Sie­net ovat mai­ni­oi­ta kui­tu­jen, ki­ven­näi­sai­nei­den, an­ti­ok­si­dant­tien sekä vi­ta­mii­nien (B, K, D ja C) läh­tei­tä. Niis­sä on vain 1–7 pro­sent­tia ras­vaa. Kui­va­tuis­sa sie­nis­sä on noin 35 pro­sent­tia sekä hii­li­hyd­raat­te­ja et­tä val­ku­ai­sai­nei­ta. Niis­sä on myös vat­saa hel­li­vää bee­tag­lu­kaa­nia. 

Sien­ten pro­tei­i­ni vas­taa laa­dul­taan li­haa, ja nii­den hii­li­hyd­raa­tit imey­ty­vät hi­taas­ti. Ra­vin­to­ar­voil­taan sie­net ovat kas­vis­ten ja ka­lan vä­lil­tä. Ne so­pi­vat myös kas­vis­syö­jil­le.

Tuo­reet sie­net ovat ra­vin­to­na ver­rat­ta­vis­sa ras­vat­to­maan mai­toon ja kui­va­tut sie­net  vä­hä­ras­vai­siin juus­toi­hin,  mut­ta hi­ve­nai­nei­ta sie­nis­sä  on pal­jon enem­män.

Tais­te­le sie­nil­lä muis­ti­sai­rauk­sia vas­taan

Tuo­reen ja­pa­ni­lais­tut­ki­muk­sen mu­kaan sie­niä syö­vät ikäih­mi­set saat­ta­vat sääs­tyä mui­ta pa­rem­min de­men­ti­al­ta. Jour­nal of the Ame­ri­can Ge­ri­at­rics So­cie­ty -leh­des­sä jul­kais­tun tut­ki­muk­sen mu­kaan sie­niä ai­na­kin kol­mes­ti vii­kos­sa naut­ti­vien van­hus­ten ris­ki sai­ras­tua de­men­ti­aan on vii­den­nek­sen pie­nem­pi. Ver­tai­lu­ryh­mä söi sie­niä har­vem­min kuin ker­ran vii­kos­sa.

Kuu­si­vuo­ti­seen seu­ran­ta­tut­ki­muk­seen osal­lis­tui noin  13 000 yli 65-vuo­tis­ta ja­pa­ni­lais­ta. Vaik­ka sa­man­suun­tai­sia ha­vain­to­ja on teh­ty ai­em­min­kin, vie­lä ei tie­de­tä, mi­hin sien­ten ter­veys­vai­ku­tuk­set pe­rus­tu­vat. Kas­vis­ten syö­mi­nen tai mi­kään muu­kaan ruo­ka­va­lio ei se­lit­tä­nyt eroa.

Eh­käi­se sy­dän- ja ve­ri­suo­ni­tau­te­ja

Ra­vin­to­ar­vot säi­ly­vät gril­laa­mal­la Es­pan­ja­lais­tut­ki­jat ha­vait­si­vat, et­tä sien­ten ra­vin­to­ar­vot säi­ly­vät par­hai­ten gril­laa­mal­la ja mik­ro­aal­tou­u­nis­sa.Pais­ta­mi­nen ja keit­tä­mi­nen hä­vit­tä­vät sie­nis­tä pro­tei­i­nia ja an­ti­ok­si­dant­te­ja, mut­ta gril­laa­mal­la po­ly­fe­no­li­pi­toi­suus ja an­ti­ok­si­dant­tien ak­tii­vi­suus li­sään­tyi­vät huo­mat­ta­vas­ti. 

Sie­nis­tä on löy­det­ty yh­dis­tei­tä, jot­ka saat­ta­vat eh­käis­tä sy­dän- ja ve­ri­suo­ni­tau­te­ja, kak­kos­tyy­pin di­a­be­tes­tä, al­ler­gi­oi­ta ja ham­mas­ka­ries­ta sekä hil­li­tä syö­piä ja ni­vel­tu­leh­duk­sia. Ne voi­vat myös alen­taa ko­les­te­ro­lia.

Joil­le­kin sie­net ai­heut­ta­vat lak­too­si-in­to­le­rans­sin kal­tai­sia vat­san­vään­tei­tä. Myös ras­kas­me­tal­lit ja ce­sium ker­ty­vät sie­niin.

Val­ta­o­sa sie­nis­tä mä­tä­nee met­siin

Suo­mi – eri­tyi­ses­ti Itä-Suo­mi –on sien­ten poi­mi­joi­den pa­ra­tii­si, mut­ta suu­rin osa sa­dos­ta mä­tä­nee met­siin. Täs­tä vuo­des­ta on tu­los­sa lois­ta­va sie­ni­vuo­si. Vuo­sit­tai­nen sie­ni­sa­to on ar­vi­ol­ta 1,5–2 mil­jar­dia ki­loa, par­hai­na vuo­si­na jopa 4 mil­jar­dia ki­loa. Sie­niä poi­mi­taan kui­ten­kin vain 1–2 pro­sent­tia eli 2–10 mil­joo­na ki­loa. Suo­ma­lai­nen syö sie­niä kes­ki­mää­rin 1,5 ki­loa vuo­des­sa.

Sienissä on paljon elimistölle hyödyllisiä kivennäisaineita ja vitamiineja.

Arto Vuohelainen / Fotolia

Vält­te­le myrk­ky­sie­niä

Suo­men met­sis­sä kas­vaa ar­vi­ol­ta noin 8 000 sie­ni­la­jia, jois­ta syö­tä­viä on noin 200 ja myr­kyl­li­siä pa­ri­kym­men­tä. Myrk­ky­sie­nien vuok­si on vii­sas­ta poi­mia vain hy­vin tun­te­mi­aan sie­niä. Uu­sia la­jik­kei­ta voi ope­tel­la sie­ni­op­pai­den, alan har­ras­ta­jien tai vaik­ka­pa sie­ni­kurs­sien avul­la.

Val­ko­kär­päs­sie­ni usein myr­ky­tyk­sen läh­de Tun­ne­tuim­mat myrk­ky­sie­net ovat pu­nai­nen ja val­koi­nen kär­päs­sie­ni sekä kor­va­sie­ni. Kor­va­sie­ni on ryö­pät­ty­nä her­kul­li­nen ruo­ka­sie­ni. Myr­kys­tä pää­see keit­tä­mäl­lä kor­va­sie­niä kym­me­nen mi­nuut­tia run­saas­sa ve­des­sä 2–3 ker­taa.

Vaa­ral­li­sin on ka­va­la­kär­päs­sie­ni, jota kas­vaa vain Lou­nais-Suo­mes­sa. Mui­ta myr­kyl­li­siä ovat muun mu­as­sa pulk­ko­sie­ni, suip­pu­myrk­ky­sei­tik­ki, iso­ru­so­kas, har­maa­mus­te­sie­ni, kit­ke­rä­la­hok­ka, pi­sa­ma­val­mus­ka ja myrk­ky­nää­pik­kä.
Suo­mes­sa sie­ni­myr­ky­tyk­seen on kuol­lut sa­dan vii­me vuo­den ai­ka­na al­le 20 ih­mis­tä, useim­mi­ten val­ko­kär­päs­sie­neen.  Va­ka­va­kaan myr­ky­tys ei ai­na tapa vaan voi ai­heut­taa esi­mer­kik­si mu­nu­ais­vau­ri­on. Näil­lä sie­nil­lä pää­set al­kuun il­man myr­ky­tyk­siä.

Kor­va­sie­ni

Korvasieni.

Arto Vuohelainen / Fotolia

Esiin­tyy hiek­ka­poh­jai­sis­sa ha­vu­met­sis­sä, hak­kuu­a­lu­eil­la, pol­ku­jen var­sil­la ja met­sä­ko­nei­den ajou­ril­la tou­ko–ke­sä­kuus­sa. Myr­kyn pois­ta­mi­sek­si kei­tet­tä­vä 2–3 ker­taa run­saas­sa ve­des­sä 5–10 mi­nuut­tia ja huu­del­ta­va vä­lil­lä.

Ener­gi­aa 18 kcal/100 g, pro­tei­i­nia 1,8 %, kui­tua 1,9 %.

Kan­ta­rel­li eli kel­ta­vah­ve­ro

Kantarelli.

Arto Vuohelainen / Fotolia

Esiin­tyy koi­vun ja mui­den leh­ti­pui­den seu­ras­sa mut­ta myös ry­kel­mi­nä män­ty­kan­kail­la ja met­sä­tei­den var­sil­la kesä–hei­nä­kuus­ta al­ka­en.

Ener­gi­aa 17 kcal/100 g, pro­tei­i­nia 1,8 %, kui­tua 1,9 %. Si­säl­tää eri­tyi­sen pal­jon ka­liu­mia, rau­taa ja D-vi­ta­mii­nia.

Herk­ku­tat­ti

Herkkutatti.

Arto Vuohelainen / Fotolia

Tuo­reis­sa havu- ja se­ka­met­sis­sä hei­nä­kuus­ta läh­tien viih­ty­vä pro­tei­i­ni-, kui­tu- ja se­lee­ni­pom­mi. Sen erot­taa muis­ta ta­teis­ta ja­lan ylä­o­san pin­nan val­koi­ses­ta verk­ko­ku­vi­os­ta ja sii­tä, et­tä mal­to py­syy kei­tet­tä­es­sä­kin val­koi­se­na.

Ener­gi­aa 41 kcal/100 g, pro­tei­i­nia 3,2 %, kui­tua 6 %.

Mus­ta­tor­vi­sie­ni

Mustatorvisieni

Arto Vuohelainen / Fotolia

Esiin­tyy Ete­lä-Suo­men leh­dois­sa ja kan­gas­met­sis­sä usein sam­ma­lei­sis­sa pai­kois­sa elo­kuus­ta al­ka­en. Hie­no­a­ro­mi­nen sie­ni so­pii eri­tyi­sen hy­vin kei­tok­si ja kui­vat­tu­na muun mu­as­sa kas­tik­kei­siin.

Si­säl­tää pal­jon ka­liu­mia, mut­ta ra­vin­to­ar­vo­ja ei ole muu­toin juu­ri tut­kit­tu. Kui­va­tuis­sa tor­vi­sie­nis­sä on bee­tag­lu­kaa­nia 12,2 %.

Sup­pi­lo­vah­ve­ro

Suppilovahvero.

Arto Vuohelainen / Fotolia

Elo­kuus­ta lu­men tu­loon as­ti nou­se­va sup­pi­lo­vah­ve­ro ja sitä muis­tut­ta­va kos­teik­ko­vah­ve­ro viih­ty­vät sam­ma­lei­sis­sa ha­vu­met­sis­sä Ete­lä- ja Kes­ki-Suo­mes­sa. Esiin­tyy isois­sa ryp­päis­sä, joi­ta on jos­kus han­ka­la ha­vai­ta kel­las­tu­nei­den leh­tien se­as­ta.

Si­säl­tä­vät eri­tyi­sen pal­jon ka­liu­mia, rau­taa ja D-vi­ta­mii­nia, mut­ta tar­kem­min  ra­vin­to­ar­vo­ja ei ole tut­kit­tu. Kui­va­tuis­sa sie­nis­sä on 11,6 % bee­tag­lu­kaa­nia.