Kahdellakin led-valolla pärjää, mutta lisäpaukkuja haluava saa nyt asentaa myös kolmannen valaisimen. Kaikkien yhtä aikaa palavien kaukovalojen yhteenlaskettu referenssiluku saa olla korkeintaan 100.

Kahdellakin led-valolla pärjää, mutta lisäpaukkuja haluava saa nyt asentaa myös kolmannen valaisimen. Kaikkien yhtä aikaa palavien kaukovalojen yhteenlaskettu referenssiluku saa olla korkeintaan 100.

Raimo Tengvall

Kaipaatko autoon lisää valoa? Kaikki täsmätieto lisäkau­ko­va­loista

Lisäkaukovaloja saa nyt asentaa 1–3 kappaletta. Lisävalosäännöt muuttuivat samoihin aikoihin, kun led-lisäva­lo­va­li­koima on laajentumassa. 

Auto Bild.Hyöty

Pi­me­ään vuo­de­nai­kaan on har­voin lii­kaa va­loa – hyvä, jos sitä on edes riit­tä­väs­ti. Suo­mi on­kin ol­lut yh­des­sä Ruot­sin kans­sa li­sä­va­lo­jen lu­vat­tu maa. Län­si­naa­pu­ris­sa au­tois­sa on to­sin tä­hän saak­ka ol­lut suo­ma­lai­sia suu­rem­mat kol­men li­sä­va­lon pat­te­ris­tot.

Nyt ti­lan­ne on muut­tu­nut va­loi­sam­mak­si myös meil­lä. Täs­tä syk­sys­tä al­ka­en Suo­mes­sa saa ol­la tie­lii­ken­ne­käy­tös­sä myös pa­ri­ton mää­rä li­sä­kau­ko­va­lo­ja – siis yk­si, kak­si tai kol­me. 

Kun­nia ti­lan­teen hel­pot­tu­mi­ses­ta me­nee Lii­ken­teen tur­val­li­suus­vi­ras­tol­le, joka on muu­ten­kin osoit­tau­tu­nut koh­tuul­li­sen ah­ke­rak­si nor­min­pur­ka­jak­si. Ai­em­min au­to­jen ja pe­rä­vau­nu­jen va­rus­teis­ta sää­det­tiin lii­ken­ne- ja vies­tin­tä­mi­nis­te­ri­ön ase­tuk­ses­sa. Nyt ajo­neu­vo­la­kia on muu­tet­tu ja nor­mi­nan­to­val­tuus an­net­tu Tra­fil­le. Heti al­ka­jai­sik­si Trafi lait­toi tuu­le­maan va­lo­a­si­ois­sa.

– Toi­vei­ta on ai­em­min­kin ol­lut Ruot­sis­sa käy­tet­tä­vän ta­pai­ses­ta kol­man­nes­ta li­sä­va­los­ta, kom­men­toi eri­tyi­sa­si­an­tun­ti­ja Timo Kärk­käi­nen Tra­fis­ta.

– Kun li­säk­si on tul­lut kom­pak­te­ja le­de­jä, jot­ka voi asen­taa kes­kel­le, niin on ol­lut jär­ke­vää teh­dä näin. Kos­ka ky­sees­sä on puh­taas­ti kau­ko­va­lai­sin, niin sen­hän ei tar­vit­se osoit­taa ajo­neu­von reu­no­ja. Täl­lais­ta jous­ta­vuut­ta on aja­tel­tu.

Toi­se­na va­loi­hin liit­ty­vä­nä uu­dis­tuk­se­na hel­po­te­taan USA:n ja Ja­pa­nin vaa­ti­mus­ten mu­kais­ten va­lo­jen hy­väk­syn­tää. ”Vih­doin”, huo­kaa­vat var­mas­ti mo­net nois­ta mais­ta käy­tet­ty­jä au­to­ja vuo­sien mit­taan tuo­neet. Ai­em­min näh­ty muu­tos­töi­den vai­va har­mit­taa var­mas­ti nyt en­tis­tä enem­män.

Maltilla lisäkaukovaloja - Trafin määräyksen mukaan autossa saa olla 2–5 kappaletta yhtä aikaa palavia kaukovaloja.

Maltilla lisäkaukovaloja - Trafin määräyksen mukaan autossa saa olla 2–5 kappaletta yhtä aikaa palavia kaukovaloja.

Raimo Tengvall

Kau­ko­va­lo­ja mää­rät­ty mää­rä

Oli­si­ko nyt ai­ka lait­taa oman au­ton edes­sä avau­tu­va yöl­li­nen maan­tie­mai­se­ma heh­ku­maan va­loi­sa­na?

Ra­joit­ta­vin te­ki­jä re­fe­rens­si­lu­ku 100 28.8.2017 voi­maan tul­leen Tra­fin mää­räyk­sen mu­kaan au­tos­sa saa ol­la 2–5 kap­pa­let­ta yh­tä ai­kaa pa­la­via kau­ko­va­lo­ja. Näin mak­si­mi on käy­tän­nös­sä au­ton omat kau­ko­va­lot ja kol­me li­sä­va­loa. Li­säk­si lä­hi­va­lot saa­vat pa­laa yh­tä ai­kaa kau­ko­va­lo­jen kans­sa.

Yli 12-ton­ni­sis­sa ajo­neu­vois­sa sal­li­taan kuu­si kau­ko­va­loa. Re­kois­sa­han on usein kat­to­va­lo­ja myö­ten kun­non va­lo­pat­te­ris­tot. Vuo­des­ta 2013 al­ka­en kat­to­kau­ko­va­lot on sal­lit­tu myös hen­ki­lö- ja pa­ket­ti­au­tois­sa, jos nii­den valo ei osu au­ton ra­ken­tei­siin kus­kin nä­kö­ken­täs­sä.

Pari asi­aa hie­man hil­lit­see vil­lim­piä va­lo­va­rus­te­lu­a­ja­tuk­sia. Yk­si on vaa­ti­mus E-hy­väk­syn­näs­tä: sekä va­lo­yk­si­kön et­tä sii­nä käy­tet­tä­vien polt­ti­moi­den pi­tää ol­la E-hy­väk­syt­ty­jä tie­lii­ken­ne­käyt­töön. 
Toi­nen hil­lit­se­vä te­ki­jä on yh­tä ai­kaa pa­la­vien kau­ko­va­lo­jen yh­teen­las­ket­tu re­fe­rens­si­lu­ku, joka saa ol­la kor­kein­taan 100.

Ver­tai­lu­lu­ku­jen ää­rel­le

Re­fe­rens­si­lu­ku (eng­lan­nik­si ”re­fe­ren­ce va­lue”) tu­lee au­ton va­lai­sin­ten asen­nus­ta kos­ke­vas­ta E-sään­tö 48:sta. Sen voi­si suo­men­taa pa­rem­min ”ver­tai­lu­ar­vok­si”. Ky­sei­sen E-sään­nön mu­kaan kau­ko­va­lo­jen voi­mak­kuus saa ol­la enin­tään 430 000 kan­de­laa, joka vas­taa ver­tai­lu­ar­voa 100. Kan­de­la taas on va­lon voi­mak­kuu­den yk­sik­kö, joka ku­vaa va­lo­vir­taa ava­ruus­kul­maa koh­ti. Yh­den va­lai­si­men re­fe­rens­si­lu­ku on yleen­sä vä­lil­lä 10–20.

Fy­sii­kas­ta ta­kai­sin käy­tän­töön. Jos esi­mer­kik­si au­ton omien kau­ko­va­lo­jen re­fe­rens­si­lu­ku on 20, au­toon saa asen­taa kol­me re­fe­rens­si­lu­vun 20 li­sä­kau­ko­va­loa. Eli au­ton omis­ta kau­ko­va­lois­ta 2 x 20 = 40 ja li­sä­kau­ko­va­lois­ta 3 x 20 = 60. Sa­ta­nen tu­lee ai­ka no­pe­as­ti vas­taan, sil­lä mo­nis­sa li­sä­kau­ko­va­lois­sa re­fe­rens­si­lu­ku on jopa yli 30.

Re­fe­rens­si­lu­ku löy­tyy hel­poi­ten li­sä­va­lo­jen tie­dois­ta. Au­ton al­ku­pe­räi­sis­tä va­lois­ta tie­to nä­kyy jos­sa­kin koh­taa va­loum­pi­o­ta ole­vas­ta tyyp­pi­hy­väk­syn­tä­mer­kin­näs­tä. Osas­sa va­lai­si­mis­ta se on um­pi­on ”la­sis­sa”, osas­sa um­pi­on ylä­pin­nal­la, jol­loin sen nä­ke­mi­nen edel­lyt­tää ko­ne­pel­lin avaa­mis­ta. Jos ha­lo­gee­ni­kau­ko­va­los­sa ei ole re­fe­rens­si­lu­ku­tie­toa, sen las­ken­nal­li­sek­si re­fe­rens­si­lu­vuk­si kat­so­taan 20.

Auton oman kaukovalon referenssiluku löytyy yleensä valoumpiosta. Tässä SsangYongissa luku on 12,5, ja se näkyy umpion lasissa.

Auton oman kaukovalon referenssiluku löytyy yleensä valoumpiosta. Tässä SsangYongissa luku on 12,5, ja se näkyy umpion lasissa.

Raimo Tengvall

Le­dit toi­vat li­sä­va­lot ta­kai­sin

Pe­rin­tei­sim­mät li­sä­kau­ko­va­lot ovat ha­lo­gee­ni­va­lo­ja. Nii­den kap­pa­le­koh­tai­nen läh­tö­hin­ta­ta­so on 10–20 eu­roa. Hin­nas­ta voi pää­tel­lä, et­tä va­lo­te­ho ei sil­loin ole eh­kä sitä kaik­kein hui­min­ta ta­soa. Vie­lä isom­pi puu­te on hal­vim­mis­ta va­lai­si­mis­ta puut­tu­va ECE- eli E-hy­väk­syn­tä – sil­loin on­gel­mia tu­lee vii­meis­tään kat­sas­tuk­ses­sa.

Huo­mat­ta­vas­ti kun­nol­li­sem­pi va­li­koi­ma eri­lai­sia ha­lo­gee­ni­li­sä­kau­ko­va­lo­ja löy­tyy kap­pa­le­hin­nan ol­les­sa 50–100 eu­roa – sil­loin va­lai­si­mis­sa on yleen­sä hy­väk­syn­nän li­säk­si myös enem­män va­lo­te­hoa. Ha­lo­gee­ni­va­lai­si­mien muo­dot ovat pe­rin­tei­set eli pyö­reä, suo­ra­kai­de ja ovaa­li. Joku pi­tää tie­tyn­lai­se­na etu­na sitä, et­tä jos au­tos­sa on ha­lo­gee­ni­lä­hi­va­lot, niin va­lon väri on sama. Toi­set taas ha­lu­a­vat mak­saa sii­tä, et­tä pää­se­vät eroon kel­me­äs­tä ”ysä­ri­va­los­ta”.

Sil­loin rat­kai­su on no­pe­as­ti yleis­ty­vä led. Päi­vän­va­lon vä­ri­nen led-valo saat­taa pi­tää pit­käl­lä tai­pa­leel­la pa­rem­min he­reil­lä. Se näyt­tää mo­der­nim­mal­ta – mut­ta joi­den­kin mie­les­tä kyl­mem­mäl­tä. Led-li­sä­kau­ko­va­lo­jen kap­pa­le­hin­ta al­kaa sa­dan eu­ron tie­tä­mil­tä.

Led-tek­nii­kan hie­nous liit­tyy va­lai­si­mien va­paa­seen muo­toi­luun. Osa va­lai­si­mis­ta on pe­rin­tei­seen ta­paan pyö­rei­tä, mikä voi näyt­tää ki­val­ta pa­ket­ti­au­ton tai maas­tu­rin keu­lal­la. Ma­ta­lam­pi rat­kai­su so­pii puo­les­taan yleen­sä pa­rem­min ny­ky­ai­kai­siin hen­ki­lö­au­toi­hin. Kak­si tai kol­me pien­tä led-li­sä­va­loa on muu­ta­man sa­ta­sen hin­tai­nen te­ho­pat­te­ris­to.

Toi­nen vaih­to­eh­to on yk­si ma­ta­la ja le­veä led-li­sä­va­lo­tan­ko, joka asen­ne­taan kes­kel­le. Sel­lai­sen saa 150–400 eu­rol­la. Eri­tyi­ses­ti näi­tä va­lai­si­mia aja­tel­len hy­väk­syt­tiin mah­dol­li­suus käyt­tää vain yh­tä kau­ko­va­loa. Vaik­ka yh­des­sä va­lo­yk­si­kös­sä on­kin rut­kas­ti pik­kui­sia led-va­lo­ja, se miel­le­tään yh­dek­si va­lai­si­mek­si.

Kse­non­va­lot ovat no­pe­as­ti ka­to­a­mas­sa li­sä­kau­ko­va­lo­mark­ki­noil­ta. Nii­tä löy­tyy ny­ky­ään lä­hin­nä pois­to­tuot­tei­den jou­kos­ta, ja nii­den kap­pa­le­hin­nat al­ka­vat noin 200 eu­ros­ta. Hy­vä­laa­tui­siin led-va­loi­hin ver­rat­tu­na kse­no­nien suu­rin etu on jos­kus ol­lut hie­man le­ve­äm­pi va­lo­ku­vio – uu­dem­mat led-va­lot ovat ku­ro­neet tä­män kse­no­nien etu­mat­kan um­peen. Kse­no­nien etu­jen pois­tut­tua nii­den suo­sio hii­puu nyt yh­tä no­pe­as­ti, kuin mitä led-li­sä­va­lo­jen suo­sio kas­vaa.

Li­sää park­ki­va­loa

Mo­nen li­sä­va­lon yh­tey­des­sä on myös li­sä­park­ki­va­lo. Nämä yleen­sä le­dei­nä to­teu­te­tut li­sä­par­kit ovat eri­tyi­sen ylei­siä pyö­rei­den li­sä­va­lo­jen ul­ko­ke­hil­lä. Niil­lä au­toon saa li­sää näyt­tä­vyyt­tä myös nor­maa­li­a­jos­sa – li­sä­kau­ko­va­lot­han pa­la­vat vain kor­pi­tai­pa­leil­la, kun ku­kaan ei ole nä­ke­mäs­sä…

Vaik­ka li­sä­va­lo­jen yh­tey­des­sä ole­vat park­ki­va­lot ovat­kin to­del­la ylei­set, ne ovat it­se asi­as­sa yleen­sä lait­to­mia. E-sään­tö 48:n mu­kaan etu­va­lai­si­mia eli ”park­ki­va­lo­ja” sai­si ol­la vain kak­si kap­pa­let­ta. Li­säk­si nii­den pi­täi­si ol­la vä­hin­tään 60 sent­ti­met­rin pääs­sä toi­sis­taan. 

Il­mei­ses­ti mo­net kat­sas­tu­sa­se­mat pi­tä­vät täs­sä asi­as­sa jär­jen kä­des­sä ei­vät­kä puu­tu asi­aan, te­ke­vät­hän li­sä­park­ki­va­lot au­tos­ta hel­pom­min ha­vait­ta­van eli tur­val­li­sem­man.

Tällä hetkellä myynnissä olevat lisävalot ovat lähes poikkeuksetta led-valoja. Osa niistä muistuttaa ulkonäöltään perinteisiä halogeeneja.

Tällä hetkellä myynnissä olevat lisävalot ovat lähes poikkeuksetta led-valoja. Osa niistä muistuttaa ulkonäöltään perinteisiä halogeeneja.

Avustaja1 Avustaja ANNABELLA

Näp­pä­rä asen­taa it­se

Vä­hän­kin au­to­säh­kö­jen kans­sa te­ke­mi­sis­sä ole­vat huol­to­liik­keet asen­ta­vat li­sä­va­lot hel­pos­ti. Myös yk­si­tyis­hen­ki­lö voi – ja saa – teh­dä asen­nuk­sen. Asen­nus on­nis­tuu, kun omis­taa pe­rus­työ­ka­lut ja us­kal­taa hie­man pur­kaa au­toa.

– Li­sä­va­lo­jen asen­nuk­ses­sa on kak­si osaa: säh­kö­puo­li ja va­lo­jen kiin­nit­tä­mi­nen, tii­vis­tää Bosch- ja Ci­bie-li­sä­va­lo­ja maa­han­tuo­van Ka­han tuo­te­pääl­lik­kö Jar­mo Koi­vis­to.

– Va­loil­le tuo­daan re­leen kaut­ta säh­kö, ja nii­tä oh­ja­taan joko sig­naa­li­piu­has­ta tai sit­ten CAN-väy­län kaut­ta.

Ha­lo­gee­ni­kau­ko­va­lol­li­sis­sa ja myös jois­sa­kin kse­non­kau­ko­va­lol­li­sis­sa au­tois­sa voi yk­sin­ker­tai­ses­ti vain ot­taa pit­kien va­lo­jen he­rät­teen. Li­sä­va­lot juo­te­taan tai lii­te­tään liit­ti­mil­lä re­lee­seen ja kau­ko­va­lo­jen sig­naa­li­piu­haan. Kol­vin käyt­tö on siis plus­saa, mut­ta se ei ole pa­kol­lis­ta. Juo­tos pi­tää usein pa­rem­min kuin liit­ti­met. Liit­ti­miä käy­tet­tä­es­sä ne kan­nat­taa suo­ja­ta hy­vin ku­tis­te­su­kal­la tai säh­kö­tei­pil­lä. 

Jos au­tos­sa on mo­der­nit led-ajo­va­lot tai mo­ni­mut­kai­sem­mat kse­no­nit, asen­nuk­ses­sa tar­vi­taan CAN-väy­lään yh­dis­tet­tä­vä mo­duu­li. Tar­ve joh­tuu yleen­sä sii­tä, et­tä kau­ko­va­loil­le ei ole eril­li­siä polt­ti­moi­ta ja joh­toa. Li­sä­kau­ko­va­lo­ja var­ten pi­tää sil­loin hank­kia CAN-mo­duu­li, joka oh­jel­moi­daan au­to­koh­tai­ses­ti. Mo­duu­lis­ta saa­daan tie­to kau­ko­va­lo­jen sy­tyt­tä­mi­ses­tä ana­lo­gi­ses­ti, jol­loin voi­daan oh­ja­ta li­sä­kau­ko­va­lo­jen re­let­tä.

CAN-väy­lä­ta­pauk­ses­sa oma­toi­mi­a­sen­ta­mi­nen edel­lyt­tää jo hie­man enem­män sel­vi­tys­työ­tä. Tär­keä ky­sy­mys on jo se, mi­hin mo­duu­li kyt­ke­tään kiin­ni. Jois­sa­kin au­tois­sa voi ol­la val­mii­na lii­tin tätä var­ten. Muu­ten se lii­te­tään suo­raan joh­to­nip­puun, jol­loin pi­tää tie­tää oi­ke­at joh­dot ja va­roa va­hin­goit­ta­mas­ta mui­ta joh­to­ja.

Va­lo­jen kiin­ni­tys

Va­lo­jen kiin­nit­tä­mis­tä var­ten on tar­jol­la mo­nen­lai­sia rat­kai­su­ja. Yk­si yleis­ty­vä rat­kai­su on re­kis­te­ri­kil­ven taak­se lai­tet­ta­va laat­ta, joka sääs­tää enem­mil­tä pus­ku­rin po­rai­luil­ta. Laa­tas­sa on kil­ven ylä­puo­lel­la ul­ko­ne­vat osat, jois­sa on rei­ät va­lo­jen kiin­nit­tä­mis­tä var­ten. Täl­lais­ta rat­kai­sua voi käyt­tää vain sil­loin, jos au­tos­sa on re­kis­te­ri­kil­ven ylä­puo­lel­la es­tee­tön­tä ti­laa.

Kiin­ni­tys­laat­ta ei yleen­sä yk­sin rii­tä pi­tä­mään va­lot kun­nol­la pai­kal­laan. Va­lo­jen tä­ri­se­mi­nen on to­del­la häi­rit­se­vää, ja sen eli­mi­noi­mi­sek­si var­sin­kin kor­ke­am­mat va­lai­si­met tar­vit­se­vat yleen­sä ylä­tu­en, jol­la va­lai­sin kiin­ni­te­tään etu­sä­leik­köön.

Myös eri­lai­sia asen­nus­rau­to­ja löy­tyy kat­ta­va va­li­koi­ma. Jy­ke­väm­pä­nä rat­kai­su­na asen­nus­rau­ta riit­tää usein ai­no­ak­si kiin­nik­keek­si. Nii­den koh­dal­la pi­tää muis­taa, et­tä il­man hy­väk­syn­tä­mer­kin­tää ole­va asen­nus­rau­ta saa pai­naa kor­kein­taan 0,5 ki­loa. Sitä pai­na­vam­mas­sa eli vä­hän­kin kar­ja­pus­ku­ri­mai­sem­mas­sa rat­kai­sus­sa pi­tää ol­la E-hy­väk­syn­tä.
 

Rai­mo Teng­vall

Auto Bild Suomi suosittelee myös näitä!

Opel käyttää Grandlandin täyssähköisissä sekä lataushybridiversioissa FSD-tekniikkaan perustuvia iskunvaimentimia. Katumaasturin keulassa komeilevan 3D Vizor -säleikön Opel-logo on valaistu.

Opel käyttää Grandlandin täyssähköisissä sekä lataushybridiversioissa FSD-tekniikkaan perustuvia iskunvaimentimia. Katumaasturin keulassa komeilevan 3D Vizor -säleikön Opel-logo on valaistu.

Juha Peltonen

Uusi Opel Grandland: Täyssähköinen lippulaiva kykenee jopa 680 kilometrin toimintamatkaan

Auto Bild.Uutiset
Opel käyttää Grandlandin täyssähköisissä sekä lataushybridiversioissa FSD-tekniikkaan perustuvia iskunvaimentimia. Katumaasturin keulassa komeilevan 3D Vizor -säleikön Opel-logo on valaistu.

Opel käyttää Grandlandin täyssähköisissä sekä lataushybridiversioissa FSD-tekniikkaan perustuvia iskunvaimentimia. Katumaasturin keulassa komeilevan 3D Vizor -säleikön Opel-logo on valaistu.

Juha Peltonen

Uusi Opel Grandland: Täyssähköinen lippulaiva kykenee jopa 680 kilometrin toimintamatkaan

Auto Bild.Uutiset

Smart #5: Merkin ensimmäisen suuri SUV-malli Euroopan markkinoille

Auto Bild.Uutiset

Smart #5: Merkin ensimmäisen suuri SUV-malli Euroopan markkinoille

Auto Bild.Uutiset

Renault

Renault Master -mallisto laajenee ja monipuolistuu

Auto Bild.Uutiset

Renault

Renault Master -mallisto laajenee ja monipuolistuu

Auto Bild.Uutiset

UUSIN AUTO BILD LEHTIPISTEISSÄ!

UUSIN AUTO BILD LEHTIPISTEISSÄ!