Ensimmäiset 713 Datsun Bluebirdiä saapuivat Suomeen 10.10.1962 rahtialus Pireuksella. Kuvassa on 1964-mallisia Datsun Bluebirdejä.

Ensimmäiset 713 Datsun Bluebirdiä saapuivat Suomeen 10.10.1962 rahtialus Pireuksella. Kuvassa on 1964-mallisia Datsun Bluebirdejä.

Nissan

Nissan: Jo 60 vuotta Suomessa

Nissan juhlii 60-vuotista taivaltaan Suomessa. Vaiheet ovat olleet värikkäät.

Auto Bild.Uutiset

Nis­san juh­lii 60-vuo­tis­ta tai­val­taan Suo­mes­sa. Dat­su­nin ja sit­tem­min Nis­sa­nin maa­han­tuon­nin aloit­ta­mi­ses­ta tu­lee tänä syk­sy­nä ku­lu­neek­si 60 vuot­ta.

Dat­sun oli en­sim­mäi­nen ja­pa­ni­lai­nen au­to­merk­ki, jon­ka vi­ral­li­nen maa­han­tuon­ti Eu­roop­paan aloi­tet­tiin.

Ke­säl­lä 1962 Au­to­kes­kus Oy sopi Dat­sun-au­to­jen maa­han­tuon­nis­ta Nis­san Mo­tor Com­pa­nyn kans­sa en­sim­mäi­se­nä Eu­roo­pas­sa.

En­sim­mäi­set 713 Dat­sun Blu­e­bir­diä saa­pui­vat Suo­meen 10.10.1962 rah­ti­a­lus Pi­reuk­sel­la.

Ja­pa­ni­lai­set au­to­mer­kit ei­vät vie­lä 1960-lu­vun alus­sa ol­leet ko­vin tut­tu­ja suo­ma­lai­sil­le ku­lut­ta­jil­le. Suu­ren ylei­sön kiin­nos­tuk­sen he­rät­tä­mi­sek­si jär­jes­tet­tiin­kin kek­se­li­äi­tä mark­ki­noin­ti­tem­pauk­sia.

Ke­vääl­lä 1963 Teek­ka­rien Au­to­ker­hon kans­sa so­vit­tiin eri­koi­ses­ta ko­ea­jos­ta - opis­ke­li­joi­den oli tar­koi­tuk­se­na ajaa 50 000 km:n ko­ea­jo.

Ko­ea­jon ide­a­na oli ajaa Dat­su­nil­la yö­tä-päi­vää 50 000 km ja var­mis­taa näin au­ton so­vel­tu­vuus suo­ma­lai­sil­le käyt­tä­jil­le.

Mat­ka tait­tui niin mu­ka­vas­ti, et­tä Haas­ta­jak­si ni­me­tyl­le Blu­e­bir­dil­le ker­tyi kol­men kuu­kau­den tes­ti­ru­pe­a­man ai­ka­na kaik­ki­aan 100 645 km.

1964 Datsun Bluebird 410.

1964 Datsun Bluebird 410.

Nissan

Vuonna 1986 Nissan Bluebird näytti tällaiselta.

Vuonna 1986 Nissan Bluebird näytti tällaiselta.

Nissan

Dat­su­nil­la ajet­tiin alas myös hyp­py­ri­mä­es­tä. Nämä tem­pauk­set poi­ki­vat mai­nos­lau­seen "Dat­sun kes­tää", joka on laa­jal­ti tun­net­tu suo­ma­lais­ten au­toi­li­joi­den jou­kos­sa vie­lä tä­nä­kin päi­vä­nä.

Tuo­te­merk­ki Dat­sun sai väis­tyä vuon­na 1982, jol­loin Nis­san Mo­tor Com­pa­ny päät­ti ot­taa kaik­ki­al­la käyt­töön tuo­te­mer­kin Nis­san.

Blu­e­bir­dil­lä suo­ma­lais­ten au­toi­li­joi­den sy­dä­miin

Blu­e­bird oli Suo­mes­sa to­del­la suo­sit­tu mal­li vuo­si­kym­men­ten ajan ja se sai kan­san suus­sa lem­pi­ni­men Luu­pää.

Yk­si Nis­sa­nin me­nes­tyk­sen virs­tan­pyl­väs Suo­mes­sa saa­vu­tet­tiin vuon­na 1986, kun 250 000:s Nis­san ajet­tiin ulos lai­vas­ta.

Ky­sees­sä oli Nis­san Blu­e­bird. Vii­mei­set Blu­e­bir­dit Suo­mes­sa myy­tiin vuon­na 1990, jol­loin sen kor­va­si toi­nen kes­to­suo­sik­ki Nis­san Pri­me­ra.

Vuon­na 1971 al­koi myyn­ti­me­nes­tyk­sek­si ko­hon­neen Dat­sun 100A:n myyn­ti. 100A sopi suo­ma­lai­sel­le au­toi­li­jal­le eri­no­mai­ses­ti ja se sai kii­tos­ta eri­tyi­ses­ti hy­väs­tä ajo­tun­tu­mas­ta ja luo­tet­ta­vuu­des­ta. Yk­si val­teis­ta oli myös al­hai­nen polt­to­ai­neen ku­lu­tus.

Dat­sun 100A oli Nis­sa­nin en­sim­mäi­nen etu­ve­toi­nen sar­ja­tuo­tan­to­au­to.

Le­gen­daa­ri­nen Dat­sun 100A oli myyn­ti­ti­las­to­jen kär­jes­sä 1970-lu­vul­la ja muu­ta­mi­na vuo­si­na jopa Suo­men myy­dyin au­to­mal­li.

Nis­sa­nin teh­das­kin oli niin vai­kut­tu­nut mal­lin me­nes­tyk­ses­tä Suo­mes­sa, et­tä lä­het­ti kun­ni­a­no­soi­tuk­se­na nel­jän­nen mil­joo­nan­nen Dat­sun 100A:n Suo­meen.

Vuon­na 1979 mark­ki­noil­le tuli “kaik­kien ai­ko­jen Dat­sun” eli Dat­sun Cher­ry, joka oli 1980-lu­vun al­ku­puo­lel­la use­a­na vuon­na Suo­men myy­dyin hen­ki­lö­au­to rin­nak­kais­mal­lin­sa Dat­sun Sun­nyn kans­sa.

Näi­den suo­ma­lais­ten suur­suo­sik­kien me­nes­tyk­sen pe­rus­ta oli eri­no­mai­nen luo­tet­ta­vuus - Sun­ny- ja Cher­ry-mal­le­ja on­kin edel­leen re­kis­te­ris­sä rei­lus­ti yli 3 000 kpl.

Legendaarinen Datsun 100A oli myyntitilastojen kärjessä 1970-luvulla ja muutamina vuosina jopa Suomen myydyin automalli.  Kuvassa Datsun 100A Coupé.

Legendaarinen Datsun 100A oli myyntitilastojen kärjessä 1970-luvulla ja muutamina vuosina jopa Suomen myydyin automalli. Kuvassa Datsun 100A Coupé.

Nissan

Nis­san Sun­nyn seu­raa­jak­si Nis­san esit­te­li en­sim­mäi­sen Nis­san Mic­ran vuon­na 1982. Suo­mes­sa Nis­san Mic­ra en­sie­si­tel­tiin vuon­na 1983, ja vuon­na 1992 Nis­san Mic­ra teki his­to­ri­aa, kun se va­lit­tiin en­sim­mäi­se­nä ja­pa­ni­lai­se­na au­to­mal­li­na Vuo­den au­tok­si Eu­roo­pas­sa.

Ny­kyi­nen Nis­san Mic­ran mal­li­su­ku­pol­vi lä­hes­tyy elin­kaa­ren­sa lop­pua. Sen seu­raa­jak­si Nis­san on il­moit­ta­nut tuo­van­sa täy­sin uu­den kom­pak­tin täys­säh­köi­sen mal­lin.

Muu­tos­ten 2000-luku

Vuo­si­tu­han­nen vaih­de oli Nis­sa­nil­le ta­pah­tu­ma­ri­kas. Vuon­na 1999 yh­tiö sol­mi al­li­ans­sin Re­naul­tin kans­sa.

Vuon­na 2006 Nis­sa­nin Suo­men maa­han­tuon­ti siir­tyi Aro-Yh­ty­mäl­tä Nis­san kon­ser­nin omis­ta­mal­le Nis­san Nor­dic Eu­ro­pe Oy:lle.

Nis­sa­nin Poh­jois­mai­den pää­kont­to­ri si­joi­tet­tiin tuol­loin Es­poo­seen, Kei­la­sa­ta­maan, jos­sa pää­kont­to­ri si­jait­see edel­leen. Myös Bal­ti­an maat lii­tet­tiin Nis­san Nor­dic Eu­ro­peen vuon­na 2007.

Vuon­na 2007 Nis­san ot­ti roh­ke­as­ti uut­ta suun­taa ja lan­see­ra­si mark­ki­noil­le en­sim­mäi­sen var­si­nai­sen cros­so­ve­rin Nis­san Qash­qain. Sa­mal­la Qash­qai loi ai­van uu­den au­to­luo­kan, jos­ta tuli ku­lut­ta­jien uu­si suo­sik­ki.

Nis­san Qash­qain me­nes­tys hou­kut­te­li myös kil­pai­li­joi­ta ja tänä päi­vä­nä lä­hes kai­kil­la mer­keil­lä on seg­men­tis­sä oma mal­lin­sa. Qash­qain luo­ma C-cros­so­ver -seg­ment­ti on vii­me vuo­sien eni­ten myyn­ti­ään kas­vat­ta­nut luok­ka.

Vuon­na 2016 Nis­san Qash­qai nou­si Nis­sa­nin kaik­kien ai­ko­jen eni­ten val­mis­te­tuk­si au­to­mal­lik­si Eu­roo­pas­sa. Al­le kym­me­nes­sä vuo­des­sa Qash­qai saa­vut­ti 2 368 705 au­ton tuo­tan­to­mää­rän Nis­sa­nin Eu­roo­pan teh­taal­la Sun­der­lan­dis­sa, Iso-Bri­tan­ni­as­sa.

Vuon­na 2016 Sun­der­lan­dis­sa val­mis­tui uu­si Qash­qai 62 se­kun­nin vä­lein, tar­koit­ta­en 58 uut­ta au­toa tun­nis­sa.

Nis­san Qash­qai on säi­lyt­tä­nyt suo­si­on­sa ja Nis­san toi en­sim­mäi­se­nä mark­ki­noil­le kol­man­nen su­ku­pol­ven C-cros­so­ve­rin vuon­na 2021.

Tämä täy­sin puh­taal­ta poh­jal­ta luo­tu uu­si mal­li mää­rit­te­li koko luo­kan vaa­ti­muk­set uu­del­leen. Täs­tä hy­vä­nä esi­merk­ki­nä, vii­mei­sin Qash­qai-mal­li saa­vut­ti luok­kan­sa tur­val­li­sim­man tit­te­lin Eu­ro NCAP -tur­va­tes­tis­sa ja sai mm. kul­jet­ta­jaa avus­ta­vis­sa jär­jes­tel­mis­sä koko tes­tin his­to­ri­an par­haim­piin kuu­lu­vat pis­teet.

Vii­mei­sim­pä­nä Nis­san Qash­qai-tuo­te­per­hee­seen on li­sät­ty in­no­va­tii­vi­nen ja uniik­ki e-Po­wer -mal­li, jos­sa kul­jet­ta­ja pää­see ko­ke­maan täys­säh­kö­au­tois­ta tu­tun upe­an ajo­ko­ke­muk­sen il­man ul­ko­puo­li­sen la­tauk­sen tar­vet­ta.

Au­tos­sa ole­va op­ti­moi­tu polt­to­moot­to­ri la­taa säh­kö­moot­to­rin käyt­tä­mää akus­toa ja yh­del­lä tan­kil­li­sel­la ajaa jopa yli 1 000 km.

Säh­kö­au­to Vuo­den au­tok­si en­sim­mäis­tä ker­taa

Vuon­na 2011 Nis­sa­nin ko­ko­nais­tuon­ti­mää­rä Suo­meen ylit­ti 500 000 au­ton ra­jan, jois­ta yli 40 % on vie­lä lii­ken­tees­sä.

Sa­ma­na vuon­na säh­kö­au­to Nis­san Leaf saa­vut­ti Vuo­den au­to -ar­vo­ni­men niin Eu­roo­pas­sa, maa­il­mas­sa kuin Ja­pa­nis­sa, kaik­kien ai­ko­jen en­sim­mäi­se­nä säh­kö­au­to­na.

Sa­tap­ro­sent­ti­ses­ti säh­köi­sen Nis­san Le­a­fin myyn­ti al­koi Suo­mes­sa huh­ti­kuus­sa 2012, ja se on edel­leen­kin yk­si Suo­men suo­si­tuim­mis­ta säh­kö­au­tois­ta.

Vuon­na 2021 Nis­san Le­a­fin tuo­tan­to ylit­ti le­gen­daa­ri­sen Blu­e­bir­din ko­ko­nais­tuo­tan­non Sun­der­lan­din teh­taal­la 195 380 tuo­te­tul­la kap­pa­leel­laan.

Vuo­si­na 1986–1990 Nis­san Blu­e­bir­dia tuo­tet­tiin 187 178 kap­pa­let­ta.

Vah­vas­ti mu­ka­na moot­to­riur­hei­lus­sa

Dat­su­nil­la ajet­tiin ak­tii­vi­ses­ti kil­paa jo 1960- ja 1970-lu­vuil­la. Dat­sun Blu­e­bir­deil­lä kil­pai­li­vat muun mu­as­sa ral­li­le­gen­dat An­te­ro Lai­ne, Rau­no Aal­to­nen ja Timo Sa­lo­nen.

1980-lu­vun vaih­tees­sa Sa­lo­nen ajoi ral­lin MM-sar­jaa muun mu­as­sa Nis­san Sil­via 240RS:llä ja Dat­sun Vi­o­let GTS:llä.

Dat­sun Vi­o­let jat­kaa kil­pai­lu­ja Ral­li­mu­se­on ”elä­vä­nä mu­se­oe­si­nee­nä” ja sil­lä aje­taan uu­del­leen len­tä­vien suo­ma­lais­ten Timo Sa­lo­sen ja Sep­po Har­jan­teen le­gen­daa­ri­sia Dat­sun – ki­so­ja.

Au­ton kul­jet­ta­ji­na toi­mii Ral­li­mu­se­on tii­min Ilk­ka Kal­man­leh­to ja Jens Hil­den.

Vuon­na 1992 myös Tom­mi Mä­ki­nen ajoi ral­lin MM-sar­jaa Nis­sa­nin vi­ral­li­ses­sa tii­mis­sä ja vuo­si­na 1997-98 Tony Gar­de­meis­ter.

Nis­san on osal­lis­tu­nut myös maa­il­man haas­ta­vim­piin aa­vik­ko­ral­lei­hin, jois­sa se on pääs­syt hyö­dyn­tä­mään osaa­mis­taan älyk­käis­sä ne­li­ve­to­jär­jes­tel­mis­sä. Nis­san osal­lis­tui Pa­rii­si-Da­kar -aa­vik­ko­ral­liin en­sim­mäis­tä ker­taa 1982 Nis­san Pat­rol-mal­lil­la.

Nis­sa­nin Da­kar-tii­mis­sä on aja­nut myös vuo­si­na 2003-2005 kuu­lui­sa suo­ma­lai­nen ral­li­au­toi­li­ja Ari Va­ta­nen.

Nis­san on val­mis­ta­nut älyk­käi­tä ne­li­ve­to­jär­jes­tel­miä jo kym­me­niä vuo­sia ja vii­mei­sim­pä­nä ja tek­no­lo­gi­ses­ti ke­hit­ty­neim­pä­nä Nis­san on lan­see­ran­nut säh­köi­sen e-4OR­CE-ne­li­ve­to­jär­jes­tel­män. e-4OR­CE on saa­ta­vis­sa pian lan­see­rat­ta­vis­sa Ariya sekä X-Trail e-4OR­CE-mal­leis­sa.

Nis­sa­nit ovat edel­leen hy­vin edus­tet­tu­na eri­lai­sis­sa har­ras­te­sar­jois­sa ja esi­mer­kik­si drif­ting-luo­kis­sa ur­hei­lu-Nis­sa­nit ovat tä­nä­kin päi­vän hy­vin edus­tet­tu­na.

Dat­su­nin ja Nis­sa­nin ko­ke­mus moot­to­riur­hei­lus­ta on siir­ty­nyt vuo­sien var­rel­la tuo­tan­to­mal­lei­hin.

Le­gen­daa­ri­nen Dat­sun 240Z lan­see­rat­tiin jo vuon­na 1969, ja mal­li on jää­nyt elä­mään klas­sik­ko­na – vii­mei­sim­pä­nä Z-per­heen mal­li­na on lan­see­rat­tu Yh­dys­val­lois­sa ja Aa­si­as­sa myyn­nis­sä ole­va Nis­san 400Z -mal­li.

Nis­san jul­kai­si syys­kuus­sa myös en­sim­mäi­siä ku­via uu­des­ta Nis­san Z GT4 -kil­pa-au­tos­ta, jol­la se jat­kaa Nis­san 350Z- ja Nis­san 370Z -mal­lien ja­lan­jäl­jis­sä, tar­jo­ten GT4-luok­kaan kil­pai­lu­ky­kyi­sen mal­lin, joka jat­kaa Nis­san Z -mal­lien yli 50-vuo­tis­ta pe­rin­töä.

Nissan

Pro­to­tyy­pit Z GT4 kil­pu­reis­ta de­by­toi­vat ke­sä­kuus­sa Fuji 24 tun­tia -kil­pai­lus­sa Ja­pa­nis­sa. Nis­mo-tii­min au­to käyt­ti kil­pai­lus­sa hii­li­neut­raa­lia polt­to­ai­net­ta.

Myös sport­ti­nen Nis­san Sky­li­ne oli vuo­si­kym­me­niä mer­kin var­si­nai­nen lip­pu­lai­va. Nis­san Sky­li­ne-mal­leil­la Nis­san haas­toi 1990-lu­vun alus­sa pe­rin­tei­set su­pe­rau­to­jen val­mis­ta­jat ja do­mi­noi kil­pa­ra­to­ja le­gen­daa­ri­sel­la R32 GT-R “God­zil­la”-mal­lil­la.

Sky­li­ne-mal­lien seu­raa­ja Nis­san GT-R on kak­sois­tur­bo­ah­de­tun, 3,8-lit­rai­sen moot­to­rin ja 565 he­vos­voi­man an­si­os­ta eri­no­mai­nen esi­merk­ki Nis­sa­nin ur­hei­lu­au­to-osaa­mi­ses­ta.

Tänä päi­vä­nä Nis­sa­nin au­tour­hei­lu Eu­roo­pas­sa kes­kit­tyy For­mu­la E -sar­jaan ja ku­lu­nut kau­si oli Nis­sa­nin nel­jäs. Nis­san on ai­noa ja­pa­ni­lai­nen val­mis­ta­ja sar­jas­sa.

Kau­del­la 2023 For­mu­la E -sar­jas­sa siir­ry­tään kol­man­nen su­ku­pol­ven au­toi­hin.

Sar­jan vii­des kau­si tuo au­toi­hin ko­ko­naan uu­det voi­ma­lin­jat, jois­sa on 40 % enem­män te­hoa kuin edel­li­sis­sä mal­leis­sa ja nii­den huip­pu­no­peus on yli 329 km/h.

Au­tot ovat myös ke­vy­em­piä ja pie­nem­piä ja sar­jas­sa näh­dään var­mas­ti en­tis­tä­kin mie­len­kiin­toi­sem­pia täys­säh­köi­siä kamp­pai­lu­ja.

Nis­san 2022

”Nis­san juh­lis­taa 60-vuo­tis­ta tai­val­taan uu­del­la mal­lis­tol­la sekä uu­del­la merk­ki-il­meel­lä. Nis­san uu­dis­tuu brän­di­nä ja sen ase­ma kul­jet­ta­ja­kes­keis­ten ja tur­val­lis­ten au­to­jen val­mis­ta­ja­na on vah­vem­pi kuin kos­kaan. Nis­sa­nil­la on kun­ni­an­hi­moi­set ta­voit­teet ajo­neu­vo­jen­sa tur­val­li­suu­teen liit­ty­en ja se on tuo­nut ta­val­lis­ten ku­lut­ta­jien saa­ta­vil­le tur­val­li­suu­so­mi­nai­suuk­sia, joi­ta on to­tut­tu nä­ke­mään kal­lii­man hin­ta­luo­kan au­tois­sa.” ker­too Nis­san Suo­men maa­joh­ta­ja Miia van Bol­de­ren.

”Nis­san tar­jo­aa uu­des­sa mal­lis­tos­saan in­no­va­tii­vi­sia, säh­köis­tet­ty­jä voi­ma­lin­jo­ja, jois­ta eri­tyyp­pi­set asi­ak­kaat löy­tä­vät omaan käyt­töön­sä so­pi­van mal­lin. Nis­sa­nin uu­si lip­pu­lai­va­mal­li Ariya on eri­no­mai­nen esi­merk­ki Nis­sa­nin täys­säh­kö­au­to-osaa­mi­ses­ta. Sii­nä on pa­kat­tu näyt­tä­viin kuo­riin viih­tyi­sät si­sä­ti­lat sekä vii­mei­sin­tä tek­no­lo­gi­aa edus­ta­vat kul­jet­ta­jan avus­tus- sekä tie­to­viih­de­jär­jes­tel­mät. Nis­sa­nin uu­si mal­lis­to on yl­peä ja­pa­ni­lai­sis­ta juu­ris­taan ja se nä­kyy au­to­jen suun­nit­te­lu­fi­lo­so­fi­as­sa, muo­toi­lus­sa ja yk­si­tyis­koh­dis­sa” Miia jat­kaa.

Hii­li­neut­raa­li 2050 men­nes­sä

Al­ku­vuo­des­ta 2021 Nis­san aset­ti ta­voit­teen saa­vut­taa koko yri­tyk­sen ja sen tuot­tei­den elin­kaa­ren hii­li­neut­raa­lius vuo­teen 2050 men­nes­sä.

Ta­voit­teen saa­vut­ta­mi­sen kes­ki­ös­sä on uu­det in­no­vaa­ti­ot, mal­lis­ton säh­köis­tä­mi­nen sekä val­mis­tus­tek­no­lo­gi­oi­den ke­hit­tä­mi­nen stra­te­gi­ses­ti tär­keil­lä osa-alu­eil­la.

Näi­tä ovat ajo­ak­kuin­no­vaa­ti­oi­den, e-Po­wer -voi­ma­lin­jan ja ak­ku­e­ko­sys­tee­min ke­hit­tä­mi­nen sekä eri­lai­set val­mis­tusp­ro­ses­si-in­no­vaa­ti­ot.

Sunnyn seuraajaksi Nissan esitteli ensimmäisen Micran vuonna 1982. Suomessa Micra ensiesiteltiin vuonna 1983, ja vuonna 1992 Nissan Micra teki historiaa, kun se valittiin ensimmäisenä japanilaisena automallina Vuoden autoksi Euroopassa.

Sunnyn seuraajaksi Nissan esitteli ensimmäisen Micran vuonna 1982. Suomessa Micra ensiesiteltiin vuonna 1983, ja vuonna 1992 Nissan Micra teki historiaa, kun se valittiin ensimmäisenä japanilaisena automallina Vuoden autoksi Euroopassa.

Nissan

Nis­sa­nin hii­li­neut­raa­lius­ta­voi­tet­ta tu­kee myös Nis­sa­nin Sun­der­lan­dis­sa lan­see­raa­ma EV36Zero -ener­gi­ae­ko­sys­tee­mi­han­ke. Hank­keen myö­tä au­to­jen ja akus­to­jen tuo­tan­nos­sa käy­te­tään jat­kos­sa yhä enem­män uu­siu­tu­via ener­gi­a­läh­tei­tä.

Tämä tu­lee jat­kos­sa mah­dol­lis­ta­maan en­tis­tä ym­pä­ris­töys­tä­väl­li­sem­män au­to­jen val­mis­tuk­sen. Kaik­ki Eu­roo­pas­sa tuo­te­tut Le­a­fit on ke­säs­tä 2022 val­mis­tet­tu uu­siu­tu­val­la ener­gi­al­la.

Vi­sio tu­le­vai­suu­den liik­ku­mi­ses­ta – Am­bi­ti­on 2030

Nis­san esit­te­li Am­bi­ti­on 2030 -stra­te­gi­an­sa tu­ke­maan ta­voi­tet­taan ol­la hii­li­neut­raa­li vuo­teen 2050 men­nes­sä.

Ta­voit­tee­na on, et­tä Eu­roo­pas­sa myy­tä­vä mal­lis­to on 75 % säh­köis­tet­ty ti­li­vuo­teen 2026 men­nes­sä ja glo­baa­lis­ti 50 % vuo­teen 2030 men­nes­sä.

Täs­sä avai­na­se­mas­sa on 20 uut­ta täys­säh­köis­tä tai säh­köis­tet­tyä mal­lia.

Nis­san ot­taa vuo­teen 2028 men­nes­sä käyt­töön pa­ten­toi­man­sa so­lid-state-akut.

Näi­den Nis­sa­nin ke­hit­tä­mien ak­ku­jen myö­tä Nis­san pys­tyy laa­jen­ta­maan säh­kö­au­to­jen tar­jon­taa eri seg­men­teis­sä sekä tar­jo­a­maan dy­naa­mi­sem­paa suo­ri­tus­ky­kyä.

Uu­det akus­tot tu­le­vat te­ke­mään säh­kö­au­tois­ta te­hok­kaam­pia ja edul­li­sem­pia.

Ti­li­vuo­teen 2028 men­nes­sä Nis­san ot­taa myös käyt­töön ko­bol­tit­to­man ak­ku­tek­no­lo­gi­an. Nis­sa­nin so­lid-state-ak­ku­jen pi­lot­ti­teh­das aloit­taa toi­min­tan­sa 2024 Yo­ko­ha­mas­sa.

Osa­na Am­bi­ti­on 2030 -stra­te­gi­aa Nis­san ai­koo li­sä­tä au­to­jen tur­val­li­suu­so­mi­nai­suuk­sia tuo­mal­la edis­ty­neet kul­jet­ta­jaa avus­ta­vat jär­jes­tel­mät ja älyk­käät tek­no­lo­gi­at yhä use­am­man asi­ak­kaan saa­ta­vil­le.

Vuon­na 2016 lan­see­rat­tu Pro­Pi­lot on Nis­sa­nin edis­tyk­sel­li­nen it­se­oh­jau­tu­van aja­mi­sen tek­no­lo­gia ja vuo­teen 2030 men­nes­sä Nis­san pyr­kii si­säl­lyt­tä­mään seu­raa­van su­ku­pol­ven LI­DAR-jär­jes­tel­mät lä­hes kaik­kiin uu­siin mal­lei­hin.

Vas­tauk­se­na ym­pä­ris­tön, yh­teis­kun­nan ja asi­ak­kai­den tar­pei­siin, Nis­san pyr­kii ole­maan ai­dos­ti kes­tä­vä yri­tys kul­kies­saan koh­ti puh­taam­paa ja tur­val­li­sem­paa maa­il­maa.

Nis­san-leh­dis­tö­tie­do­te / Juha Pel­to­nen

Auto Bild Suomi suosittelee myös näitä!

Opel käyttää Grandlandin täyssähköisissä sekä lataushybridiversioissa FSD-tekniikkaan perustuvia iskunvaimentimia. Katumaasturin keulassa komeilevan 3D Vizor -säleikön Opel-logo on valaistu.

Opel käyttää Grandlandin täyssähköisissä sekä lataushybridiversioissa FSD-tekniikkaan perustuvia iskunvaimentimia. Katumaasturin keulassa komeilevan 3D Vizor -säleikön Opel-logo on valaistu.

Juha Peltonen

Uusi Opel Grandland: Täyssähköinen lippulaiva kykenee jopa 680 kilometrin toimintamatkaan

Auto Bild.Uutiset
Opel käyttää Grandlandin täyssähköisissä sekä lataushybridiversioissa FSD-tekniikkaan perustuvia iskunvaimentimia. Katumaasturin keulassa komeilevan 3D Vizor -säleikön Opel-logo on valaistu.

Opel käyttää Grandlandin täyssähköisissä sekä lataushybridiversioissa FSD-tekniikkaan perustuvia iskunvaimentimia. Katumaasturin keulassa komeilevan 3D Vizor -säleikön Opel-logo on valaistu.

Juha Peltonen

Uusi Opel Grandland: Täyssähköinen lippulaiva kykenee jopa 680 kilometrin toimintamatkaan

Auto Bild.Uutiset

Smart #5: Merkin ensimmäisen suuri SUV-malli Euroopan markkinoille

Auto Bild.Uutiset

Smart #5: Merkin ensimmäisen suuri SUV-malli Euroopan markkinoille

Auto Bild.Uutiset

Renault

Renault Master -mallisto laajenee ja monipuolistuu

Auto Bild.Uutiset

Renault

Renault Master -mallisto laajenee ja monipuolistuu

Auto Bild.Uutiset

KILPAILU

KILPAILU