1. Voi­ko ai­kui­nen sai­ras­tua syö­mis­häi­ri­öön?

Yleen­sä syö­mis­häi­riö ei puh­kea ai­kui­sel­la tyh­jäs­tä. Ta­val­la tai toi­sel­la sie­men on kyl­vet­ty jo ai­em­min. Taus­tal­la voi ol­la hoi­ta­ma­ton­ta syö­mis­häi­ri­ö­tä: sai­ras­tu­va on saat­ta­nut ki­puil­la syö­mi­sen kans­sa koko elä­män­sä. Jos sit­ten koh­dal­le osuu ko­et­te­le­muk­sia, suh­de ruo­kaan riis­täy­tyy kä­sis­tä.

Ai­kui­sil­la syö­mis­häi­riö näyt­täy­tyy usein se­ka­muo­toi­se­na. BED eli ah­min­ta­häi­riö on ai­kui­sil­la ylei­sem­pi kuin nuo­ril­la. Sii­nä sai­ras­tu­nut ah­mii ruo­kaa mut­ta ei kom­pen­soi sitä ok­sen­ta­mal­la tai pak­ko­lii­kun­nal­la.

2. Kuka sai­ras­tuu?

Syö­mis­häi­ri­ös­tä kär­si­vät ovat mo­nes­ti herk­kiä per­soo­nia, joil­la on vai­keuk­sia tun­tei­den sää­te­le­mi­sen kans­sa. Usein taus­tal­la on per­fek­ti­o­nis­mia ja voi­ma­kas­ta it­seen koh­dis­tu­vaa vaa­ti­vuut­ta. Mie­hiä po­ti­lais­ta on kym­me­ni­sen pro­sent­tia.

3. Mik­si syö­mis­häi­ri­öön sai­ras­tu­taan?

Yk­sit­täis­tä syy­tä sai­ras­tu­mi­sel­le ei ole, vaan syyt ovat moni-il­mei­siä ja yk­si­löl­li­siä. Ylei­ses­ti ot­ta­en ih­mi­set hä­tään­ty­vät ym­pä­ris­tön vaa­ti­mus­ten kes­kel­lä. Se syn­nyt­tää epä­mää­räis­tä ah­dis­tus­ta, jota ei osa­ta kä­si­tel­lä. Sai­ras­tu­vil­la ei ole ter­vei­tä kei­no­ja loh­dut­taa ja suo­jel­la it­se­ään. He ovat saat­ta­neet näh­dä lä­hi­pii­ris­sään, mi­ten it­seä tai ke­hoa ar­vo­te­taan ja koh­del­laan huo­nos­ti. Ruu­al­la on voi­tu pal­ki­ta ai­don läs­nä­o­lon si­jaan.

Lue myös: Saa­ko li­has­buu­mi mei­dät voi­maan pa­hoin?

4. Mil­lai­sia oi­rei­ta lä­hei­set voi­vat huo­ma­ta?

Syö­mi­nen al­kaa pik­ku­hil­jaa vie­dä mu­ka­naan ja do­mi­noi­da ajat­te­lua. It­sek­ri­tiik­ki on voi­ma­kas­ta ja jat­ku­vaa, kiel­tei­syy­den sä­vyt­tä­mää. Ali­ra­vit­tu keho ak­ti­voi psyyk­ki­siä oi­rei­ta, muun mu­as­sa är­tyi­syyt­tä, ah­dis­tus­ta ja uni­vai­keuk­sia.

Ta­paa­mi­sia pe­ruun­tuu eri­kois­ten se­lit­te­ly­jen kaut­ta, kos­ka sai­ras­tu­nut ei ha­lua syö­dä mui­den näh­den. Sa­la­syö­mi­nen voi nä­kyä si­ten, et­tä jää­kaa­pis­ta ka­to­aa ruo­kaa ja ros­kik­set tyh­je­ne­vät tiu­haan. Syö­mi­seen liit­tyy eri­lai­sia ri­tu­aa­le­ja, ja se on ali­tui­nen pu­hee­nai­he.

Usein syö­mis­häi­ri­öi­hin liit­tyy pak­ko­liik­ku­mis­ta eli yk­si­no­maan te­hok­kuu­teen täh­tää­vää ur­hei­lua il­man mie­li­hy­vän tun­net­ta. Ke­hon koko ei suo­raan ker­ro syö­mis­häi­ri­ös­tä. Myös yli- tai nor­maa­li­pai­noi­nen voi ol­la ali­ra­vit­tu.

Lue myös: ”Syö­mis­häi­ri­öi­sen pi­tää löy­tää elä­mään­sä jo­tain tär­ke­äm­pää”

5. Mi­ten sai­ras­tu­nut­ta voi aut­taa?

Ti­lan­tee­seen puut­tu­va voi saa­da vi­ha­ryö­pyn nis­kaan­sa. Ris­ki kan­nat­taa sil­ti ot­taa. Lä­hei­set voi­vat kuun­nel­la ja tu­kea, mut­ta sai­rau­den ei saa an­taa kas­vaa suh­teen vä­liin ai­no­ak­si asi­ak­si. Se ei saa hal­li­ta koko yh­des­sä­o­loa.

Syö­mis­häi­ri­ö­tä har­joi­te­taan yk­si­näi­syy­des­sä, jo­ten tar­jou­du sin­nik­kääs­ti seu­rak­si ja yri­tä jär­jes­tää yh­tei­siä ate­ri­oi­ta. Eten­kin vii­kon­lo­put ovat mo­nel­le vai­kei­ta ja pit­kiä. Kan­nus­ta sai­ras­tu­nut­ta ha­keu­tu­maan asi­an­tun­ti­jan pu­heil­le.

Asi­an­tun­ti­ja­na sai­raan­hoi­ta­ja, psy­ko­te­ra­peut­ti­o­pis­ke­li­ja Mer­ja Ru­ha­la, Syö­mis­häi­ri­ö­kes­kus

Lue myös:

Syö­mis­häi­riö ta­ka­na? Näin tree­naat tur­val­li­ses­ti

Näin li­ha­vuus­leik­kaus muut­ti mi­nua

10 ta­paa saa­da pa­rem­pi it­se­tun­to