Miia Manner
Keskiajalla tavaran arvon mittarina toimi ruis, koska riihikuivana se säilyi hyvin. Samoihin aikoihin Suomessa maksettiin myös ruisveroa, vaikka se ei ollutkaan muualla valtakunnassa tapana. 1500-luvulla kuninkaidenkartanoissa leivottiin kolmenlaista ruisleipää: voudinleipää, palvelijanleipää ja arkileipää. Ruisleivällä on ollut vuosisatojen saatossa tärkeä rooli myös lautasena. Litteä, tiiviiksi paistettu leipä toimi myöhäisellä keskiajalla eri ruokalajien alustana.
Suomessa rukiin viljely aloitettiin noin 2 500 vuotta sitten. Rukiista leivottu leipä saavutti vankan aseman suomalaisessa ruokakulttuurissa, sillä sen puinti on helppoa, jyvät ovat suoraan valmiita jauhettaviksi ja ruisleipä säilyy hyvin. Ruis tulee toimeen vaatimattomassa maassa ja ilmastoltaan karuissa oloissa.
Tärkeä taikinajuuri
Ruisleivän taikina tavattiin valmistaa juuresta, joka oli jokaisen maatalon emännän vakiovaruste. Jokaisella leipomiskerralla taikinapyttyyn jätettiin taikinaa juureksi. Taikinaan lisättiin aineksia hyppysellinen, kouranen tai kahmalo. Oikea koostumus ja taikinan lämpötila testattiin kämmenellä. Taikinapytty pestiin vain kerran vuodessa: siten juuri säilytti voimansa. Jos voima menetettiin, oli tehtävä taikoja.
Pakana-aikana suomalaisilla oli useita jumalaksi kutsuttuja hahmoja, joista Rongotheus eli Runkoteivas oli rukiin haltija. Ruisrääkkää pidettiin haltijan lintuna. Mikael Agricola mainitsee Rongotheuksen ”epäjumalien” luettelossa vuonna 1551, jonka tehtävänä oli saada ruis tuottamaan satoa.
Kovaa ja pehmeää leipää
Suomi jakautui kahteen ruisleipäalueeseen, läntiseen kovan leivän alueeseen ja itäisen pehmeän leivän alueeseen. Lännessä leipä kuivatettiin. Tilan puutteen vuoksi leipään tehtiin keskelle reikä ja ripustettiin siitä kuivumaan. Pehmeä limppu oli juhlapäivien herkkua, toisin kuin Itä-Suomessa, missä limppua leivottiin joka päivä.
Rukiin terveysvaikutukset
- rukiin kuitu parantaa vatsan toimintaa
- kuitu lisää kylläisyyden tunnetta ja helpottaa painonhallintaa
- kuitu ehkäisee ummetusta ja hoitaa suolen bakteerikantaa
- rukiin on todettu vähentävän sydän- ja verisuonitautien riskiä
- kuitu alentaa veren kolesterolipitoisuuksia estämällä kolesterolin imeytymistä
Lähde: Maa- ja kotitalousnaiset
Rukiin ja vehnän tähkät.
Fotolia
Fakta
- suomalainen syö ruisleipää noin 17 kiloa/henkilö vuodessa
- miehet käyttävät ruista enemmän kuin naiset, ja viljavalmisteita 1,4 -kertaisesti naisiin verrattuna
- ruista viljellään maailmanlaajuisesti kaikista viljoista vähiten
- ruista viljellään eniten pohjoisella pallonpuoliskolla, missä se menestyy vehnää paremmin
- ruista tuodaan Suomeen muun muassa Saksasta ja Puolasta
Lähde: Ulla Rauramo: Ruis, suomalaisten salainen ase
OMA AIKA TÄNÄÄN
LUETUIMMAT
OMA AIKA TÄNÄÄN
LUETUIMMAT
Asiakaspalvelu palvelee sinua arkisin klo 8-16 numerossa 03 4246 5341 ja sähköpostitse osoitteessa omaaika@jaicom.com
Tavoitat toimituksen osoitteista:
Päätoimittaja Anu Virnes-Karjalainen anu.virnes-karjalainen@elmomedia.fi tai p. 040 7464451
Toimitussihteeri Leena Filpus leena.filpus@elmomedia.fi tai p. 040 531 6552
LehtiMoguli Oy
PL 41, 00211 Helsinki
Asiakaspalvelu palvelee sinua arkisin klo 8-16 numerossa 03 4246 5341 ja sähköpostitse osoitteessa omaaika@jaicom.com
Tavoitat toimituksen osoitteista:
Päätoimittaja Anu Virnes-Karjalainen anu.virnes-karjalainen@elmomedia.fi tai p. 040 7464451
Toimitussihteeri Leena Filpus leena.filpus@elmomedia.fi tai p. 040 531 6552
LehtiMoguli Oy
PL 41, 00211 Helsinki
Tämä sivusto käyttää evästeitä käytettävyyden parantamiseksi. Jatkamalla sivuston käyttöä hyväksyt myös evästeiden käyttämisen.