaiken kruunaavat henkeäsalpaavat merelliset näkymät.
Saaristoa kannattaa tutkia myös mereltä käsin, sillä 6 700 saaren ryppäässä on varaa valita. On majakkasaaria, asuttuja ja autioita saaria, lintusaaria sekä pikniksaaria. Pieni syrjähyppy saarelle antaa myös mukavan tauon polkemiseen, ja kävely verryttelee pyörän satulassa puutuneita lihaksia.
Helteisenä päivänä on mukava vaihtaa pyöräily uimiseen. Getassa sijaitsevan Havsviddenin rantakalliot kutsuvat kuin seireenit. Kun ulappa kimmeltää ja laineet liplattavat, mikä onkaan hienompaa kuin pulahtaa havspooliin, kallioon louhittuun merialtaaseen. Merivesi tekee hyvää, ja saunomisen jälkeen olo on taivaallinen.
Tutustu historiaan
Ahvenanmaan taidemuseo ja Ahvenanmaan kulttuurihistoriallinen museo
Saaren historia ulottuu 7 500 vuoden taakse, jolloin ensimmäiset asukkaat saapuivat. Museoihin tutustumisen jälkeen vierailut Kastelholman linnassa ja Bomarsundin linnoituksen jättimäisillä raunioilla avautuvat eri lailla.
* alandsmuseum.ax, konstmuseum.ax
Ålands Fotografiska Museum
Viehättävä valokuvamuseo Pålsbölen kylässä on ehdoton vierailukohde. Täällä näet ensimmäiset Kodakin naisille suunnittelemat kamerat ja pääset ihailemaan norjalaisen tutkimusmatkailijan Fridtjof Wedel-Jarlsberg Nansenin kameraa, jonka mies osti matkallaan Pohjoisnavalle.
* aland.com/fi/fotografiskamuseum
Dånön kotiseutumuseo
Saaren pohjoiskärjessä Getassa sijaitsee vanha luotsi- ja kalastustorppa, joka toimii nykyisin museona. Täällä kuulet, miksi Ahvenanmaan talot suojattiin punaisella värillä, joka tehtiin raudan ja hylkeenrasvan sekoituksesta.
* aland.com/fi/danomuseum
Lisätietoa:
visitaland.com, alandstrafiken.com
Ålandsresor paketoi täyden palvelun pyöräilyloman. Sivuilla myös reittiehdotuksia majoitusvaihtoehtoineen, alandsresor.fi/pakettimatkat/pyorailyloma.
Pyörä kulkee helposti mantereelta saarelle sekä Vikingillä että Siljalla, mutta kulkupelin voi vuokrata myös Maarianhaminan satamasta. Tee varaukset ajoissa varsinkin sesonkina eli koulujen lomien aikaan.
Katariina Jagellonica toi hovin ruokapöytään oudon uutuuden, haarukan.
Vesa-Matti Väärä
Kun tryffelikoira Pico ja Smell saavat vainun sienestä, Visnja Prodanin pitää olla tarkkana, etteivät koirat pistä tryffeliä poskeensa.
Puikkonen Juha
Katariina Jagellonica toi hovin ruokapöytään oudon uutuuden, haarukan.
Vesa-Matti Väärä
Kun tryffelikoira Pico ja Smell saavat vainun sienestä, Visnja Prodanin pitää olla tarkkana, etteivät koirat pistä tryffeliä poskeensa.
Puikkonen Juha
Vesa-Matti Väärä
OMA AIKA TÄNÄÄN
LUETUIMMAT
LUE OMA AIKA
OMA AIKA TÄNÄÄN
LUETUIMMAT
LUE OMA AIKA