Pa­ni­koi­mi­nen ja pa­ke­ne­mi­nen ovat ih­mi­sen ja eläi­men al­ku­kan­tai­sia kei­no­ja sel­viy­tyä uh­kaa­vis­ta ti­lan­teis­ta. Ih­mi­nen ei ole muut­tu­nut, mut­ta pe­to­jen si­jas­ta nyt pe­lot­ta­vat jul­ki­set esiin­ty­mi­set, kas­sa­jo­not ja kans­saih­mi­set. Kun pel­kää­mis­tä al­kaa pe­lä­tä, keho jää pai­koil­leen, vaik­ka mie­li piis­kaa sitä pa­ke­ne­maan. Her­mos­ton yli­ra­si­tus pur­kau­tuu sy­dä­men­ty­ky­tyk­se­nä, yli­hen­gi­tyk­se­nä, hi­koi­lu­na tai tä­ri­nä­nä.

Psy­ki­at­ri­an eri­kois­lää­kä­ri Ant­ti Le­po­la muis­tut­taa, et­tä ah­dis­tu­mi­nen on ih­mi­sen nor­maa­li suo­ja­re­ak­tio vai­ke­as­sa ti­lan­tees­sa.

– On vie­lä sel­vit­tä­mät­tä, mik­si nor­maa­lit asi­at al­ka­vat ah­dis­taa, mut­ta jos koh­tauk­set häi­rit­se­vät ar­kea, nii­tä osa­taan kyl­lä hoi­taa te­ra­pi­al­la ja lääk­keil­lä.

Kog­ni­tii­vi­ses­ta te­ra­pi­as­ta ja ai­vo­jen se­ro­to­nii­ni­ai­neen­vaih­dun­taan vai­kut­ta­vis­ta lääk­keis­tä on to­det­tu ole­van pal­jon apua. Te­ra­pi­as­sa ope­tel­laan tun­nis­ta­maan ti­lan­tei­ta, jois­sa al­kaa ah­dis­taa ja al­tis­tu­maan niil­le tur­val­li­ses­ti. Kor­jaa­vien ko­ke­mus­ten ja oi­val­lus­ten kaut­ta koh­taus­ten mer­ki­tys vä­he­nee. Ma­sen­nus­lääk­keil­lä voi­daan hil­li­tä koh­taus­ten voi­maa tai es­tää nii­den tu­le­mi­nen ko­ko­naan.

– Tär­kein­tä on tie­tää, et­tä pa­niik­ki­koh­taus on vaa­ra­ton, vaik­ka en­sim­mäi­siin koh­tauk­siin luu­lee­kin kuo­le­van­sa. Kuo­le­man­pel­ko on ter­vet­tä, sil­lä se ajaa tut­ki­muk­siin, jois­sa var­mis­te­taan, et­tä sy­dän ja ai­vo­ve­ren­kier­to ovat kun­nos­sa.

Pa­nii­kis­sa keho yli­re­a­goi ku­vi­tel­tuun vaa­raan: sy­dän hak­kaa ja kes­kus­her­mos­to lyö tä­ri­nän pääl­le. Kor­kea syke nä­kyy sy­dän­fil­mis­sä, mut­ta ai­vo­säh­kö­käy­rään pa­niik­ki ei piir­ry.

Tie­toa ke­hon ja mie­len yh­teis­pe­lis­tä

Ny­ky­ään pa­niik­ki­häi­ri­ön hoi­ta­mi­seen ko­keil­laan psy­ko­fyy­sis­tä psy­ko­te­ra­pi­aa. Te­ra­pi­as­sa li­sä­tään ym­mär­rys­tä mie­len vai­ku­tuk­ses­ta ke­hol­li­siin re­ak­ti­oi­hin ja vas­taa­vas­ti ke­hon vai­ku­tus­ta mie­leen. Tut­ki­muk­sis­sa sel­vi­te­tään esi­mer­kik­si hen­gi­tyk­sen kiih­ty­mi­sen vai­ku­tus­ta pa­niik­ki­re­ak­ti­on syn­tyyn.

– Yri­te­tään ym­mär­tää, mis­tä sy­tyk­keis­tä koh­taus läh­tee al­kuun. Kun ih­mi­nen op­pii lu­ke­maan omia tun­te­muk­si­aan, hän pys­tyy pa­rem­min myös hal­lit­se­maan ke­ho­re­ak­ti­oi­ta, Le­po­la sa­noo.

Kun koh­taus mei­naa tul­la, her­mos­to­aan voi rau­hoit­taa vaik­ka­pa lait­ta­mal­la kä­den ala­vat­sal­le ja hen­git­tä­mäl­lä kät­tä vas­ten pal­le­a­hen­gi­tys­tä. Mie­li­ku­vis­saan voi siir­tyä jo­hon­kin tur­va­paik­kaan, met­sään tai ke­sä­mö­kin lai­tu­ril­le.

Lääk­keis­tä tu­kea opet­te­lul­le

Jos pa­niik­ki­koh­tauk­set tois­tu­vat niin usein, et­tä ar­ki kär­sii, nii­hin voi ko­keil­la ny­ky­ai­kai­sia ma­sen­nus­lääk­kei­tä.

– Ma­sen­tu­nut ih­mi­nen voi ko­kea myös ah­dis­tus­ta, joka ajoit­tain saat­taa il­me­tä myös pa­niik­ki­re­ak­ti­oi­na. Sil­loin lää­kä­rin va­lit­se­mas­ta mie­li­a­la­lääk­kees­tä saat­taa ol­la hyö­tyä.

Lääk­keen tur­vin on myös hel­pom­pi saa­da on­nis­tu­mis­ko­ke­muk­sia koh­taus­ten hal­lit­se­mi­ses­sa ja sie­tä­mi­ses­sä.

– Var­si­nai­sia koh­taus­lääk­kei­tä väl­te­tään nii­den riip­pu­vuus­vaa­ran vuok­si.

Mo­nil­la­kin ih­mi­sil­lä on pa­niik­ki­tyyp­pi­siä tun­te­muk­sia läpi elä­män, vaik­ka ne ei­vät yl­ly hai­tak­si as­ti. Ta­val­li­ses­ti oi­reet al­ka­vat al­le kol­me­kymp­pi­se­nä.

Ant­ti Le­po­la on kuul­lut pa­niik­ki­häi­ri­öis­tä jo lap­se­na, sil­lä hä­nen äi­tin­sä, do­sent­ti Ul­la Le­po­la, tut­ki sil­loin Kuo­pi­os­sa epi­lep­si­an oi­re­ku­vaa. Sil­loin pa­niik­ki­koh­tauk­sia hoi­det­tiin epi­lep­si­a­na.

Ul­la Le­po­la näyt­ti to­teen 1980-lu­vul­la, et­tei­vät pa­niik­ki­koh­tauk­set ole epi­lep­si­aa, vaan psyyk­ki­nen re­ak­tio. Ul­la Le­po­lan tut­ki­mus­ten tu­lok­se­na pa­niik­ki­häi­riö ero­tet­tiin ah­dis­tus­häi­ri­ös­tä omak­si di­ag­noo­sik­seen 1988.

Pa­niik­ki­koh­tauk­sel­le al­tis­taa

- pe­rin­nöl­li­nen tai­pu­mus

- stres­si

- äkil­li­set elä­män­muu­tok­set, erot, jär­ky­tyk­set ja koh­ta­lon is­kut

- tai­pu­mus tark­kail­la ja kont­rol­loi­da it­se­ään

- kil­pi­rau­ha­sen tai li­sä­kil­pi­rau­ha­sen lii­ka­toi­min­ta

- ve­ren lii­al­li­nen tai lii­an vä­häi­nen kal­sium

- kah­vi ja ko­la­juo­mat

- al­ko­ho­li ja muut päih­teet

- koh­taus­ten pel­kää­mi­nen

Ohi­ta koh­taus mant­ral­la

Mind­ful­ness-me­ne­tel­män on tie­teel­li­ses­ti to­dis­tet­tu pa­ran­ta­van ai­vo­jen tun­tei­den hal­lin­ta­kes­kuk­sen ky­kyä tun­tea ja kä­si­tel­lä tun­tei­ta. Kun tun­teet tun­nis­taa, nii­tä on hel­pom­pi sie­tää ja hal­li­ta. Näin tun­tei­den val­ta ke­hoon vä­he­nee.

Hen­gi­tys­har­joi­tuk­sil­la tai mie­len tur­va­paik­kaan siir­ty­mi­sel­lä pa­niik­ki­koh­tauk­sia voi lie­vit­tää. It­sel­leen voi luo­da myös mant­ro­ja: tämä on vaa­ra­ton­ta, sel­vi­än hie­nos­ti, kaik­ki on hy­vin. Lom­pa­kos­sa tai kän­ny­kän muis­tis­sa voi säi­lyt­tää lau­sei­ta, joi­ta tois­taa, jos koh­taus mei­naa käy­dä pääl­le.

Li­sä­tie­to­ja

Pa­niik­ki­hä­ri­öyh­dis­tys ry pa­niik­ki.net

Hus:in verk­ko­pal­ve­lu mie­len­ter­veys­ta­lo.fi