Ste­re­o­tyyp­pi­nen mie­li­ku­va mig­ree­nis­tä on tämä: ih­mi­nen ma­kaa yk­sin pi­me­äs­sä, ok­sen­taa ja nä­kee sa­ha­lai­ta­ku­vi­oi­ta. Pääs­sä jys­kyt­tää voi­ma­kas tois­puo­lei­nen sär­ky. Pää rä­jäh­tää ihan just.

– Tämä on hy­vin pie­ni osa mig­ree­nin oi­re­kir­joa. To­del­li­suu­des­sa mig­ree­nin oi­reet ovat pal­jon mo­ni­muo­toi­sem­mat. Mig­ree­ni­pään­sär­ky voi ol­la myös mie­toa ja tun­tua koko pääs­sä, sa­noo mig­ree­ni­po­ti­lai­ta hoi­ta­va neu­ro­lo­gi­an eri­kois­lää­kä­ri Pet­ra Kes­ki-Sänt­ti.

Ly­hy­es­ti sa­not­tu­na mig­ree­ni on neu­ro­lo­gi­nen sai­raus, joka oi­rei­lee yleen­sä pään­sär­ky­koh­tauk­si­na. Ai­na oi­reet ei­vät ole sa­man­lai­set, ja jos­kus pään­sär­kyä ei ole lain­kaan.

Luul­tua ylei­sem­pi

Kes­ki-Sän­tin mu­kaan mig­ree­ni on ali­di­ag­no­soi­tu vai­va, eli sitä on use­am­mal­la kuin to­del­li­suu­des­sa tie­de­tään. Mig­ree­nis­tä kär­si­vien mää­rä on ai­na­kin 20 pro­sen­tin luok­kaa. Nai­sil­la se on mie­hiä ylei­sem­pää.

Ylen uu­tis­ten mu­kaan osa lää­kä­reis­tä tul­kit­see mig­ree­ni­oi­rei­ta mie­len­ter­vey­son­gel­mik­si, ku­ten ma­sen­nuk­sek­si. Vain joka vii­des kroo­nis­ta mig­ree­niä sai­ras­ta­va saa oi­ke­an di­ag­noo­sin.

Suo­men mig­ree­niyh­dis­tyk­sen mu­kaan mig­ree­ni on kroo­nis­ta sil­loin, kun pään­sär­kyä on use­am­min kuin 15 päi­vä­nä kuu­kau­des­sa. Di­ag­no­soin­tia han­ka­loit­taa se, et­tä kroo­ni­sen mig­ree­nin oi­reet ovat mo­nen­lai­sia.

Kes­ki-Sän­tin mu­kaan mig­ree­ni di­ag­no­soi­daan usein vää­rin jän­ni­tys­pään­sä­ryk­si, jota hoi­de­taan eri ta­val­la kuin mig­ree­niä.

Mon­ta lau­kai­si­jaa

Ter­veys­kir­jas­to ker­too, et­tä mig­ree­ni­koh­tauk­sia ai­heut­ta­vat esi­mer­kik­si stres­si, kir­kas valo, al­ko­ho­lin käyt­tö, uni­va­je, pit­kät ruo­kai­lu­vä­lit, huo­no näkö ja pu­ren­ta­vir­heet.

Kes­ki-Sänt­ti sa­noo, et­tä näin mus­ta­val­koi­nen asia ei ole. Koh­tauk­sen voi saa­da myös il­man eri­tyis­tä syy­tä. Koh­tauk­set läh­te­vät liik­keel­le ai­vo­run­gos­sa ole­vas­ta mig­ree­ni­kes­kuk­ses­ta. On osit­tain epä­sel­vää, mikä koh­tauk­sia siel­lä lau­kai­see, mut­ta taus­tal­la on ai­na­kin pe­rin­nöl­li­siä te­ki­jöi­tä.

– Kes­kei­ses­sä osas­sa on kol­mois­her­mo. Se her­mot­taa kas­vo­jen, ohi­mon ja sil­mien seu­tua. Usein mig­ree­nis­sä sär­ky si­joit­tuu juu­ri kol­mois­her­mon alu­eel­le ja li­säk­si ta­ka­rai­voon, Kes­ki-Sänt­ti sa­noo.

Toi­mi­si­ko es­to­lää­ki­tys?

Mikä mig­ree­niin aut­taa? Sär­ky­lääk­keet toi­mi­vat yleen­sä myös mig­ree­ni­koh­tauk­seen. Ne ei­vät ole vaa­ral­li­sia, jos lää­ket­tä tar­vit­see sil­loin täl­löin.

Ter­veys­kir­jas­to suo­sit­taa en­nem­min suur­ta ker­ta-an­nos­ta kuin pie­niä, tois­tu­via an­nok­sia: esi­mer­kik­si pa­ra­se­ta­mo­lia 1 000 mil­lig­ram­maa tai ibup­ro­fee­nia 800 mil­lig­ram­maa heti, kun mig­ree­ni­koh­taus al­kaa.

Jos koh­tauk­sia on usein tai sär­ky­lääk­keis­tä ei ole apua ki­puun, täy­tyy et­siä muu rat­kai­su. Vaih­to­eh­to­na on esi­mer­kik­si mig­ree­nin täs­mä­lääk­kei­tä, vat­sa­ys­tä­väl­li­siä trip­taa­ne­ja.

Saa­ta­vil­la on myös mig­ree­nin es­to­hoi­to­ja. Se tar­koit­taa sitä, et­tä mig­ree­niä eh­käis­tään käyt­tä­mäl­lä es­to­lää­ket­tä sään­nöl­li­ses­ti jois­ta­kin kuu­kau­sis­ta jopa vuo­siin. Hoi­don tar­koi­tuk­se­na on rau­hoit­taa mig­ree­ni­kes­kus­ta ai­vo­run­gos­sa, jot­ta koh­tauk­set vä­he­ni­si­vät.

Es­to­hoi­dos­sa käy­te­tään lääk­kei­tä, jot­ka on ke­hi­tet­ty ai­van muu­hun kuin mig­ree­niin, esi­mer­kik­si ve­ren­pai­neen ja epi­lep­si­an hoi­toon. Kroo­ni­seen mig­ree­niin käy­te­tään myös bo­tu­lii­ni­tok­sii­ni­hoi­toa. Sii­nä po­ti­las saa usei­ta pis­tok­sia kol­men kuu­kau­den vä­lein eri puo­lil­le pää­tä ja nis­ka-har­ti­a­seu­dul­le.

Vaik­ka mig­ree­ni­koh­tauk­set lop­pu­vat har­voin ko­ko­naan, es­to­lääk­keil­lä nii­den mää­rä saat­taa tip­pua puo­leen. Oloa voi li­säk­si yrit­tää hel­pot­taa le­pää­mäl­lä pi­me­äs­sä ja rau­hal­li­ses­sa ti­las­sa ja aset­ta­mal­la kyl­män kää­reen ot­sal­le.

Elä­män­ta­voil­la muu­tos­ta

Mig­ree­ni on pit­käl­le elä­män­ta­pa­sai­raus, jo­hon pys­tyy it­se jos­sain mää­rin vai­kut­ta­maan. Ter­veel­li­set elä­män­ta­vat ovat kei­no nu­me­ro yk­si.

Jos kir­kas valo lau­kai­see mig­ree­ni­koh­tauk­sen, es­to­kei­no­na voi käyt­tää au­rin­ko­la­se­ja tai lip­pa­lak­kia ja him­men­tää va­lais­tus­ta. Stres­si on kes­kei­sim­piä mig­ree­niä pa­hen­ta­via te­ki­jöi­tä.

– Oli­si hyvä, jos pys­tyi­si elä­mään stres­saa­mat­ta ei­kä elä­mä oli­si ko­vin kii­reis­tä, Kes­ki-Sänt­ti sa­noo.

Jo tau­ko­jen pi­tä­mi­nen ja työ­a­sen­to­jen vaih­ta­mi­nen työ­päi­vän ai­ka­na voi­vat eh­käis­tä mig­ree­ni­koh­tauk­sen.