Kat­se var­pai­siin. On­ko iso­var­vas kään­ty­nyt pie­nem­piä var­pai­ta koh­ti? Nä­kyy­kö iso­var­paan ty­vi­ni­ve­len koh­dal­la ja­lan si­sä­syr­jäl­lä kyh­my? Aris­taa­ko se?

Jos vas­taus on kyl­lä, ja­las­sa on to­den­nä­köi­ses­ti vai­vai­sen­luu eli iso­var­paan vir­he­a­sen­to. Sii­nä iso­var­paan ty­vi­ni­vel är­tyy, tur­po­aa ja työn­tää iso­var­paan vi­noon koh­ti mui­ta var­pai­ta, pa­him­mil­laan jopa nii­den al­le tai pääl­le. Ty­vi­ni­ve­len ra­ken­ne pet­tää, ei­kä var­vas oi­ke­ne.

Pik­ku­var­paan vas­taa­vaa on­gel­maa kut­su­taan rää­tä­lin­kyh­myk­si tai -pa­tik­si. Sil­loin pik­ku­var­vas kään­tyy si­sään­päin.

Jos vai­vai­sen­luu­ta ei hoi­da, ja­lan vir­he­a­sen­not pa­he­ne­vat ja elä­mä vai­keu­tuu: kä­ve­lys­tä tu­lee tus­kaa, ei­kä so­pi­via ken­kiä tah­do löy­tyä.

1. Mis­tä vai­vai­sen­luu joh­tuu?

Vai­vai­sen­luu oli har­vi­nai­nen esi­mer­kik­si Ja­pa­nis­sa en­nen kuin siel­lä yleis­tyi nais­ten län­si­mai­nen ken­kä­muo­ti eli ka­pe­a­kär­ki­set kor­ko­ken­gät. Vai­vai­sen­luu on mo­nen te­ki­jän sum­ma. Usein alt­tius sii­hen pe­riy­tyy. Myös ja­lan muut vir­he­a­sen­not, reu­man kal­tai­set tu­leh­duk­sel­li­set ni­vel­sai­rau­det ja löy­sät ni­ve­let al­tis­ta­vat vai­vai­sen­luul­le.

To­den­nä­köi­syys saa­da vai­vai­sen­luu on 50–60 pro­sen­tin luok­kaa, jos se on jom­mal­la­kum­mal­la van­hem­mis­ta. Ris­ki on vie­lä suu­rem­pi, jos mo­lem­mil­la van­hem­mil­la on vai­vai­sen­luu.

2. Mitä oi­rei­ta vai­vai­sen­luu ai­heut­taa?

Vai­vai­sen­luu han­ka­loit­taa liik­ku­mis­ta. Tu­leh­tu­es­saan iso­var­paan ty­vi­ni­vel tur­po­aa, al­kaa pu­noit­taa ja aris­taa. Käve­ly ja ken­kien käyt­tä­mi­nen te­ke­vät ki­pe­ää.

Ja­lan si­sä­syr­jään muo­dos­tu­va kyh­my han­kau­tuu hel­pos­ti. Hier­ty­mien li­säk­si kän­sät ovat ylei­nen rie­sa vai­vai­sen­luus­sa. Ki­pua voi tun­tua myös nil­kas­sa, pä­ki­äs­sä ja sää­res­sä.

3. Mi­ten vai­vai­sen­luu­ta voi eh­käis­tä?

Pa­ras tapa vält­tyä vai­vai­sen­luul­ta ja py­säyt­tää sen pa­he­ne­mi­nen on va­li­ta yk­si­löl­li­set, juu­ri omaan jal­kaan so­pi­vat ken­gät. Li­säk­si on hyvä har­ras­taa jal­ka­jump­paa.

4. Mil­lai­set ovat so­pi­vat ken­gät?

Ylei­nen nyrk­ki­sään­tö on, et­tei­vät ken­gät saa pu­ris­taa. Var­pai­den ja ken­gän kär­jen vä­lis­sä tu­lee ol­la riit­tä­väs­ti ti­laa, run­sas sent­ti. Ken­kien on ol­ta­va kär­jes­tä tar­peek­si le­ve­ät, jot­ta var­pail­la on ti­laa liik­kua. Var­pai­ta pi­tää pys­tyä kou­kis­ta­maan ja ha­rit­ta­maan ken­gät ja­las­sa.

Moni ajat­te­lee vir­heel­li­ses­ti, et­tä ken­gän täy­tyy ol­la kuin suk­ka. Täl­lä on ikä­vät seu­rauk­set: pu­ris­ta­vat ken­gät joh­ta­vat jal­ka­te­rän asen­to­muu­tok­siin. On hyvä muis­taa, et­tä jal­ka laa­je­nee päi­vän ai­ka­na: aa­mul­la ken­gät saat­ta­vat tun­tua väl­jem­mil­tä kuin il­ta­päi­väl­lä. Li­säk­si jal­ka liu­kuu ken­gäs­sä kär­keä koh­ti, vaik­ka sitä ei vält­tä­mät­tä huo­maa.

Jos vai­vai­sen­luu on eden­nyt jo pit­käl­le, ja­las­sa on mo­nes­ti mui­ta­kin asen­to­muu­tok­sia ja tar­vi­taan tu­ki­poh­jal­li­nen. Apua voi ol­la esi­mer­kik­si ja­lan hol­vi­kaar­ta tu­ke­vas­ta poh­jal­li­ses­ta. Al­ka­vien va­sa­ra­var­pai­den ai­heut­ta­maa ki­pua voi lie­vit­tää ken­gän si­sä­poh­jaan lii­mat­ta­val­la pie­nel­lä gee­li­tyy­nyl­lä.

5. Mitä hyö­tyä on jal­ka­jum­pas­ta?

Jal­ka­jump­paa voi suo­si­tel­la kai­kil­le, sil­lä se aut­taa jal­ko­ja ja var­pai­ta voi­maan hy­vin. Par­haim­mil­laan se voi aut­taa pää­se­mään eroon vai­vai­sen­luus­ta.

Har­joit­te­lu ak­ti­voi ja vah­vis­taa jal­ka­te­rän li­hak­sia ja ni­ve­liä, jot­ka muun mu­as­sa pi­tä­vät iso­var­paan oi­ke­as­sa asen­nos­sa. Myös nil­kan liik­ku­vuus ja ta­sa­pai­no pa­ra­ne­vat jum­pal­la.

Yk­sin­ker­tai­nen jal­ka­jump­pa on var­pai­den ha­rit­ta­mis­ta ja kou­kis­ta­mis­ta. Sitä voi teh­dä muu­ta­man mi­nuu­tin ajan joka päi­vä vaik­ka soh­val­la lö­hö­tes­sä.

6. Mi­ten vai­vai­sen­luu hoi­de­taan?

Vai­vai­sen­luu­ta hoi­de­taan en­sin kun­tout­ta­mal­la: te­ke­mäl­lä ja­lan asen­toa kor­jaa­via li­has­har­joit­tei­ta ja va­lit­se­mal­la yk­si­löl­li­set ken­gät. Jal­ka- tai fy­si­o­te­ra­peut­ti aut­taa va­lit­se­maan so­pi­vat jal­ki­neet ja sel­vit­tää, tar­vi­taan­ko eri­kois­poh­jal­li­sia.

Ki­vun ja tu­leh­duk­sen lie­vit­tä­mi­seen voi ko­keil­la kyl­mä­hoi­toa ja tar­vit­ta­es­sa ap­tee­kis­ta il­man re­sep­tiä saa­ta­via tu­leh­dus­ki­pu­lääk­kei­tä. Kyl­mä­hoi­toa voi käyt­tää muu­ta­man ker­ran päi­väs­sä 10–20 mi­nuut­tia.

Kah­den tai use­am­man var­paan vä­liin on saa­ta­vis­sa myös eri­lai­sia si­li­ko­nis­ta val­mis­tet­tu­ja tu­kia, jois­ta hal­vim­mat mak­sa­vat muu­ta­man eu­ron. Var­paa­noi­kai­si­ja eli var­va­sor­too­si tu­kee iso­var­paan oi­ke­aa asen­toa, vä­hen­tää ve­ny­tys­tä, es­tää vai­vai­sen­luun pa­he­ne­mis­ta ja lie­vit­tää ki­pua. Or­too­sien ei ole kui­ten­kaan tie­teel­li­ses­ti to­dis­tet­tu kor­jaa­van var­pai­den vir­he­a­sen­to­ja.

7. Mil­loin vai­vai­sen­luu lei­ka­taan?

Leik­kaus­hoi­toon pää­dy­tään lää­kä­rin tut­ki­muk­sen ja tar­kan har­kin­nan jäl­keen sil­loin, kun muut hoi­to­muo­dot ei­vät au­ta ja kipu hait­taa ar­kea. Esi­mer­kik­si iso­var­paan kos­meet­ti­nen hait­ta ei yk­sin rii­tä syyk­si leik­kauk­seen. En­nen leik­kaus­ta ja­las­ta ote­taan rönt­gen­ku­vat.

8. Kuin­ka kau­an toi­pu­mi­nen kes­tää?

Leik­kauk­sen jäl­keen pi­tää liik­kua va­ro­vas­ti. Pa­ra­ne­mi­nen kes­tää mel­ko pit­kään, sai­raus­lo­maa voi tar­vi­ta jopa pari kol­me kuu­kaut­ta. Toi­pu­mi­nen vie ko­ko­nai­suu­des­saan puo­li­sen vuot­ta.

Vai­vai­sen­luu voi uu­siu­tua myös leik­kauk­sen jäl­keen, ei­vät­kä leik­kauk­set ai­na on­nis­tu. Jos­kus har­voin po­ti­laal­le jou­du­taan te­ke­mään uu­si leik­kaus. Var­paan vir­he­a­sen­to uu­siu­tuu eri läh­tei­den mu­kaan 10–30 pro­sen­til­la lei­ka­tuis­ta.

HELP­PO VAR­VAS­JUMP­PA

1. Ha­ro­ta var­pai­ta sekä va­paa­na et­tä lat­ti­aan pai­net­tui­na.

2. Nos­ta iso­var­vas ylös sa­mal­la kun pi­dät muut var­paat kiin­ni lat­ti­as­sa. Tee sit­ten päin­vas­toin.

3. Is­tu tuo­lil­le ja ase­ta van­han ten­nis­pal­lon puo­li­kas iso­var­paan ty­vi­ni­ve­len al­le. Pidä kan­ta­pää lat­ti­as­sa ja pu­ris­ta pal­loa iso­var­paan ty­vi­ni­ve­lel­lä. Tois­ta 10-15 ker­taa.

4. Ve­ny­tä var­pai­den kou­kis­ta­jia: Ase­ta eh­jä ten­nis­pal­lo lat­ti­al­le sei­nää vas­ten. Pidä kan­ta­pää lat­ti­as­sa ja nos­ta var­paat pal­lon pääl­le. Siir­rä pai­noa eteen­päin. Ve­ny­tys tun­tuu var­pai­den ja jal­ka­te­rän al­la.

Läh­de: Sel­kä­liit­to ja jal­ka­te­ra­peut­ti Ree­ta Es­ke­li­nen.

Jut­tua var­ten on haas­ta­tel­tu or­to­pe­di­an ja trau­ma­to­lo­gi­an eri­kois­lää­kä­ri Oli­ver Mic­hels­so­nia Or­to­nis­ta ja Ter­veys­ta­los­ta ja jal­ka­te­ra­peut­ti Ree­ta Es­ke­lis­tä Hel­sin­gin jal­ka­te­ra­pi­as­ta.