Kobba Klintar on kautta aikojen ollut tärkeä maamerkki merimiehille ja purjehtijoille. Näkymä luotsiasemasta merkitsi paluuta kotiin.

Robert Seger/Moment

Kob­ba Klin­ta­rin luot­si­a­se­ma on paik­ka, jon­ka me­ri­mie­het vii­mei­se­nä hy­väs­te­li­vät jät­tä­es­sään ko­ti­saa­ren­sa ja jota he en­sim­mäi­se­nä ter­veh­ti­vät pit­kil­tä mat­koil­ta pa­la­tes­saan. Moni mat­kus­ta­ja­lai­van vie­ras on huo­man­nut Maa­ri­an­ha­mi­nan edus­tal­la ihas­tut­ta­van, val­ke­an tai­te­kat­toi­sen ta­lon, joka sei­soo ryh­dik­kää­nä pie­nen saa­ren rin­teel­lä.

Ihas­te­lua ei kan­na­ta jät­tää kau­ko­e­täi­syy­del­le, sil­lä Kob­ba Klin­ta­ril­le pää­see ve­nee­tön­kin kip­pa­ri Bo-Erik West­ber­gin kyy­dis­sä. Hän ker­too luot­si­a­se­man his­to­ri­as­ta ly­hy­en ve­ne­mat­kan ai­ka­na. Ase­ma oli elin­tär­keä ka­pe­as­sa sal­mes­sa, jos­sa lai­vat ajoi­vat hel­pos­ti ka­ril­le. Su­mus­sa sen jät­ti­mäi­nen su­mu­si­ree­ni vies­ti lai­voil­le ka­pei­kon vaa­rois­ta.

Mat­kan puo­li­vä­lis­sä, Kor­sön saa­ren vie­res­sä, Wes­ter­berg py­säyt­tää ve­neen ja ke­hot­taa kat­so­maan kai­ku­luo­tai­meen. Sii­nä nä­kyy Plus-lai­van hyl­ky. Lai­van mie­his­tös­tä huk­kui suu­rin osa juu­ri en­nen ko­ti­sa­ta­maan pa­luu­ta Lu­ci­an päi­vä­nä vuon­na 1933. Vain nel­jä pe­las­tui hyi­ses­tä ve­des­tä sa­dan met­rin pääs­sä si­jait­se­val­le saa­rel­le.

Kob­ba Klin­tar on pai­kal­lis­ten ra­kas­ta­ma pik­nik­paik­ka, mut­ta hei­nä­kuus­sa siel­lä pär­jää il­man eväs­ko­ri­a­kin. Täl­löin saa­rel­la avau­tuu luot­si­a­se­man ys­tä­vien yl­lä­pi­tä­mä kah­vi­la. Tar­jol­la on suus­sa su­la­via lo­hi­lei­piä, it­se lei­vot­tua pul­laa ja ra­pa­pe­ri­pii­rak­kaa. Sekä tie­tys­ti Ah­ve­nan­maan pan­nu­kak­kua sekä pai­kal­li­sen Ama­li­an-li­mo­na­di­teh­taan ra­par­pe­ri-sel­jan­kuk­ka­lim­saa.

Ahvenanmaan kuuluisin leivonnainen on ehdottomasti pannukakku.

Robert Seger/Moment

Se oi­kea pan­nu­kak­ku

Pan­nu­ka­kun oi­ke­aop­pi­ses­ta val­mis­tus­ta­vas­ta käy­dään leik­ki­mie­lis­tä vään­töä. Osa van­noo man­na­puu­ron, osa rii­si­puu­ron ni­meen. Jot­kut rat­kai­se­vat on­gel­man lait­ta­mal­la tai­ki­naan kum­paa­kin se­kai­sin.

Kob­ba Klin­ta­rin kar­de­mum­mai­nen pan­nu­kak­ku on teh­ty man­na­puu­roon. Se on me­he­vä ja vie­lä läm­pöi­nen. Pan­nu­kak­ku nau­ti­taan luu­mu­hil­lon ja ker­ma­vaah­don kera.

Täl­lä vii­kol­la her­kut on loih­ti­nut Pa­rai­sil­ta ko­toi­sin ole­va pa­ris­kun­ta, Lena Lång­bac­ka ja kok­ki Paul Reu­ter. Reu­ter ke­huu ke­sä­keit­ti­ön idyl­li­syyt­tä. Täl­lai­sis­sa mai­se­mis­sa jopa tis­kaa­mi­nen mais­tuu.

Valokuvaaja Olle Stömberg on kerännyt elämäntyökseen ison määrän harvinaisia kameroita. Ne ovat esillä Ahvenanmaan valokuvausmuseossa.

Robert Seger/Moment

God­byn ka­me­ra­tai­vas

Maa­ri­an­ha­mi­nas­ta reit­ti­ni kul­kee koh­ti God­byn ky­lää. Siel­lä tu­tus­tun Ålands Fo­torg­ra­fis­ka Mu­seu­miin ja kuu­len ta­ri­noi­ta pai­kal­li­ses­ta bus­si­kus­kis­ta Ra­fa­el Wir­ta­ses­ta. Hän tun­si mut­kai­set tiet kuin omat tas­kun­sa – oli­han hän aja­nut nii­tä ris­tiin ras­tiin ai­na 1920-lu­vul­ta saak­ka. Sil­ti hän huo­ma­si, jos jo­tain uut­ta oli il­mes­ty­nyt mat­kan var­rel­le. Ja jos nä­ky­mäs­tä riit­ti ku­vak­si saak­ka, py­säyt­ti Wir­ta­nen lin­ja-au­ton­sa, ava­si oven ja nap­pa­si ka­me­ran kau­laan­sa. Mat­kus­ta­jien ei aut­ta­nut kuin odo­tel­la.

– Jos­kus bus­si saa­pui pa­ri­kym­men­tä mi­nuut­tia myö­häs­sä Maa­ri­an­ha­mi­naan, nau­raa mu­se­o­ta yl­lä­pi­tä­vä Be­ni­ta Ström­berg muis­tel­les­saan lap­suu­ten­sa ta­pah­tu­mia.

Wir­ta­sen ka­me­ra­ko­ko­el­ma on esil­lä Fo­tog­ra­fis­ka Mu­seu­mis­sa. Wir­tas­ta on pit­käl­ti kiit­tä­mi­nen sii­tä, et­tä Ah­ve­nan­maa on ikuis­tet­tu näin laa­jal­ti ai­ka­na, jol­loin vain har­val­la oli ka­me­raa. Wir­ta­sen va­lo­ku­via on näh­tä­vis­sä myös Ah­ve­nan­maan tai­de­mu­se­os­sa ja Ah­ve­nan­maan kult­tuu­ri­his­to­ri­al­li­ses­sa mu­se­os­sa Maa­ri­an­ha­mi­nas­sa.

Van­han ap­tee­kin ta­ri­nat

Fo­tog­ra­fis­ka Mu­seu­miin vir­taa van­ho­ja ka­me­roi­ta pos­ti­pa­ke­teis­sa ym­pä­ri maa­il­maa.

– Meil­lä käy vie­rai­li­joi­ta eri mais­ta, ja kun he pää­se­vät ko­tiin, he lä­het­tä­vät van­hat ka­me­ran­sa meil­le, ker­too va­lo­ku­vaa­ja Ol­le Ström­berg.

Hän muut­ti Ah­ve­nan­maal­le 1980-lu­vul­la Skå­nes­ta löy­det­ty­ään tääl­tä vai­mon, Be­ni­tan.

Kun har­vi­nais­ten ka­me­roi­den ko­ko­el­ma kas­voi kas­va­mis­taan, täy­tyi Kas­tel­hol­man lin­nan yh­tey­des­sä si­jain­nut ko­ko­el­ma siir­tää omiin ti­loi­hin­sa. Nyt mu­seo pi­tää ko­ti­aan God­byn ky­län en­ti­ses­sä ap­tee­kis­sa. Van­hat vit­rii­nit ker­to­vat omaa ta­ri­naan­sa.

– Ap­teek­ki oli en­ti­sai­kaan tär­keä lai­tos. Saa­ren ai­noa pu­he­lin­lin­ja kul­ki Maa­ri­an­ha­mi­nas­ta God­by­hyn, ja ap­teek­kiin tul­tiin soit­ta­maan pu­he­lui­ta. Kes­ti pit­kään, et­tä pu­he­li­met saa­tiin ta­val­li­siin ko­tei­hin. Mi­nun lap­suu­den­ko­ti­ni pu­he­lin­nu­me­ro oli 183, ker­too Be­ni­ta.

Kastehoman linnan mielenkiintoinen historia alkaa 1300-luvulta. Linnan kolmannessa kerroksessa Juhana-herttua piti veljeään Eerik XIV:ta vankina yhdessä vaimon, Kaarinan Maununtyttären kanssa vuonna 1571.

Robert Seger/Moment

Ko­ke­ma­ton­kin pol­ki­ja pär­jää

Pyö­räi­ly Ah­ve­nan­maal­la on help­poa. Vih­re­äl­lä mer­ki­tyt pyö­rä­tiet kier­tä­vät koko saa­ren. Li­säk­si niis­sä­kin pai­kois­sa, jois­sa pyö­rä­tie­tä ei ole, on pyö­räl­le hy­vin ti­laa. Vilk­kaan lii­ken­teen jou­kos­sa ei tar­vit­se ajaa.

Ko­ke­ma­ton­kin pol­ki­ja jak­saa pyö­räil­lä pit­kiä mat­ko­ja, kun pi­tää tau­ko­ja usein ei­kä ah­neh­di lii­kaa ki­lo­met­re­jä sa­mal­le päi­väl­le. Nä­ke­mis­tä on niin pal­jon, et­tä kii­ret­tä on tur­ha pi­tää.

Jos ai­ka an­taa myö­ten, voi reit­tiä laa­jen­taa Kö­ka­rin kaut­ta man­te­reel­le tai vaik­ka koko suu­ren ren­gas­rei­tin mit­tai­sek­si. Suu­ri ren­gas­reit­ti yh­dis­tää Tu­run saa­ris­ton ren­gas­rei­tin ja Ah­ve­nan­maan saa­ris­ton. Täl­löin ki­lo­met­re­jä ker­tyy yh­teen­sä 330.

Havsviddenin meriallas on luonnonkaunis paikka. Vieressä on sauna, jonne pääsee lämmittelemään pulahtamisen jälkeen.

Robert Seger/Moment

Pu­nai­sia tu­pia ja me­ren­pou­ka­mia

Pyö­rä on Ah­ve­nan­maal­la oi­va kul­ku­pe­li, sil­lä sen sa­tu­las­sa eh­tii re­kis­te­röi­dä pie­net­kin yk­si­tyis­koh­dat. Py­säh­dyn ihas­te­le­maan kau­niis­ti maa­lat­tu­ja pos­ti­laa­ti­koi­ta, sei­päil­lä kui­vu­vaa hei­nää ja va­si­kan ruo­ka­het­keä. Huo­maan myös pi­ho­jen kau­niit, ta­o­tut por­tit ja van­ho­jen ta­lo­jen ko­ris­teel­li­set ik­ku­na­kar­mit. Kai­ken kruu­naa­vat hen­ke­ä­sal­paa­vat me­rel­li­set nä­ky­mät.

Saa­ris­toa kan­nat­taa tut­kia myös me­rel­tä kä­sin, sil­lä 6 700 saa­ren ryp­pääs­sä on va­raa va­li­ta. On ma­jak­ka­saa­ria, asut­tu­ja ja au­ti­oi­ta saa­ria, lin­tu­saa­ria sekä pik­nik­saa­ria. Pie­ni syr­jä­hyp­py saa­rel­le an­taa myös mu­ka­van tau­on pol­ke­mi­seen, ja kä­ve­ly ver­ryt­te­lee pyö­rän sa­tu­las­sa puu­tu­nei­ta li­hak­sia.

Hel­tei­se­nä päi­vä­nä on mu­ka­va vaih­taa pyö­räi­ly ui­mi­seen. Ge­tas­sa si­jait­se­van Havs­vid­de­nin ran­ta­kal­li­ot kut­su­vat kuin sei­ree­nit. Kun ulap­pa kim­mel­tää ja lai­neet lip­lat­ta­vat, mikä on­kaan hie­nom­paa kuin pu­lah­taa havs­poo­liin, kal­li­oon lou­hit­tuun me­ri­al­taa­seen. Me­ri­ve­si te­kee hy­vää, ja sau­no­mi­sen jäl­keen olo on tai­vaal­li­nen.

Tu­tus­tu his­to­ri­aan

Ah­ve­nan­maan tai­de­mu­seo ja Ah­ve­nan­maan kult­tuu­ri­his­to­ri­al­li­nen mu­seo

Saa­ren his­to­ria ulot­tuu 7 500 vuo­den taak­se, jol­loin en­sim­mäi­set asuk­kaat saa­pui­vat. Mu­se­oi­hin tu­tus­tu­mi­sen jäl­keen vie­rai­lut Kas­tel­hol­man lin­nas­sa ja Bo­mar­sun­din lin­noi­tuk­sen jät­ti­mäi­sil­lä rau­ni­oil­la avau­tu­vat eri lail­la.

* alands­mu­seum.ax, konst­mu­seum.ax

Ålands Fo­tog­ra­fis­ka Mu­seum

Vie­hät­tä­vä va­lo­ku­va­mu­seo Påls­bö­len ky­läs­sä on eh­do­ton vie­rai­lu­koh­de. Tääl­lä näet en­sim­mäi­set Ko­da­kin nai­sil­le suun­nit­te­le­mat ka­me­rat ja pää­set ihai­le­maan nor­ja­lai­sen tut­ki­mus­mat­kai­li­jan Fridt­jof We­del-Jarls­berg Nan­se­nin ka­me­raa, jon­ka mies os­ti mat­kal­laan Poh­jois­na­val­le.

* aland.com/fi/fo­tog­ra­fis­ka­mu­seum

Då­nön ko­ti­seu­tu­mu­seo

Saa­ren poh­jois­kär­jes­sä Ge­tas­sa si­jait­see van­ha luot­si- ja ka­las­tus­torp­pa, joka toi­mii ny­kyi­sin mu­se­o­na. Tääl­lä kuu­let, mik­si Ah­ve­nan­maan ta­lot suo­jat­tiin pu­nai­sel­la vä­ril­lä, joka teh­tiin rau­dan ja hyl­keen­ras­van se­koi­tuk­ses­ta.

* aland.com/fi/da­no­mu­seum

Li­sä­tie­toa:

vi­si­ta­land.com, alandst­ra­fi­ken.com

Ålands­re­sor pa­ke­toi täy­den pal­ve­lun pyö­räi­ly­lo­man. Si­vuil­la myös reit­tieh­do­tuk­sia ma­joi­tus­vaih­to­eh­toi­neen, alands­re­sor.fi/pa­ket­ti­mat­kat/py­o­rai­ly­lo­ma.

Pyö­rä kul­kee hel­pos­ti man­te­reel­ta saa­rel­le sekä Vi­kin­gil­lä et­tä Sil­jal­la, mut­ta kul­ku­pe­lin voi vuok­ra­ta myös Maa­ri­an­ha­mi­nan sa­ta­mas­ta. Tee va­rauk­set ajois­sa var­sin­kin se­son­ki­na eli kou­lu­jen lo­mien ai­kaan.