”Tu­tus­tuin An­naan per­he­kah­vi­las­sa. Sa­man ikäi­set lap­set ja yh­tei­set har­ras­tuk­set yh­dis­ti­vät mei­tä. Jut­te­lim­me lap­sis­ta ja teim­me mat­ko­ja Tal­lin­nan kä­si­työ­liik­kei­siin.

Ys­tä­vyy­tem­me sy­ve­ni, ja aloim­me avau­tua enem­män,muun mu­as­sa vai­keis­ta äi­ti­suh­teis­tam­me. Mo­lem­pien avi­o­lii­tot ra­koi­li­vat, ja ero­sim­me ta­hoil­lam­me sa­moi­hin ai­koi­hin.

Tun­tui hy­väl­tä pu­hua ih­mi­sen kans­sa, joka oi­ke­as­ti tie­si, mis­tä pu­huin, esi­mer­kik­si ker­to­es­sa­ni äi­dis­tä­ni. Äi­ti­ni oli tun­ne­kyl­mä ja hal­vek­si­va mi­nua koh­taan kah­den kes­ken mut­ta mui­den seu­ras­sa mu­ka­va. An­nan äi­ti oli sa­mal­la ta­val­la it­se­kes­kei­nen.

"Ys­tä­väl­tä edel­ly­te­tään sa­maa kuin puo­li­sol­ta: si­tou­tu­mis­ta, avu­nan­toa ja ajan ja­ka­mis­ta."

Puo­li­som­me oli­vat eri­lai­sia. Eros­sa ek­sä­ni put­sa­si mi­nut ta­lou­del­li­ses

ti pi­mit­tä­mäl­lä asi­oi­ta, ei­kä hän juu­ri osal­lis­tu­nut las­tem­me ku­lui­hin eron jäl­keen. Jou­duin tosi tiu­kil­le. Erom­me oli rii­tai­sa ja ka­ma­la. Ek­sä­ni kos­ti mi­nul­le vuo­sia läh­tö­ä­ni las­ten kaut­ta.

Pu­rin An­nal­le pa­haa miel­tä­ni. Olim­me tois­tem­me tuki ja tur­va. On­nek­si An­nan ek­sä koh­te­li hän­tä hy­vin eron­kin jäl­keen.

Uu­si suh­tee­ni oli ys­tä­väl­le­ni kova paik­ka

Ra­kas­tuin ja sol­min uu­den pa­ri­suh­teen, mikä oli An­nal­le kova paik­ka. Hän piti uu­des­ta kump­pa­nis­ta­ni mut­ta koki it­sen­sä yk­si­näi­sek­si.

Usein nais­ten vä­li­nen ys­tä­vyys saa pa­ri­suh­teen piir­tei­tä. Ys­tä­väl­tä edel­ly­te­tään sa­maa kuin puo­li­sol­ta: si­tou­tu­mis­ta, avu­nan­toa ja ajan ja­ka­mis­ta.

Muu­tin toi­sel­le paik­ka­kun­nal­le. Pyy­sin An­naa käy­mään en­ti­seen mal­liin, mut­ta ta­paa­mi­sem­me har­ve­ni­vat. Elä­mäs­sä­ni ta­pah­tui no­pe­as­ti pal­jon.

Olin kes­kit­ty­nyt töis­sä suu­reen pro­jek­tiin ja pe­reh­ty­nyt sitä var­ten ai­van uu­teen osaa­mi­sa­lu­ee­seen. Pu­to­sin tyh­jän pääl­le, kun pro­jek­ti yl­lät­tä­en ul­kois­tet­tiin.

Sa­maan ai­kaan mie­he­ni äi­ti sai­ras­tui va­ka­vas­ti ja minä sain kes­ken­me­non, joka oli mi­nul­le suu­ri suru.

Lue myös: Sot­kee­ko ys­tä­vyys työ­pai­kal­la roo­lit?

Ys­tä­väs­tä­ni ja ek­säs­tä­ni oli tul­lut tie­tä­mät­tä­ni ka­ve­rei­ta

An­na ei tun­te­nut ek­sää­ni, en­kä minä hä­nen. Häm­mäs­tyin­kin suu­res­ti, kun hän yl­lät­tä­en lä­het­ti ek­sää­ni kos­ke­via teks­ti­vies­te­jä.

An­na oli tu­tus­tu­nut ek­sää­ni ja tä­män uu­teen puo­li­soon. Hän oli jopa ol­lut hei­dän vau­van­sa ris­ti­äi­sis­sä sa­maan ai­kaan, kun ki­pui­lin omaa kes­ken­me­no­a­ni.

Heis­tä oli tul­lut tie­tä­mät­tä­ni ka­ve­rei­ta.

"Olin val­ta­van louk­kaan­tu­nut mut­ta en us­kal­ta­nut ker­toa An­nal­le, mi­ten pal­jon mi­nuun sat­tui."

Tyr­mis­tyin. Ar­ve­len, et­tä An­na on ker­to­nut heil­le asi­oi­ta, jois­ta olin pu­hu­nut luot­ta­muk­sel­la. Yri­tin sel­vit­tää asi­aa, mut­ta vä­li­mat­ka oli pit­kä, ei­kä An­na ole kos­kaan ty­kän­nyt pu­hua pu­he­li­mes­sa. Yri­tim­me kes­kus­tel­la asi­as­ta teks­ti­vies­teil­lä, muta se on huo­no tapa sel­vit­tää vai­kei­ta asi­oi­ta.

Lue myös: Mi­ten ys­tä­vyys kes­tää lap­set?

Va­lit­sen ys­tä­vä­ni tar­kem­min

Mie­les­tä­ni ys­tä­vyy­teen kuu­luu lo­jaa­lius ja luot­ta­mus. Olin val­ta­van louk­kaan­tu­nut mut­ta en us­kal­ta­nut ker­toa An­nal­le, mi­ten pal­jon mi­nuun sat­tui. Pel­kä­sin, et­tä hän ker­too tun­teis­ta­ni eteen­päin ek­säl­le ja tä­män nyk­säl­le. Ys­tä­vyy­tem­me hii­pui.

Ny­kyi­sin ajat­te­len, et­tä An­na teki va­lin­tan­sa. Hän oli­si voi­nut ky­syä mi­nul­ta, mitä ajat­te­len, sen si­jaan et­tä toi­mi sel­kä­ni ta­ka­na.

Oli­si ki­vaa, jos An­na oli­si yhä elä­mäs­sä­ni. Koim­me yh­des­sä pal­jon ja ja­oim­me tär­ke­än elä­män­vai­heen. Mut­ta en ota hä­neen yh­teyt­tä.

Ys­tä­vät ovat mi­nul­le tär­kei­tä. Seu­ral­li­se­na ih­mi­se­nä ve­dän mui­ta puo­lee­ni, mut­ta mitä van­hem­mak­si tu­len, sitä tar­kem­min va­lit­sen, mi­hin ai­ka­ni käy­tän. Tuo­reim­man ys­tä­vä­ni löy­sin yh­tei­sen ys­tä­väm­me syn­ty­mä­päi­vil­tä."

Lue myös:

"Ys­tä­väs­tä­ni tuli pii­naa­ja"

Ys­tä­vyys työ­pai­kal­la - lue 3 ta­ri­naa

Olet­ko ai­na se, joka ot­taa yh­teyt­tä ys­tä­vään? Mitä jos et ot­tai­si?