Sergey Tinyakov
Tiina Komi
Tavoitteellisuus tekee onnelliseksi. Silti yhdysvaltalaistutkimuksen mukaan vain 20 prosenttia ihmisistä asettaa itselleen tietoisia tavoitteita.
Psykologi Satu Pihlaja arvelee, että suurin osa ihmisistä ajattelee, että heidän pitäisi tehdä jotain tai he haluaisivat tehdä jotain: Minun pitäisi liikkua enemmän. Haluaisin oppia tangoa. Asia on kyllä mielessä, mutta se ei vielä saa asioita tapahtumaan. Tarvitaan tietoinen tavoitteen asettaminen.
– Toki ajatus siitä, että sinun pitäisi syödä terveellisesti, voi saada sinut syömään salaattia. Pääset kuitenkin parempaan tulokseen, kun asetat itsellesi konkreettisen tavoitteen tyyliin ”syön joka päivä lounaalla salaattia”, Satu Pihlaja sanoo.
Aikaansaaminen ei ole suorittamista. Suorittaminen on ulkoapäin saneltujen asioiden tekemistä. Aikaansaamisessa on kyse siitä, että saat tehtyä niitä asioita, jotka olet itse valinnut.
Kiritä itseäsi
Tavoitteet lisäävät hyvinvointiamme. Matkalla kohti tavoitetta on mukavaa! Jokainen asia, jonka teet tavoitteesi eteen, tuottaa sinulle mielihyvää.
Hyvä tavoite on riittävän haastava. Liian helppo tavoite ei innosta. Päivittäisten tavoitteiden on hyvä olla saavutettavissa olevia. Valitse siis tavoitteeksi asia, josta innostut kunnolla, ja jaa sitten siihen johtava polku sopivan pieniksi päivittäisiksi tehtäviksi.
Satu Pihlaja harrastaa itsensä kirittämistä.
– Laitan esimerkiksi itselleni aikarajoja tyyliin ”kirjoitan tämän esseen tunnissa loppuun”. Aivojen mielihyväkeskus aktivoituu, kun saan homman tehtyä. Tähän tunteeseen kannattaa pysähtyä ja fiilistellä siinä hetki.
Konkreettisten tavoitteiden asettaminen on itsensä johtamista. Ei kannata jäädä odottelemaan motivaatiota. Kun vain asettuu tekemään päivittäistä tehtäväänsä, asiat alkavat sujua ja motivaatio vahvistuu.
Väliotsikko?
Satu Pihlaja kirjoitti aikaansaamisesta kirjan, joka ilmestyi tänä vuonna. Vaikka hän oli innostunut aiheesta, häntä arvelutti, miten oikeasti saisi kirjan kirjoitettua työn ohella. Kustannusopimusta ei ollut eikä deadlineja.
– Kirjoittaminen iltaisin työpäivän jälkeen ei houkutellut. Keksin lähteä Espanjaan kahdeksi viikoksi kirjoittamaan. Se lisäsi motivaatiotani niin paljon, että kahden viikon jälkeen käsikirjoitus oli jo siinä vaiheessa, että saatoin tarjota sitä kustantajalle, Pihlaja kertoo.
Hän siis sovelsi itseensä tehokasta motivointikikkaa: teki kirjoittamisesta houkuttelevaa ja helppoa. Ympäristönvaihdos toimi myös palkintona.
Pihlaja motivoi itseään arjessa tekemällä pieniä tsemppaavia asioita. Jos esimerkiksi väitöstutkimuksen tekeminen ei maistu, hän keittää ensin kupin kahvia ja kuuntelee 15 minuuttia lempimusiikkiaan. Hyvällä mielellä väikkärin tekeminen sujuu paremmin.
Sinäkin voit luoda myönteisen mielikuvan avulla itsellesi onnistumista ennakoivan olotilan ennen kuin aloitat työskentelyn. Omat ajatukset ja mielikuvat vaikuttavat tavoitteen saavuttamiseen. Jos ajattelet, että et voi tehdä jotain tai ei se ole ennenkään onnistunut, se hankaloittaa tavoitteeseen pääsyä.
Kannattaa mieluummin tehdä asiat itselleen helpoiksi ja miellyttäviksi.
Mieltä käyttää viisaasti, kun valitsee mitä ajattelee. Kaikkien tekemättömien töiden listaaminen voi latistaa ja tuntua ahdistavalta. Sen sijaan mieliala paranee, kun suuntaa ajatukset siihen, mitä kaikkea olet jo saanut aikaan. Kyllähän nämä muutkin tehtävät asiat onnistuvat, yksi kerrallaan.
Keskity mahdollisuuksiin
Asiat edistyvät myös mielessä. Jos tavoitteesi on lisätä yhteistä aikaa puolisosi kanssa, mielesi virittyy tähän. Huomaat ehkä teille kahdelle sopivan lomakohteen, löydät kiinnostavalta vaikuttavan harrastuksen, ja silmiisi osuu haavettasi vahvistava parisuhdehaastattelu lehdessä. Se, mihin keskittyy, lisääntyy. Ihmismielellä on tämä evoluutiossa kehittynyt kyky.
Rajoitusten sijaan kannattaa keskittyä mahdollisuuksiin.
– Olen tehnyt yli kymmenen vuotta töitä psykiatriassa ja toimin myös psykoterapeuttina, joten tiedän, millaisia rajoituksia ihmisillä on. Silti tai juuri siksi kannustan ihmisiä valitsemaan, mitä mielessään pyörittää. Hyvinvoivat ja onnelliset ihmiset saavat tutkitusti eniten aikaan, Satu Pihlaja sanoo.
Mielen luonne on dialoginen. Jokaiselle ajatukselle löytyy vastakkainen ajatus ja jokaiselle voimalle vastavoima. Suunnittelet, että tänä vuonna et järjestä lapsille ja lapsenlapsille joulua vaan lähdet ystäväsi kanssa matkalle. Ilahdut. Samassa alat miettiä, että perheesi ehkä pettyy ja sinulle tulee ikävä lapsenlapsia.
Asiat vaikuttavat usein etukäteen hankalammilta kuin ne todellisuudessa ovat. Ihmisen mieli hakeutuu luonnostaan pahimpiin mahdollisiin vaihtoehtoihin vähänkin isomman tehtävän edessä. Aivot elävät kivikautta, jolloin ihminen oli koko ajan hengenvaarassa ja varovaisuus oli oikeasti tarpeen.
– Aivomme alkavat automaattisesti skannata uhkia ja kaikkea, mikä voi mennä pieleen. Tämä ajatuskuvio kannattaa pysäyttää alkuunsa, Pihlaja neuvoo.
Esteiden ajatteleminen synnyttää ahdistusta ja jarruttaa aikaansaamista. Mutta voimme opetella vaikuttamaan siihen, miten koemme asiat. Pihlaja kehottaa tekemään haasteista innostavia tavoitteita.
Mutta mitä jos tavoite ei lähdekään toteutumaan?
Syy voi olla, että tavoite ei ole riittävän konkreettinen. Siihen auttaa, kun kirjoittaa tavoitteen ja sen toteutumisen olosuhteet ylös. Mitä tarkemmin kuvailet toteutuneen tavoitteen (missä, miten, kenen kanssa, milloin), sitä helpompi sitä kohti on edetä.
Tavoitteen saavuttamiseen tarvitaan kunnollinen suunnitelma. Siinä on mietittynä toteuttamisen askeleet ja vaiheet sekä keinot, joita aiot käyttää. Hyvä suunnitelma on kuin valmistusohje, jolla leivot tai rakennat oman unelmasi todeksi.
Pysähdy onnistumisten äärelle. Kun olet saanut aikaan sen, mitä halusit, anna ilon tuntua. Kiitä itseäsi.
Vinkkejä aloittamiseen
1. Älä moiti itseäsi, se saa sinut tuntemaan itsesi entistä saamattomammaksi. Kehu sen sijaan itseäsi jokaisesta pienestäkin edistysaskeleesta.
2. Suhtaudu itseesi empaattisesti ja mieti, mikä auttaisi sinua aloittamaan.
3. Varmista, että tavoitteesi ja toimintasuunnitelmasi on kunnossa. Jos jokin ei mene suunnitelman mukaan, tee uusi suunnitelma.
4. Älä ajattele isoa tehtävää kokonaisuutena vaan pilko se osiin. Mikä on pienin teko, jolla pääset alkuun?
5. Päätä, mitä teet tänään tavoitteesi eteen.
6. Aloita helposta ja mukavasta.
7. Aseta aikaraja: Mihin mennessä tämä vaihe on tehty.
8. Kokeile Pomodoro-tekniikkaa: Työskentele 25 minuuttia kerrallaan ja pidä viiden minuutin tauko. Tai toimi tavoitteesi eteen 15 minuuttia päivässä.
9. Tee yksi pieni, ikävä asia päivässä. Tekemättömien asioiden kasaantuminen ruokkii aloittamisen vaikeutta. Ikävän asian hoitaminen pois päiväjärjestyksestä on palkitsevaa. Suunnittele etukäteen, minkä ikävän asian minäkin päivänä hoidat.
10. Luo rituaaleja, jotka pohjustavat hyvän työvireen: Musiikki, aamusivujen kirjoittaminen tai muu inspiroiva asia.
Lähde: Satu Pihlaja. Aikaansaamisen taika. Näin johdat itseäsi. (Atena)
OMA AIKA TÄNÄÄN
LUETUIMMAT
OMA AIKA TÄNÄÄN
LUETUIMMAT
Asiakaspalvelu palvelee sinua arkisin klo 8-16 numerossa 03 4246 5341 ja sähköpostitse osoitteessa omaaika@jaicom.com
Tavoitat toimituksen osoitteista:
Päätoimittaja Anu Virnes-Karjalainen anu.virnes-karjalainen@elmomedia.fi tai p. 040 7464451
Toimitussihteeri Leena Filpus leena.filpus@elmomedia.fi tai p. 040 531 6552
LehtiMoguli Oy
PL 41, 00211 Helsinki
Asiakaspalvelu palvelee sinua arkisin klo 8-16 numerossa 03 4246 5341 ja sähköpostitse osoitteessa omaaika@jaicom.com
Tavoitat toimituksen osoitteista:
Päätoimittaja Anu Virnes-Karjalainen anu.virnes-karjalainen@elmomedia.fi tai p. 040 7464451
Toimitussihteeri Leena Filpus leena.filpus@elmomedia.fi tai p. 040 531 6552
LehtiMoguli Oy
PL 41, 00211 Helsinki
Tämä sivusto käyttää evästeitä käytettävyyden parantamiseksi. Jatkamalla sivuston käyttöä hyväksyt myös evästeiden käyttämisen.