Anu Virnes-Karjalainen
Suomalaisen sauvakävelyn juuret ovat maastohiihtäjien kesäharjoittelussa, jossa sauvoja käytettiin varsinkin ylämäkeen harjoiteltaessa. Kilpahiihtäjät ovat käyttäneet tätä harjoitusmenetelmää jo 1950 -luvulta lähtien, kenties jopa 1930-40 -luvuilla.
Kaiken kansan lajiksi sauvakävely alkoi kehittyä liikuntaneuvos Leena Jääskeläinen alullepanemana. Jääskeläinen otti sauvat käyttöön työskennellessään liikunnanopettajana Viherlaakson koulussa 1966 ja innosti kollegoita tekemään saman työskennellessään myöhemmin kouluhallituksessa. Hän myös käveli 1987 Finlandia-kävelyn sauvoja käyttäen ja kummastusta herättäen.
Paloheinän jytky
Todellinen jytky tapahtui kuitenkin vasta 1997-1998, kun harrastajamäärä kasvoi muutamasta hassusta puoleen miljoonaan. Excel Oyj oli Suomen Ladun Tuomo Jantusen kanssa toteutetun yhteistyöprojektin aikana kehittänyt sauvakävelysauvan, joka nimettiin Walkeriksi. Nyt kun varusteet olivat olemassa, kutsuttiin pienellä lehti-ilmoituksella ihmisiä Helsingin Paloheinään ohjatulle sauvakävelylle.
Ensimmäiseen tapahtumaan saapui 50 henkilöä, seuraavalla viikolla 100, sitten 200, sitten jopa 300. Suosio oli yllätys, ja ensimmäisellä kerralla kaikille halukkaille riitti sauvoja juuri ja juuri.
– Etenkin keski-ikäiset naiset ymmärsivät lajin hienouden ja tarttuivat rohkeasti sauvoihin. Heidän ansiostaan sauvakävely lähti leviämään, sanoo ICNW ry:n puheenjohtaja ja lajin kansainvälinen kouluttaja Tiina Arrankoski.
Myös tiedotusvälineet kiinnostuivat ilmiöstä ulkomaita myöten ja tälle “suomalaiselle sauvakävelylle” keksittiin englanninkielinen nimi: Nordic Walking - sauvankin nimeksi muutettiin Nordic Walker. Suomessa innostus on tähän päivään mennessä tasaantunut, mutta koska laji on leviämässä muun muassa Kiinaan, on harrastajamäärissä odotettavissa kasvua. Sauvakävelyn ohjaajia on jo noin 40 eri maassa.
Helppous lisäsi suosiota
Sauvakävely levisi nopeasti, koska laji on helppo aloittaa, se sopii kaikille ja sitä voi harrastaa liki missä tahansa.
– Modernissa sauvakävelyssä harjoitetaan kävelyä. Hyvännäköistä kävelyä näkee kadulla harvoin. Oikea sauvojen käyttö korostaa kävelyä ja muistuttaa liikkeistä, joita kävelyssä tulee olla. Kun sauvakävely on hallussa, sillä on siirtovaikutus normaalikävelyyn ja sekin alkaa sujua.
Jos tekniikka on kunnossa, sauvakävely on myös yllättävän tehokasta. Tutkimuksissa on havaittu, että hitaammilla kävelynopeuksilla (3-4 kilometriä tunnissa) kaloreita kuluu jopa tuplasti se, mitä samaa vauhtia kävellessä. Sauvakävely ei kuitenkaan tunnu kävelyä rasittavammalle, koska rasitus jakautuu tasapuolisemmin koko keholle.
– Usein ajatellaan, että kävely on vain jalkojen liike. Mutta kävely onkin keskivartalosta lähtevä liike, jossa käsien käyttö tukee lantion ja rintakehän välisiä vastakiertoja.
Lähteet: nordicwalkingcouncil.com/fin/icnw-julkilausumat.html, Tiina Arrankoski, Tuomo Kettunen, Moderni Nordic Walking, liikkeessä läpi elämän, Askel 2013.
Näin sauvat tehostavat kävelyä
• syke nousee, hapen- ja energiankulutus kasvavat ja käsien seudun lihaskestävyys paranee
• alamäessä polviniveleen kohdistuu vähemmän rasitusta
• ylävartalon kierto parantaa rintarangan liikkuvuutta
• vatsalihakset vahvistuvat ja ehkäisevät selkäongelmia
• niska- ja hartiakivut helpottuvat
Vinkkejä sauvakävelyyn
1. Ojenna itsesi hyvään ryhtiin. Sauvat muistuttavat ryhdin säilyttämisestä myös liikkeen aikana.
2. Pidä askelpituus luonnollisena, älä harpo. Keskity sen sijaan lonkan ojennukseen ja päkiätyöntöön.
3. Anna käsien liikkua eteen-taakse olkanivelestä. Pidä liike samana kuin normaalikävelyssä, kyynärpää taittuu edessä, ojentuu lantion takana.
4. Tee aktiivinen sauvatyöntö hihnaa vasten ja irrota ote kahvasta sauvan liikkuessa lantiolinjan ohi.
5. Anna hartian seurata käden liikettä taakse, jolloin rintarangan kierto toteutuu. Hyvä ryhti on edellytys selän terveyttä ylläpitäville kiertoliikkeille.
Kävelysauvan pituus = oma pituus x 0,68
Nea Kirsi on totutellut elämään paniikkikohtausten kanssa.
Pentti Vänskä
Vesa-Matti Väärä
Nea Kirsi on totutellut elämään paniikkikohtausten kanssa.
Pentti Vänskä
Vesa-Matti Väärä
Fotolia
Hanna Linnakko
Omenaraakapuurossa on proteiinia lihasten ja kudosten rakennusaineeksi.
Tiina Hälvä
OMA AIKA TÄNÄÄN
LUETUIMMAT
LUE OMA AIKA
OMA AIKA TÄNÄÄN
LUETUIMMAT
LUE OMA AIKA