Mitä joo­ga tuo en­sim­mäi­sek­si mie­leen? Ajat­te­let­ko eh­kä In­ti­aa, omi­tui­sia asen­to­ja tai pit­kä­par­tai­sia gu­ru­ja? Vai ken­ties ter­vet­tä sel­kää, ren­toa oloa ja on­nel­lis­ta hy­myä? Joo­ga on kaik­kea tätä – ja pal­jon enem­män.

Se on mat­kan­nut pit­kän tien al­ku­juu­ril­taan In­ti­as­ta tu­han­sien vuo­sien ta­kaa ny­ky­päi­vään. Vii­me vuo­si­kym­me­ni­nä joo­ga on val­loit­ta­nut mo­nen suo­ma­lai­sen sy­dä­men, mut­ta he­rät­tää yhä en­nak­ko­luu­lo­ja­kin.

Mitä joo­ga siis on päh­ki­nän­kuo­res­sa, joo­ga­o­pet­ta­ja Kyl­li Kukk?

- Joo­ga on ke­hon ja mie­len har­joi­tus, joka vah­vis­taa niin hen­ki­siä kuin fyy­si­siä mus­ke­lei­ta.

Kukk ker­too, et­tä In­ti­as­sa joo­gan as­keet­ti­sia temp­pu­ja har­joit­ti­vat alun pe­rin vain mie­het. Ny­ky­joo­ga on taas mo­der­nia, lem­pe­ää ja so­pii kai­kil­le iäs­tä ja su­ku­puo­les­ta riip­pu­mat­ta. Ja toi­sin kuin ylei­ses­ti luul­laan, joo­gan aloit­taak­seen ei tar­vit­se ol­la not­kea.

Jäyk­kyy­den su­lat­ta­ja

Kyl­li Kukk on toi­mi­nut joo­ga­o­pet­ta­ja­na 24 vuot­ta, mut­ta en­sim­mäi­si­nä ope­tus­vuo­si­naan hän ei tai­pu­nut pal­jo­a­kaan. Vas­ta vuo­sien kär­si­väl­li­sen har­joit­te­lun jäl­keen ke­hoon on tul­lut jous­toa.

- Joo­gas­sa ke­hon not­keut­ta tär­ke­äm­pää on mie­len not­keus, sal­li­vuus, ar­mol­li­suus ja it­sen­sä hy­väk­sy­mi­nen.

Kukk muis­tut­taa, et­tä jäyk­kyys joh­tuu usein gee­ni­pe­ri­mäs­tä. Toi­sil­la meis­sä on ni­ve­lis­sä syn­nyn­näi­ses­ti enem­män kol­la­gee­nia, mikä te­kee jäy­kem­mäk­si. Toi­sil­la on taas enem­män elas­taa­nia, jol­loin ni­ve­let ovat jous­ta­vam­mat.

- Joo­gas­sa ei ole tär­kein­tä se, mil­tä asen­to näyt­tää, vaan et­tä sii­nä on hyvä ol­la ja on help­po hen­git­tää ja naut­tia.

Vaik­ka joo­gan aloit­tai­si kuin­ka kan­ke­a­na ta­han­sa, har­joi­tus ta­sa­pai­not­taa ke­hoa: jäyk­kä not­kis­tuu ja heik­ko vah­vis­tuu. Sama ta­pah­tuu myös luon­teel­le. Suo­rit­ta­jas­ta tu­lee ren­nom­pi, ja tai­vaan­ran­nan­maa­la­ri saa jämp­tiyt­tä. Mitä oma keho ja luon­ne sit­ten kai­paa­vat­kin, puut­tu­vat omi­nai­suu­det hi­ou­tu­vat hi­taas­ti mut­ta var­mas­ti esiin joo­ga­ma­tol­la.

Hen­gi­tys ka­pel­li­mes­ta­ri­na

Ta­val­li­ses­ta ve­nyt­te­lys­tä joo­gan erot­taa tie­toi­nen hen­gi­tys, sil­lä jo­kai­nen lii­ke teh­dään hen­gi­tyk­sen tah­tiin.

- Joo­gas­sa hen­gi­tys on koko har­joi­tuk­sen ka­pel­li­mes­ta­ri, Kukk sa­noo.

En­sim­mäi­sil­lä tun­neil­la voi huo­ma­ta, et­tei oma hen­gi­tys kul­je­kaan. Tämä on ylei­nen il­miö aloit­te­li­joil­la ja joh­tuu usein le­vot­to­mas­ta mie­les­tä tai jäy­käs­tä rin­ta­ke­häs­tä ja ki­reis­tä keuh­ko­ja ym­pä­röi­vis­tä li­hak­sis­ta.

- En­sin on löy­sät­tä­vä lii­an ki­re­ää pi­poa ja ve­ny­tet­tä­vä ke­hon ki­reyk­siä, jot­ta keuh­koil­la on ti­laa laa­jen­tua ja hen­gi­tys al­kaa sol­jua.

Kukk tie­tää, et­tä ih­mis­mie­li seik­kai­lee usein ma­ra­kat­ti­na men­nees­sä tai tu­le­vas­sa. Jos mie­li on le­vo­ton, hen­gi­tys­kin on pin­nal­lis­ta. Kun mie­li al­kaa vä­hi­tel­len rau­hoit­tua, myös keho ren­tou­tuu ja hen­gi­tys al­kaa sy­ven­tyä. Hen­gi­tys taas ren­tout­taa her­mos­toa li­sää, ja po­si­tii­vi­nen kier­re on val­mis.

- Hy­vin­voin­ti läh­tee kor­vien vä­lis­tä. Jos aja­tuk­set pyö­ri­vät pääs­sä ja keho on jat­ku­vas­sa stres­si­ti­las­sa, ei voi hy­vin, vaik­ka söi­si mi­ten pal­jon su­per­foo­de­ja ja liik­kui­si hiki pääs­sä, Kukk muis­tut­taa.

Pa­ras­ta lii­ket­tä se­läl­le

Joo­gan voi aloit­taa il­man ai­em­paa lii­kun­ta­ko­ke­mus­ta, mis­sä iäs­sä ta­han­sa. Myös iäk­kääm­mil­le joo­ga on hyvä va­lin­ta, kos­ka se ke­hit­tää niin liik­ku­vuut­ta kuin li­has­kun­toa. Li­säk­si ke­hon­hal­lin­ta, koor­di­naa­tio ja ket­te­ryys pa­ra­ne­vat. Kaik­ki nämä eh­käi­se­vät myös louk­kaan­tu­mi­sia.

- Joo­ga mah­dol­lis­taa sen, et­tä vie­lä mum­me­li­na­kin on kis­sa­mai­sen ket­te­rä, Kukk nau­raa.

Pa­ras­ta lää­ket­tä joo­ga on se­läl­le. Toi­sin kuin kä­vel­les­sä, pyö­räil­les­sä, ui­des­sa tai hiih­tä­es­sä, joo­gas­sa sel­kä­ran­ka saa lii­ket­tä mo­neen suun­taan – tai­vu­tuk­sia eteen, taak­se ja si­vuil­le sekä kier­to­liik­kei­tä. Nämä kaik­ki voi­te­le­vat sel­kää ja eh­käi­se­vät vä­li­le­vy­jen ku­lu­mis­ta ja pi­tä­vät pait­si se­län, myös koko kro­pan kun­nos­sa.

- Kaik­ki si­sä­e­li­met ja ku­dok­set saa­vat her­mo­tuk­sen­sa se­län kaut­ta. Jos sel­kä voi huo­nos­ti, koko krop­pa voi huo­nos­ti.

Se­län­tai­vu­tuk­sis­sa myös si­sä­e­li­met saa­vat hie­ron­taa, mikä taas pi­tää ai­neen­vaih­dun­nan kun­nos­sa ja um­me­tuk­sen loi­tol­la.

Lu­juut­ta ja lem­peyt­tä

Joo­ga­tun­neil­la huo­maa pian, et­tä har­joi­tus on pal­jon muu­ta kuin ve­nyt­te­lyä ja ke­hon lii­kut­te­lua. It­se joo­ga-sana tar­koit­taa yh­teyt­tä, ja har­joi­tus opet­taa­kin ym­mär­tä­mään ke­hon ja mie­len yh­teyt­tä. Mil­lai­nen keho, sel­lai­nen mie­li – ja päin­vas­toin. Tä­män op­pii joo­gas­sa.

- Jos ke­ho­aan käyt­tää ro­bot­ti­mai­sen jäy­käs­ti, se al­kaa vai­kut­taa myös luon­tee­seen: it­seen sekä toi­siin suh­tau­tuu jyr­käs­ti ja maa­il­man nä­kee mus­ta­val­koi­se­na. Ke­hon lem­peä tai­vut­te­lu uu­siin asen­toi­hin muok­kaa myös mie­les­tä jous­ta­vam­man, Kukk ker­too.

Joo­ga­ma­tol­la tu­tus­tuu it­seen­sä ja omiin ta­poi­hin­sa. Mi­ten re­a­goit, jos ke­ho­si ei tai­vu ku­ten ha­lu­ai­sit? En­tä mi­ten suh­tau­dut, kun mo­kaat tai ar­ki heit­tää etee­si haas­teen?

Kukk ker­too, et­tä joo­ga on luon­teen ja­los­ta­mis­me­ne­tel­mä, joka avaa sy­dän­tä ja miel­tä.

- Sy­dä­men ja mie­len lem­peys on tär­kein­tä. Se, kuin­ka op­pia käyt­täy­ty­mään zen-mes­ta­ri­na stres­saa­vis­sa ti­lan­teis­sa. Mitä hyö­tyä on not­ke­as­ta ja vah­vas­ta kro­pas­ta, jos pie­nis­tä­kin asi­ois­ta me­nee her­ne ne­nään?

Joo­ga ta­sa­pai­not­taa niin ke­hoa kuin miel­tä. Kukk ker­too, et­tä ke­hon oi­ke­aa eli mas­ku­lii­nis­ta yang-puol­ta ku­vaa­vat muun mu­as­sa lu­juus, ak­tii­vi­suus, an­ta­mi­nen. Va­sen­ta eli fe­mi­nii­nis­tä yin-puol­ta taas lem­peys, pas­sii­vi­suus, vas­taa­not­ta­mi­nen. Mo­lem­mat ovat yh­tä tär­kei­tä.

­- On osat­ta­va ol­la luja ja lem­peä. Joo­gas­sa tätä tai­toa har­joi­tel­laan te­ke­mäl­lä na­pak­ko­ja asen­to­ja lem­pe­äl­lä asen­teel­la. Vä­hi­tel­len joo­ga­ma­tol­la opit­tu asen­ne siir­tyy myös ar­keen. Kun stres­si pai­naa pääl­le, muis­taa­kin ko­hen­taa ryh­tiä, sy­ven­tää hen­gi­tys­tä ja men­nä pää pys­tys­sä haas­ta­van ti­lan­teen läpi.

Va­rau­du elä­män­muu­tok­siin

Har­joi­tus­ten myö­tä al­kaa myös pa­rem­min tun­tea, mikä te­kee hy­vää omal­le mie­lel­le ja ke­hol­le. Jos on ai­em­min hoi­ta­nut vä­sy­mys­tä kah­vil­la, stres­siä al­ko­ho­lil­la tai pään­sär­kyä bu­ra­nal­la, va­lin­nat voi­vat muut­tua.

- Pään­sär­ky vies­tit­tää, et­tei veri kier­rä ai­vois­sa et­kä saa hap­pea riit­tä­väs­ti. Pian oi­val­taa­kin, et­tä sär­ky hel­pot­taa, kun hen­git­tää­kin sy­vem­pään, ren­tout­taa kas­vot ja har­ti­at, ojen­taa ryh­tiä tai vaik­ka roi­kot­taa pää­tä het­ken alas­päin.

Joo­ga ren­tout­taa, ja ren­tou­tu­mi­nen tuo usein mu­ka­naan iso­ja­kin muu­tok­sia. Nal­kut­ta­ja muut­tuu lep­poi­sak­si, kilt­ti op­pii pi­tä­mään puo­li­aan, stres­saa­ja al­kaa naut­tia elä­mäs­tä…

Joo­gas­sa har­joi­tel­laan myös on­nel­li­suu­den tun­tei­ta: mi­ten ol­la kii­tol­li­se­na läs­nä het­kes­sä ja liik­kees­sä on­nel­li­se­na. Joo­ga­ma­tol­la ei pin­nis­tel­lä ham­paat ir­ves­sä, vaan nau­ti­taan liik­kees­tä ja omas­ta olos­ta – hy­mys­sä suin.

- Moni on ul­kois­ta­nut on­nen­sa it­sen­sä ul­ko­puo­lel­le: ta­va­roi­hin, uraan, ra­haan, ih­mis­suh­tei­siin…

Joo­ga pa­laut­taa omien voi­ma­va­ro­jen ää­rel­le ja sel­keyt­tää mie­len. Joo­gas­sa al­kaa muis­taa, et­tä on­ni löy­tyy omas­ta si­sim­mäs­tä.