Jär­ke­vä ro­ko­tus­suo­ja on mai­nio ter­veys­va­kuu­tus mat­koil­la. Sil­ti ro­ko­tuk­sia ei kan­na­ta ot­taa tur­haan.

Pidä huo­li, et­tä Suo­men ro­ko­tu­soh­jel­maan kuu­lu­vat ro­ko­tuk­set ovat voi­mas­sa. Mui­ta ro­kot­tei­ta var­ten tar­vit­set lää­ke­re­sep­tin. Ro­ko­tuk­set voit ot­taa omal­la ter­vey­sa­se­mal­la­si, työ­ter­veys­huol­los­sa tai yk­si­tyi­sel­lä lää­kä­ri­a­se­mal­la.

Aloi­ta ro­ko­tuk­set muu­ta­ma kuu­kau­si en­nen mat­kaa, jot­ta ne eh­ti­vät tul­la voi­maan ja eh­dit hoi­taa ko­ti­maas­sa mah­dol­li­set hai­tat; al­ler­gi­set re­ak­ti­ot tai kuu­mei­lun.

1. He­pa­tiit­ti A

● Ro­ko­te Hav­rix kah­te­na an­nok­se­na tai Twin­rix kol­me­na an­nok­se­na. Sar­ja an­taa eli­ni­käi­sen suo­jan A-he­pa­tiit­tia vas­taan. Twin­rix suo­jaa myös B-he­pa­tii­til­ta.

He­pa­tiit­ti A -vi­rus tart­tuu saas­tu­nees­ta ruo­as­ta tai juo­mas­ta, esi­mer­kik­si li­kai­ses­ta juo­ma­ve­des­tä tai sii­tä pa­kas­te­tuis­ta jää­pa­lois­ta. Vi­rus voi tart­tua myös li­kais­ten kä­sien tai ves­so­jen kaut­ta tai ui­ma-
al­taas­ta.

He­pa­tiit­ti A on akuut­ti mak­sa­tu­leh­dus, en­ti­nen kel­ta­tau­ti, joka itää kuu­kau­den ver­ran. Ai­kui­sil­la mak­san toi­min­ta voi häi­riin­tyä va­ka­vas­ti. Al­le kou­lui­käi­sil­lä lap­sil­la sai­raus on useim­mi­ten oi­ree­ton ja heil­le it­sel­leen vaa­ra­ton. Tau­tia voi le­vit­tää tie­tä­mät­tään mat­kan jäl­keen.

Vä­li­me­ren ete­lä­puo­lel­la, Lähi-idäs­sä, In­ti­an nie­mi­maal­la ja Ete­lä-Ame­ri­kas­sa he­pa­tiit­ti A on ylei­nen.

Ro­ko­tus he­pa­tiit­ti B:tä vas­taan on pai­kal­laan, jos mat­kus­taa pit­käk­si ai­kaa hy­vin al­keel­li­siin oloi­hin, har­ras­taa kon­tak­tiur­hei­lu­la­je­ja, ai­koo ot­taa mat­kal­la ta­tuo­in­nin tai on tai­pu­vai­nen ris­ki­käyt­täy­ty­mi­seen.

He­pa­tiit­ti B on mak­sa­tu­leh­dus, joka tart­tuu ve­ren ja sek­sin vä­li­tyk­sel­lä ja voi jää­dä kroo­ni­sek­si.

2. Kel­ta­kuu­me

● Ro­ko­te Sta­ma­ril pis­te­tään ker­ta-an­nok­se­na, joka an­taa eli­ni­käi­sen suo­jan tau­tia vas­taan.

Mo­nis­sa mais­sa vaa­di­taan to­dis­tus kel­ta­kuu­me­ro­ko­tuk­ses­ta maa­han saa­vut­ta­es­sa. Eten­kin Af­ri­kas­ta Kau­koi­tään len­net­tä­es­sä pi­tää va­rau­tua näyt­tä­mään ro­ko­tus­to­dis­tus.

Kel­ta­kuu­me on hen­gen­vaa­ral­li­nen, hyt­ty­sen le­vit­tä­mä vi­rus­tau­ti, jota en­nen kut­sut­tiin mus­ta­ve­si­kuu­meek­si. Vi­rus vau­ri­oit­taa mak­san ja se­koit­taa ve­ren hyy­ty­mis­te­ki­jät.

Kel­ta­kuu­met­ta esiin­tyy päi­vän­ta­saa­jan alu­eel­la Af­ri­kas­sa sekä Ete­lä- ja Väli-Ame­ri­kas­sa. Vii­me vuo­den tam­mi­kuus­ta al­ka­en kel­ta­kuu­met­ta on to­det­tu uu­sil­la alu­eil­la Bra­si­li­as­sa.

3. Jäyk­kä­kou­ris­tus

● Te­hos­tee­na käy­te­tään Suo­men ro­ko­tu­soh­jel­maan kuu­lu­vaa yh­dis­tel­mä­ro­ko­tet­ta dT tai dtap, tai ap­tee­kis­ta re­sep­til­lä os­tet­ta­vaa yh­dis­tel­mä­ro­ko­tet­ta Boost­rix tai Boost­rix-po­lio.

Jos ei ole mi­tään muis­ti­ku­vaa, mil­loin jäyk­kä­kou­ris­tus­ro­ko­tus on otet­tu, se kan­nat­taa ha­kea en­nen mat­kaa, sil­lä mat­kal­la ih­mi­sil­le sat­tuu ta­val­lis­ta enem­män haa­ve­rei­ta.

Jäyk­kä­kou­ris­tus­bak­tee­ria on maa­pe­räs­sä joka puo­lel­la maa­il­maa, var­sin­kin läm­pi­mis­sä mais­sa. Se kul­keu­tuu ih­mi­seen haa­van tai eläi­men pu­re­man kaut­ta ja ai­heut­taa va­ka­van in­fek­ti­on, joka usein joh­taa kuo­le­maan.

4. Ja­pa­nin ai­vo­tu­leh­dus

● Ro­ko­te Ixi­a­ro, jota an­ne­taan kak­si an­nos­ta kuu­kau­den vä­lein.

Suo­jan kan­nal­ta on tär­ke­ää, et­tä mat­kus­ta­ja eh­tii saa­da kak­si an­nos­ta en­nen mat­kaa. Te­hos­te an­ne­taan 1–2 vuo­den ku­lut­tua, jos oles­ke­lu jat­kuu tai tu­lee uu­si mat­ka
alu­eel­le, jos­sa tau­tia on: Thai­maa­han, In­ti­aan, In­do­ne­si­aan, Viet­na­miin tai Kii­nan tai Ja­pa­nin ran­nik­ko­seu­dul­le sa­de­kau­del­la. Ta­val­li­sel­le, ly­hy­el­le tu­ris­ti­mat­kal­le ro­ko­tus­ta ei tar­vit­se ot­taa.

Ja­pa­nin ai­vo­tu­leh­dus­ta ai­heut­taa hyt­ty­sen vä­lit­tä­mä vi­rus. Vain pie­ni osa tar­tun­nan saa­neis­ta sai­ras­tuu, ja useim­mil­la sai­ras­tu­neis­ta oi­reet ovat lie­viä; kuu­met­ta ja pään­sär­kyä. Tau­ti voi ede­tä hen­keä uh­kaa­vak­si ai­vo­kal­von­tu­leh­duk­sek­si tai ai­vo­tu­leh­duk­sek­si, ja sik­si ro­ko­tus Ja­pa­nin ai­vo­tu­leh­dus­ta vas­taan kuu­luu mo­nen Aa­si­an maan kan­sal­li­seen ro­ko­tu­soh­jel­maan.

5. Puu­ti­ai­sai­vo­tu­leh­dus

● Ro­kot­teet En­ce­pur ja Ti­co­Vac, jois­ta kum­pi­kin an­ne­taan kol­men an­nok­sen sar­ja­na: toi­nen an­nos pa­rin kuu­kau­den ku­lut­tua en­sim­mäi­ses­tä ja kol­mas an­nos noin vuo­den ku­lut­tua toi­ses­ta.

Puu­ti­ai­sai­vo­tu­leh­dus­ta esiin­tyy Bal­ti­as­sa, Ve­nä­jäl­lä ja Kes­ki-Eu­roo­pas­sa sekä Suo­mes­sa ja Ruot­sis­sa ra­ja­tuil­la alu­eil­la. Tau­din ai­heut­ta­ja, TBE-vi­rus, tart­tuu puu­ti­ai­sen syl­jes­tä muu­ta­mas­sa mi­nuu­tis­sa. Vi­rus vaa­tii punk­kiin siir­ty­äk­seen eri­tyi­so­lo­suh­teet ve­sis­töi­neen ja hir­vie­läi­mi­neen.

Ro­ko­tus kan­nat­taa ot­taa, jos läh­tee pit­kil­le va­el­luk­sil­le Kes­ki- tai Itä-Eu­roo­pas­sa. Itä­val­las­sa TBE-ro­ko­tus an­ne­taan kan­sal­li­ses­sa ro­ko­tu­soh­jel­mas­sa kai­kil­le yk­si­vuo­ti­ail­le.

Puu­ti­ai­sai­vo­kuu­meel­ta suo­jaa­vis­ta ro­kot­teis­ta on jos­kus tul­lut ro­ko­te­tul­le neu­ro­lo­gi­sia oi­rei­ta, mut­ta va­ka­vat hait­ta­vai­ku­tuk­set ovat hy­vin har­vi­nai­sia.

6. La­van­tau­ti

● Ro­ko­te pis­tet­tä­vä Typ­him Vi tai suun kaut­ta otet­ta­va Vi­vo­tif, jois­ta suo­si­tel­laan te­hos­tet­ta kol­men vuo­den vä­lein.

La­van­tau­ti­ro­ko­tus voi ol­la tar­peen, jos työs­ken­te­lee tai oles­ke­lee hy­vin al­keel­li­sis­sa olois­sa, tu­ris­ti­a­lu­een ul­ko­puo­lel­la Ete­lä-Ame­ri­kas­sa, Aa­si­as­sa tai Af­ri­kas­sa. Suo­mes­sa to­de­taan vuo­sit­tain kym­men­kun­ta la­van­tau­ti­tar­tun­taa, ja ne kaik­ki ovat rep­pu­mat­kai­li­joil­la, jot­ka ovat saa­neet sen saas­tu­nees­ta ruo­as­ta tai juo­mas­ta.

Hyvä käsi- ja elin­tar­vi­ke­hy­gie­nia on pa­ras kei­no vält­tää la­van­tau­ti, joka on bak­tee­rin ai­heut­ta­ma va­ka­va ylei­sin­fek­tio.

7. Po­lio

● Ro­ko­te Imo­vax lap­se­na saa­dun ro­ko­tus­sar­jan te­hos­ta­mi­seen.

Te­hos­tet­ta suo­si­tel­laan yli kuu­kau­den mat­kal­le Af­ga­nis­ta­niin, Pa­kis­ta­niin, Syy­ri­aan ja eräi­siin Af­ri­kan mai­hin. Sau­di-Ara­bia saat­taa vaa­tia to­dis­tuk­sen po­li­o­ro­ko­tuk­ses­ta, var­sin­kin py­hiin­va­el­lus­ten ai­kaan.

Po­li­o­vi­rus tart­tuu hen­gi­tys­tei­den tai suun kaut­ta ja voi kul­keu­tua suo­lis­tos­ta kes­kus­her­mos­toon. Jos vi­rus pää­see kes­kus­her­mos­toon, se vau­ri­oit­taa li­has­ten her­mo­so­lu­ja ja ai­heut­taa hal­vauk­sen.

Suo­mes­sa po­lio eli lap­si­hal­vaus on hä­vin­nyt ro­ko­tus­ten an­si­os­ta, jot­ka aloi­tet­tiin vuon­na 1957. Yl­lät­tä­vä po­li­oe­pi­de­mia 1980-lu­vun puo­li­vä­lis­sä saa­tiin sam­mu­maan koko vä­es­töl­le suun­na­tul­la ’so­ke­ri­pa­la­kam­pan­jal­la’. Ro­ko­te ja­et­tiin so­ke­ri­pa­laan imey­tet­ty­nä.

Läh­teet: Ter­vey­den ja hy­vin­voin­nin lai­tos ja Hel­sin­gin yli­o­pis­to­mu­seo