Minna Kurjenluoma
Anu Virnes-Karjalainen teksti ● Minna Kurjenluoma kuvat
Helsinkiläinen pientaloalue kylpee auringossa. On poikkeuksellisen lämmin alkukesän perjantai. Ylen uutisankkuri Piia Pasasella, 45, on arkivapaa eikä kiire mihinkään.
Lapset ovat koulussa. Mies,
MTV:n uutisten vastaavaksi päätoimittajaksi vastikään nimitetty Tomi Einonen, tekee lähtöä asioille. Ennen töihin menoa on tarkoitus viedä muoviroskat kierrätykseen.
– Havahduin toden teolla luettuani Anu Nousiaisen Helsingin Sanomien artikkelin muovinkierrätyksestä. Tiesitkö, että mustaa muovia ei voi kierrättää. Lajittelulinjan infrapunasäteet eivät tunnista sitä, Piia sanoo.
Hän pyrkii valitsemaan kaupassa pakkaukset viisaasti ja kierrättämään sen, minkä voi.
– Muovin osalta se ei aina ole helppoa. Pisteitä on aivan liian vähän. Jos halutaan, että ihmiset kierrättävät, se on tehtävä mahdollisimman helpoksi.
Vireeseen jo aamusta
Olipa sitten kyse kierrätyksestä tai maailmanpolitiikasta, uutisankkuri on kiinnostunut. Maailmanmenon seuraaminen on savolaistytölle peruja lapsuudenkodista. Ammatti on tehnyt siitä arkipäivää.
– Jotkut pitävät uutispaastoa lomilla, mutta itse en koe tarvetta siihen. Se, että seuraan maailman tapahtumia on normaalia kiinnostusta ja kuuluu yleissivistykseen, Piia sanoo.
Lomilla riittää uutisotsikoiden vilkaisu, mutta työaamuina päivään virittäytyminen alkaa aamu-tv:n seuraamisella ja lehtien lukemisella. Koska uutisankkurin työpäivät alkavat puolilta päivin, aamulla ehtii saada käsityksen siitä, mitä päivä tuo tullessaan.
– Aamupäivisin on myös hyvää aikaa käydä kaupassa ja uimassa tai salilla. Työvuorot ovat kymmentuntisia, ja niissä mennään minuuttiaikataululla.
Päivä alkaa kokouksella, jossa käydään läpi päivän uutiset. Sitten on vuorossa maski eli meikki. Uutislähetykset ovat kello 15, 17, 18, 20.30 ja 21.50. Lähetysten välillä perehdytään aiheisiin, hiotaan lauserakenteita ja muokataan tekstejä.
– Kolmen ja viiden välillä saattaa tulla vierailevia ryhmiä. Silloin on myös mahdollisuus hoitaa sähköposteja.
Julkisuus ei haittaa
Vaikka Piia on koko kansan tuntema kasvo, hän ei juurikaan ajattele sitä vapaa-ajallaan. Hänelle ei ole mikään ongelma kylpeä yleisissä saunoissa tai mennä treenivaatteissa kauppaan.
– Otan kohteliaisuutena, jos joku silloin tunnistaa. Ja sitä paitsi Youtube-tähdet ja muut ovat tänä päivänä monin verroin tunnetumpia. Kaupassa perään saattaa joskus vilkaista joku eläkeikäinen, Piia sanoo.
Piia kokee, että rooli uutisankkurina ei rajoita häntä vapaa-ajalla.
– Tietty rooli kuuluu työhön, mutta ei minun tarvitse olla vain sellainen jatkuvasti. Usein ihmiset sanovatkin, että ’sähän olet paljon rennompi ja nauravaisempi kuin luulin’.
Internetin keskustelupalstoilla Piiaa kehutaan estoitta. Hänen rauhallisesta ja selkeästä puhetyylistään pidetään.
– Sellaisesta palautteesta olen ylpeä. Oikeaoppinen suomen kieli on minulle kunnia-asia, ja palaankin usein kiitollisena suomen kielen opettajani Liisa Mannisen oppeihin. Ulkomaisten nimien lausumista täytyy myös treenata.
Palautetta tulee myös pukeutumisesta ja aika ajoin uutisten sisällöstä. Kysytään, mistä joku vaate on hankittu. Sitten on uutisaiheita, kuten esimerkiksi Israeliin liittyvät, joista ihmisillä on vahvat mielipiteet.
Suoriin lähetyksiin kuuluu tietynlainen vire ja jännitys, mutta kun takana on Piian tavoin parinkymmenen vuoden kokemus, kyse ei ole jännittämisestä. Aina ei kuitenkaan ole ollut näin. Ensimmäisistä urheiluruuduista hänellä ei ole juurikaan muistikuvia, eikä esillä olo ole aina ollut helppoa.
– Olen jännittänyt luokan edessä pidettäviä esitelmiä ja musiikkiopiston kevättutkintoja, enkä ole halunnut olla esillä. Tässä työssä se ei kuitenkaan voi olla painajaista. Jollain tavalla siitä täytyy pitää.
Koulutus arvossa
Toimittajan ammatti ei ollut Piialle itsestäänselvyys. Siilinjärven Toivalan kylässä varttunut Piia haaveili pienenä ratsastuksenopettajan ammatista. Ratsastuksen lisäksi elämässä tärkeitä olivat pesäpallo, laskettelu ja etenkin musiikki.
– Aloitin viulun ja pianon soiton viisivuotiaana. Musiikkikoulu oli minun treenisalini.
Piian lapsuuden perheeseen kuului metsänhoitajana työskennellyt isä, opettaja-äiti, isoveli ja kaksi pikkusiskoa.
– Kahden lapsen äitinä mietin, miten vanhempani jaksoivat nelilapsisen perheen arjen pyöritystä, Piia sanoo ja naurahtaa.
Kotona arvostettiin koulutusta. Kiinnostus kieliin syntyi jo varhain. Lukiossa Piia sai ensimmäisiä ajatuksia siitä, että viestintä voisi olla hänen juttunsa. Hän haki silti sekä opettajankoulutuslaitokseen että tiedotusoppia lukemaan.
– Kun sain tiedon, että pääsin molempiin, valinta oli loppujen lopuksi helppo.
Opiskeluun kuuluvan harjoittelun Piia teki Savon Sanomissa. Ensimmäinen viestintäalan kesätyö olikin jo televisiossa, urheilutoimituksessa. Uravalinta tuntui alusta saakka omalta, ja tuntuu siltä yhä.
– Hermoni eivät todellakaan kestäisi opettajan hommia. Ja vaikka leipominen on intohimoni, en osaa kuvitella itseäni aamuvarhaisella leipomossa, Piia sanoo ja nauraa.
OMA AIKA TÄNÄÄN
LUETUIMMAT
OMA AIKA TÄNÄÄN
LUETUIMMAT
Asiakaspalvelu palvelee sinua arkisin klo 8-16 numerossa 03 4246 5341 ja sähköpostitse osoitteessa omaaika@jaicom.com
Tavoitat toimituksen osoitteista:
Päätoimittaja Anu Virnes-Karjalainen anu.virnes-karjalainen@elmomedia.fi tai p. 040 7464451
Toimitussihteeri Leena Filpus leena.filpus@elmomedia.fi tai p. 040 531 6552
LehtiMoguli Oy
PL 41, 00211 Helsinki
Asiakaspalvelu palvelee sinua arkisin klo 8-16 numerossa 03 4246 5341 ja sähköpostitse osoitteessa omaaika@jaicom.com
Tavoitat toimituksen osoitteista:
Päätoimittaja Anu Virnes-Karjalainen anu.virnes-karjalainen@elmomedia.fi tai p. 040 7464451
Toimitussihteeri Leena Filpus leena.filpus@elmomedia.fi tai p. 040 531 6552
LehtiMoguli Oy
PL 41, 00211 Helsinki
Tämä sivusto käyttää evästeitä käytettävyyden parantamiseksi. Jatkamalla sivuston käyttöä hyväksyt myös evästeiden käyttämisen.