Älä mene illalla liian aikaisin vuoteeseen, vaan vasta sitten, kun tunnet itsesi uneliaaksi.
Fotolia
Jaana Kivipelto-Tulkki
A) Säädä päivärytmi järkeväksi
1. Säännöllinen vuorokausirytmi auttaa nukkumaan hyvin. Heräämisajan pitäisi olla arkisin ja viikonloppuisin sama.
– Uutta rytmiä pitää noudattaa vähintään 10–14 vuorokautta, jotta se vakiintuu. Rytmistä pitää pitää kiinni, vaikka nukkuisi kuinka huonosti. Viikonloppunakaan siitä ei pidä lipsua kuin korkeintaan 1–1,5 tuntia, uniterapeutti Susan Pihl sanoo.
Pimeään aikaan kirkasvalolamppu tai sarastusvalo auttaa heräämään. Myös liikunta heti aamusta, vaikka koiran ulkoiluttaminen, auttaa heräämään.
Jos olet iltavirkku ja työajat joustavat tai olet eläkkeellä, siirrä suosiolla oma rytmisi myöhemmäksi. Älä myöskään mene illalla liian aikaisin vuoteeseen, vaan vasta sitten, kun tunnet itsesi uneliaaksi.
2. Vältä nopeita hiilihydraatteja, kuten makeita herkkuja, sillä ne saavat verensokerin sahaamaan edestakaisin. Pulma onkin siinä, että väsynyt himoitsee juuri makeaa. Makeanhimon voi tyydyttää vaikka pähkinöillä ja kuivatuilla hedelmillä.
Jos verensokeri on epätasapainossa, se vaikuttaa myös uneen monin tavoin: se voi aiheuttaa yöhikoilua, aamutokkuraisuutta ja päänsärkyä heti aamulla. Lisää ruokavalioosi täysjyväviljoja, palkokasveja, kasviksia ja hedelmiä.
Syö ilta-ateria vasta myöhemmin illalla kello 19–20. Vältä silloin rasvaista, mausteista ja liian sokeripitoista ruokaa. Liikunta on hyväksi, sillä se auttaa palautumaan työstressistä, nopeuttaa nukahtamista ja parantaa unen laatua. Hikiliikunta pitää kuitenkin ajoittaa oikein. Liian myöhään se virkistää ja vaikeuttaa nukahtamista. Siksi kuntoliikunta kannattaa ajoittaa heti töiden jälkeen. Sen sijaan rauhallinen kävely ilman suorituspaineita edistää unen tuloa.
3. Sauna rentouttaa, mutta liian myöhäiset löylyt vievät huonojen nukkujien unet, sillä sauna kuumentaa kehon. Elimistön lämpötilan pitäisi ehtiä laskea ennen nukahtamista, jotta uni tulisi. Siksi saunassa kannattaa käydä 2–3 tuntia ennen nukkumaanmenoa.
4. Rauhoita ilta. Puuhaile mukavia, lue, tee käsitöitä, ratko ristikoita. Varaa iltaan omaa aikaa.
5. Jos et nukahda 15 minuutin kuluttua, kun olet sammuttanut yölampun, nouse vuoteesta ja mene sohvalle loikoilemaan ja lukemaan. Älä huolestu tilanteesta, vaan palaa vuoteeseen, kun tunnet itsesi uniseksi.
B) Tunnista unettomuuden aiheuttajat
Kahvin kofeiini vaikuttaa piristävästi keskushermostoomme, mutta ei vähennä unen tarvetta. Kofeiini vaikeuttaa nukahtamista, koska se salpaa nukkumista edistävän välittäjäaineen adenosiinin toimintaa.
Kofeiini myös vähentää syvän unen määrää, sillä se siirtää syvän unen vaihetta myöhemmäksi. Silloin syvän unen määrä saattaa jäädä liian vähäiseksi ja uni pinnalliseksi. Herkkyys kofeiinille lisääntyy iän myötä. Jos olet herkkä kofeiinin vaikutuksille, pitäisi päivän viimeinen kupillinen juoda kello 14.
Alkoholi rentouttaa, ja siksi yömyssy saattaa auttaa nukahtamaan ja vaipumaan syvään uneen, mutta siihen sen hyvä vaikutus päättyykin.
Kun alkoholi on haihtunut elimistöstä, tulee vieroitusoireita, jotka tekevät unesta pinnallista ja saavat heräilemään. Alkoholi myös muuttaa luonnollista unirytmiä ja vaikeuttaa syvässä unessa pysymistä. Tekniikkaa, kännyköitä ja tablettitietokoneita ei pidä tuoda vuoteeseen, sillä niiden sininen valo jarruttaa pimeähormonin eli melatoniin tuotantoa aivoissa. Myös työasiat kulkeutuvat tekniikan mukana vuoteeseen.
Liialliset virikkeet häiritsevät unta. Huonouninen ei katsele illalla jännitystä tai toimintaa televisiosta. Sängyssä voi lukea kirjaa, mutta herkkäunisen ei pidä lukea työhön liittyvää kirjallisuutta, sillä se saa aivot askaroimaan.
Älä mene illalla liian aikaisin vuoteeseen, vaan vasta sitten, kun tunnet itsesi uneliaaksi.
Fotolia
C) Entä stressin vaikutus?
1. Suurin syy unettomuuteen on kuitenkin stressi, sanoo uniterapeutti Susan Pihl.
– Moni voi nukahtaa hyvin, mutta on kahden tunnin päästä aivan hereillä. Elimistö käy ylikierroksilla ja ajatukset saattavat herättää yöllä.
2. Tietotyö kuormittaa aivoja. Aivot vaativat unta palautuakseen, mutta jatkuva saatavilla oleminen ja sähköpostin tarkistaminen kuormittavat mieltä ja vaikeuttavat nukahtamista ja unessa pysymistä. Työstressistä kärsivän kannattaa harrastaa rauhoittavaa liikuntaa, kuten joogaa tai pilatesta, ja rauhoittaa illat työnteolta.
3. Unettomuuden kierre saattaakin syntyä siitä, että tilapäistä unettomuutta koke-nut alkaa pelätä, että uni ei tule.
– Pelko ja ahdistus aktivoivat hermoston, ja uni ei todella tule. Unta ei pidä yrittää väkisin. Luota siihen, että nukahdat jossakin vaiheessa. Jos tuleva yö on huono, seuraava voi olla parempi, Susan Pihl sanoo.
4. Pidä ”huolihetki” hyvissä ajoin ennen nukkumaanmenoa, jos nukahtaminen on vaikeaa. Kirjaa ylös, mitkä asiat pyörivät mielessä, mitä asioita pitää hoitaa ja muistaa. Mieti myös, mihin asioihin voit vaikuttaa ja mihin et.
5. Pidä taukoja työpäivän aikana, niin mielen ja kehon kuormitus ei kasva liian suureksi. Palautuminen työpäivän rasituksista on vaikeaa, jos vasta illalla pysähtyy.
OMA AIKA TÄNÄÄN
LUETUIMMAT
OMA AIKA TÄNÄÄN
LUETUIMMAT
Asiakaspalvelu palvelee sinua arkisin klo 8-16 numerossa 03 4246 5341 ja sähköpostitse osoitteessa omaaika@jaicom.com
Tavoitat toimituksen osoitteista:
Päätoimittaja Anu Virnes-Karjalainen anu.virnes-karjalainen@elmomedia.fi tai p. 040 7464451
Toimitussihteeri Leena Filpus leena.filpus@elmomedia.fi tai p. 040 531 6552
LehtiMoguli Oy
PL 41, 00211 Helsinki
Asiakaspalvelu palvelee sinua arkisin klo 8-16 numerossa 03 4246 5341 ja sähköpostitse osoitteessa omaaika@jaicom.com
Tavoitat toimituksen osoitteista:
Päätoimittaja Anu Virnes-Karjalainen anu.virnes-karjalainen@elmomedia.fi tai p. 040 7464451
Toimitussihteeri Leena Filpus leena.filpus@elmomedia.fi tai p. 040 531 6552
LehtiMoguli Oy
PL 41, 00211 Helsinki
Tämä sivusto käyttää evästeitä käytettävyyden parantamiseksi. Jatkamalla sivuston käyttöä hyväksyt myös evästeiden käyttämisen.